OP Pohjolan uusi Kasvuvaraa-tutkimus: Kuluttajaluottamuksen puute syö myös pk-yritysten kasvuhaluja - potentiaalia olisi kovempaan kasvuun
Pienet ja keskisuuret yritykset tavoittelevat yleisimmin maltillista, alle 10 prosentin vuotuista kasvua. Pk-yritykset näkevät merkittävimpinä kasvun esteinä kireän sääntelyn ja liiallisen byrokratian, korkean kustannustason sekä kuluttajaluottamuksen heikkouden. Tästä huolimatta yritykset panostavat tänä vuonna kasvuun lisäämällä investointeja ja palkkaamalla uusia työntekijöitä.
Kasvuvaraa-kyselytutkimus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa, ja siihen vastasi helmi-maaliskuussa noin 540 johtajaa yli 500 yrityksestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten vuotuinen liikevaihto on yli 2 miljoonaa euroa, eli mukana ei ollut pieniä mikroyrityksiä. Tällaisia pk-yrityksiä on Suomessa noin 20 tuhatta, ja ne työllistävät 600 tuhatta suomalaista.
Tutkimuksen mukaan yleisin kasvutavoite suomalaisilla pk-yrityksillä on noin 30 prosentin myynnin kasvu seuraavan kolmen vuoden aikana.
– Tämä tarkoittaa alle 10 prosentin vuotuista kasvua, mikä on melko vaisu kasvutavoite pk-yritykselle. Vain joka kuudes pk-yrityksistä tähtää korkeaan kasvuun, eli vähintään kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa seuraavan kolmen vuoden aikana, toteaa tutkimustyötä Nordic Institute of Business & Society NIBS:issa johtanut professori Jaakko Aspara.
Kasvuhalujen vaisuus näkyy siinäkin, että selvästi useampi pk-yritys keskittyy tänä vuonna toimintansa tehostamiseen (40 prosenttia) kuin toiminnan laajentamiseen (33 prosenttia). Toiminnan laajentamiseen fokusoivia yrityksiä on siten vain hieman suurempi osuus pk-yrityksissä kuin suomalaisissa suuryrityksissä (19 prosenttia, lähde Suuryritystutkimus).
– Nykyiset varovaiset kasvutavoitteet eivät vastaa suomalaisen pk-yrityskentän täyttä kasvupotentiaalia. Haluammekin rahoittajana tukea yritysten kasvua ja työllistämistä, jotta kasvupotentiaali realisoituisi paremmin, OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela sanoo.
Kasvua haetaan kotimaasta; vain noin joka kolmas yritys katsoo, että yrityksen tavoittelema kasvu voidaan saavuttaa pääosin kansainvälistymisen kautta.
Pk-yritysten kasvun merkittävimmät esteet liittyvät sääntelyyn, byrokratiaan, kustannustasoon ja kuluttajaluottamukseen Suomessa
Kasvuvaraa-tutkimus osoittaa, että yritysten kasvu- ja investointihaluja vähentävät tällä hetkellä eniten Suomen korkea kustannustaso ja kireä sääntely. Yrityksistä joka kolmas katsoo työvoimakustannusten sekä muiden kustannusten korkean tason heikentävän merkittävästi kasvu- ja investointihaluja. Seuraavaksi merkittävin kasvun este on kuluttajien varovaisuus ja kuluttajaluottamuksen heikkous, jonka lähes 30 prosenttia pk-yrityksistä katsoo vähentävän kasvu- ja investointihaluja merkittävästi. Noin joka neljäs yritys näkee erityisesti työmarkkinoiden kireän sääntelyn vähentävän kasvuhaluja.
– Valitettavasti korkealle kustannustasolle ja heikolle kuluttajaluottamukselle on vaikeaa tehdä mitään, ainakaan valtiovallan. Mutta seuraavaksi isoimmalle kasvun esteelle hallitus voisi tehdä paljonkin, eli virastojen ja viranomaisten prosessien ja päätöksenteon nihkeydelle. Hidasta ja raskasta byrokratiaa pitää kasvuhalujen tappajana huomattava osa pk-yrityksistä, kommentoi Aspara.
Sitä vastoin pk-yritykset eivät juurikaan näe kasvun esteiksi rahoitukseen liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi käyttöpääoman tai investointirahoituksen saamisen vaikeuden kokee kasvuhaluja merkittävästi vähentäväksi tekijäksi ainoastaan noin 10 prosenttia yrityksistä.
– Tämä on linjassa sen kanssa, että esimerkiksi OP Pohjola on viime aikoina tarkentanut luottopolitiikkaansa tukeakseen juuri pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Pankkirahoitus vauhdittaa yrityksen kasvua parhaiten siinä vaiheessa, jossa liiketoiminnan kassavirrat ovat jo olemassa tai niistä on selkeä näkymä, Nummela sanoo.
Yritykset odottavat markkinaolosuhteiden parantuvan loppuvuonna ja lisäävät investointeja ja rekrytointeja
Tutkimuksen mukaan useimmat pk-yritykset odottavat taloustilanteen parantuvan ja markkinakysynnän kääntyvän nousuun Suomessa vuoden 2026 toisella puoliskolla tai vuoden 2027 alkupuoliskolla. Tosin sotatoimet Iranissa vaikuttivat vastauksiin hieman maaliskuun alun jälkeen: niiden vastaajien osuus nousi, jotka eivät osaa arvioida, milloin markkinatilanne alkaa parantua.
– Epävarmuus vaikuttaa luonnollisesti yritysten kykyyn suunnitella tulevaisuutta. Näemme kuitenkin edelleen hyviä mahdollisuuksia kasvuun, kun kuluttajien ja yritysten rohkeus pikkuhiljaa lisääntyy. Esimerkiksi OP Pohjolan pk-yritysasiakkaiden taseet ovat viime aikoina kasvaneet ja maksurästit vähentyneet, eli eväät kasvulle ovat olemassa, Nummela sanoo.
Positiivisena signaalina Kasvuvaraa-tutkimus osoittaakin, että pk-yritykset palkkaavat tänä vuonna uusia työntekijöitä. Yritykset arvioivat kasvattavansa henkilöstömäärää Suomessa keskimäärin 3–4 prosenttia tänä vuonna.
– Suomen BKT:n kasvun ennustetaan jäävän alle prosenttiin tänä vuonna, eli pk-yritykset aikovat lisätä henkilöstöään huomattavasti enemmän. Tämä on rohkaisevaa, Aspara toteaa.
Myös investointeihin liittyy positiivisia signaaleita. Noin 40 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä investointejaan seuraavan 12 kuukauden aikana, siinä missä vain alle 10 prosenttia aikoo vähentää investointeja. Eniten yritykset aikovat lisätä panostuksia myyntiin (62 prosenttia vastaajista), mainontaan ja viestintään (48 prosenttia) ja tuote- ja palveluparannuksiin (47 prosenttia). Myös panostuksia henkilöstön osaamiseen ja IT-kehitykseen lisätään laajasti.
– Yritykset panostavat nyt ennen kaikkea kilpailuetua tuottaviin, aineettomiin asioihin, kuten tuote- ja palvelukehitykseen ja kaupallistamiseen, Nummela sanoo.
Uudenmaan yrityksillä on muita korkeammat kasvutavoitteet
Koko Suomen yritysten toimipaikoista noin kolmannes sijaitsee Uudellamaalla. Uudellamaalla toimivien yritysten näkemykset eroavat muualla toimivien yritysten näkemyksistä etenkin kasvutavoitteiden ja investointipanostusten suhteen.
Uudellamaalla vahvaa, yli 50 prosentin kasvua kolmessa vuodessa tavoittelee noin 40 prosenttia pk-yrityksistä, kun muualla Suomessa tällaisia yrityksiä on noin 30 prosenttia. Vastaavasti Uudenmaan pk-yritykset tekevät tänä vuonna myös kasvuinvestointeja jonkin verran enemmän kuin muun Suomen yritykset. Verrattuna muuhun maahan Uudenmaan yritykset tekevät enemmän kasvupanostuksia etenkin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, myyntitoimintaan sekä yritysostoihin.
– Koska iso osa Suomen yrityksistä toimii juuri Uudellamaalla, näiden yritysten merkitys koko Suomen kasvulle on huomattava. Onkin ilahduttavaa huomata, että tutkimuksen perusteella erityisesti Uudenmaan pk-yrityksiltä löytyy kasvuhaluja. Lisäksi Uudellamaalla yritysten odotukset sekä Suomen että ulkomaiden taloustilanteen paranemisen suhteen ovat positiivisempia kuin muualla Suomessa, korostaa OP Uusimaan yritys- ja yhteisöasiakkuuksista vastaava liiketoimintajohtaja Hannu Ujula.
Kasvuvaraa on kansallinen pk-yritystutkimus, joka selvittää suomalaisten pk-yritysten näkemyksiä kasvusta, investoinneista, yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä (ml. hallituksen politiikka, sääntely, riskit), kotimaan ja ulkomaiden markkinatilanteista sekä ajankohtaisista teemoista kuten tekoälystä ja vastuullisuusraportoinnista. Poiketen monista muista pk-yritystutkimuksista Kasvuvaraa-tutkimuksessa ei ole mukana mikroyrityksiä, vaan tutkimuksen otannassa on vain sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 2 miljoonaa euroa. Helmi–maaliskuussa toteutettuun vuoden 2026 Kasvuvaraa-tutkimuskyselyyn vastasi noin 540 johtajaa (lähes 50 % toimitusjohtajia) yli 500 yrityksestä. Kasvuvaraa-tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tarkoituksena on tarjota PK-yrityssektoriin keskittyvä vastine Suuryritystutkimukselle, jonka OP Pohjola on julkaissut jo 14 kertaa vuodesta 2012 lähtien. Kummankin tutkimuksen toteuttaa Nordic Institute of Business & Society NIBS-ajatushautomo.
Pk-yritysten kasvun esteet: kasvu- ja investointihaluja merkittävimmin vähentävät tekijät (% vastaajista, N=541)
- Työvoima- ja henkilöstökustannusten korkeus Suomessa 34 %
- Muun kustannustason korkeus Suomessa 32 %
- Kuluttajien varovaisuus ja kuluttajaluottamuksen heikkous 29 %
- Työntekijöiden irtisanomisen vaikeus 26 %
- Muu sääntely Suomessa 24 %
- EU-tason sääntely 20 %
- Viranomaisten prosessien ja päätöksenteon hitaus 19 %
- Työsopimuksiin ja -ehtoihin liittyvä sääntely 19 %
- Yrittäjyyden arvostuksen puute 17 %
- Vaikea pääsy julkisen sektorin hankintoihin 16 %
Lisätiedot medialle:
OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi
OP Pohjola on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja yli 14 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi