Moni suomalainen ei ole varautunut taloudellisesti avioeroon tai puolison kuolemaan – miehet uskovat avioliittoon naisia enemmän

Melkein kolmannes suomalaisista ei ole varautunut taloudellisesti puolison mahdolliseen menehtymiseen, selviää OP Ryhmän kyselytutkimuksesta. Kyselyn mukaan 23 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, ja 21 prosenttia avioliitossa elävistä suomalaisista avioehdon. Avioeroja haetaan paljon tammikuussa.

Suomalaiset varautuvat heikosti mahdollisiin perhettä koskeviin muutoksiin, selviää OP Ryhmän Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta. Avioeron tai puolison kuoleman taloudellisia vaikutuksia ei edelleenkään tunneta hyvin, vaikka ne ovat isoimpia yksittäisiä asioita, jotka heilauttavat suomalaisten taloutta.

– Avio- tai avoliitossa elävistä suomalaisista 28 prosenttia ei ole varautunut taloudellisesti mitenkään puolison mahdolliseen kuolemaan. Kumppanin kuolemaa ei kukaan valitse tai halua, ja se on aina tragedia, mutta taloudellisesti siihen voi ja pitää valmistautua, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen sanoo.

Varautumisen asteeseen vaikuttaa osin koulutus- ja tulotaso. Noin 40 000 – 80 000 euroa vuodessa tienaavista ihmisistä reilu 80 prosenttia on valmistautunut taloudellisesti puolison poismenoon. Varautumista ei kuitenkaan kannata ajatella vain hyvätuloisten mahdollisuutena. 

– Säästäminen ja ylipäätänsä varautuminen taloudellisesti erilaisiin elämäntilanteiden mukanaan tuomiin muutoksiin ei vaadi suurta säästämistä kuukausitasolla. Taustalla on varmasti epätietoisuutta ja sitä, että ei haluta ajatella ikäviä asioita, Heinonen toteaa. 

”Yksi pahimmista virheistä on se, että tekee itse tai vaikkapa netistä löydetyn pohjan mukaisesti” 

Avioerotilastoista tehdyn tutkimuksen mukaan avioerohakemuksia tehdään vuodesta toiseen tavallista enemmän joulun pyhien jälkeen tammikuussa. OP Ryhmän kyselystä selviää, että avioliitossa olevista miehistä jopa 39 prosenttia kokee, ettei tarvitse avioehtoa, koska uskoo, että parisuhde kestää aina tai vähintäänkin, että pari huolehtii toinen toisistaan. Vastaava luku naisilla on vain 22 prosenttia. 

– On ihan yhtä hyvä päätös olla tekemättä avioehtoa tai testamenttia, kunhan se on harkittu päätös. Avioehtoa ja testamenttia kannattaa harkita tilanteessa, jossa haluaa omaisuuden jakautuvan toisin kuin laissa on määritelty, OP Uusimaan seniorijuristi Harri Salonen painottaa. 

Kaikille esimerkiksi avioehdon tai testamentin tekeminen ei ole tarpeellista, mutta kyselyn perusteella jopa 35 prosenttia avio- tai avoliitossa olevista kertoo, että ei ole saanut aikaiseksi tehdä testamenttia. Vastaavasti 21 prosenttia puolestaan ei ole tullut edes ajatelleeksi asiaa. Salonen on samaa mieltä Heinosen kanssa, ja neuvoo pysähtymään ja pohtimaan, mikä on omaan tilanteeseen oikea ratkaisu. 

– Tyypillisin syy tehdä testamentti on varmistaa, että omaisuus jää vain omille lapsille ja rajata lasten puolisot perinnön ulkopuolelle. Omaisuudesta tietyn siivun testamenttaaminen hyväntekeväisyyteen on myös selvästi yleistynyt, Salonen kertoo. 

Testamentti, avioehto tai muu juridinen asiakirja kannattaa laatia aina huolellisesti pohtien ja asiantuntijan kanssa. 

– Yksi pahimmista virheistä on se, että tekee itse tai vaikkapa netistä löydetyn pohjan mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa joudutaan usein ihmettelemään ja selvittämään, mitä laatija on halunnut, Salonen kertoo.  

OP Uusimaan seniorijuristi Harri Salonen suosittelee pohtimaan avioehtoa erityisesti seuraavissa tilanteissa: 

1.     Elät uusioperheessä, ja haluat perinnön menevän vain omille lapsillesi
2.    Erotilanteessa haluat pitää omaisuuden omalla suvulla
3.    Puolisoiden välillä on merkittävä varallisuusero
4.    Maatilan tai muun yrityksen pitäminen omana omaisuutena erotilanteessa

OP Ryhmän lokakuussa 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 15–79-vuotiaita suomalaisia (n=2369) valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään +/- 2,0 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi