Näin suomalaiset puhuvat kuolemasta läheistensä kanssa – naisten ja miesten välillä merkittävä ero
Kuolemasta puhuminen on vaikeaa lähes joka kolmannelle suomalaiselle, selviää tuoreesta kyselystä. Yli 40 prosenttia kyselyn vastaajista ei ole puhunut kuolemaansa varautumisesta kenenkään kanssa. Naiset puhuvat aiheesta selvästi useammille ihmisille kuin miehet.
Lähes joka kolmas suomalainen kokee yleisesti kuolemasta puhumisen läheisten kanssa vaikeana, selviää OP-Henkivakuutuksen kyselystä. Haastavinta se on 16–25-vuotiaille, joista 38 prosenttia pitää kuolemasta keskustelemista melko tai erittäin vaikeana.
Aiheen käsittely helpottuu iän myötä: 65–79-vuotiaista puheenaihe on hankala enää 23 prosentille.
– On yllättävää, että yli 60 prosenttia suomalaisista kokee kuolemasta puhumisen vähintään melko helppona. Se kertoo, että kuolemaan liittyvä tabu on kenties osittain murtumassa. Voi myös olla, että epävakaa maailmantilanne on osaltaan lisännyt tarvetta ja valmiutta puhua kuolemasta, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson sanoo.
Kyselyn avoimista vastauksista selviää, että moni kokee edelleen kuoleman epämiellyttävänä tai ahdistavana puheenaiheena. Ne, jotka pitävät kuolemasta puhumista helppona, näkevät kuoleman luonnollisena osana elämää tai ovat käyneet läpi useamman läheisen kuoleman.
– Kuolema on luonnollinen osa elämänkaarta, mutta moni puhuu siitä edelleen vasta pakon edessä. Läheisille olisi kuitenkin iso helpotus, jos kuolemasta ja siihen liittyvistä käytännön asioista olisi keskusteltu hyvissä ajoin, vaikka se tuntuisi epämukavalta, Michelsson muistuttaa.
Lähes puolet miehistä ei ole puhunut kuolemaansa varautumisesta kenenkään kanssa
Kyselyyn vastanneista suomalaisista 42 prosenttia ei ole puhunut omaan kuolemaansa varautumisesta ja käytännön järjestelyistä kenenkään kanssa. Tuloksissa on myös isoja eroja sukupuolten välillä: 48 prosenttia miehistä ei ole puhunut aiheesta kenenkään kanssa, naisista 36 prosenttia.
Puolisonsa kanssa aiheesta on jutellut reilu kolmannes vastaajista.
– Luvut ovat pysäyttäviä, sillä kotitalouksien ja perheiden taloustilanne on aivan erilainen riippuen siitä, onko kuluja jakamassa yksi vai kaksi aikuista. Esimerkiksi yhteistä asuntoa ostaessa tulisi aina keskustella siitä, miten puoliso tai perhe selviää asumiskustannuksista, jos toinen asunnon omistajista menehtyy. Jos tätä keskustelua ei ole vielä käynyt puolisonsa kanssa, kannattaa se ottaa puheeksi viipymättä, Michelsson sanoo.
Vaikeimmaksi omaan kuolemaan varautumisen ja käytännön järjestelyjen puheeksi ottaminen koetaan vanhempien kanssa. Tämä on vaikeaa joka neljännelle vastaajalle. Helpointa aiheen käsittely on puolison tai ystävien kanssa.
Naisista joka viides on keskustellut kuolemaansa varautumisesta ja käytännön järjestelyistä lapsensa kanssa, miehistä vain joka kymmenes. Lisäksi naisista 15 prosenttia on keskustellut aiheesta ystäviensä kanssa, miehistä vain 7 prosenttia.
– Taloudellisesta näkökulmasta on tietysti olennaisinta, että tärkeät keskustelut käydään niiden ihmisten kanssa, joita oma poismeno koskettaisi konkreettisimmin, Michelsson muistuttaa.
OP Ryhmän marraskuussa 2024 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 16–80-vuotiaita suomalaisia (n=3748) valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 1,6 prosenttiyksikköä.
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi
OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja yli 14 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi