OP:n ekonomistien suhdanne-ennuste: Talous matkalla sumusta kohtalaiselle nousu-uralle

OP:n ekonomistit arvioivat Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 4 prosenttia ja kääntyvän ensi vuonna 3 prosentin kasvuun. Epävarmuus on yhä normaalia suurempaa, mutta vähentynyt viime keväästä huomattavasti.

OP:n ekonomistien arvio Suomen taloudesta on positiivisempi kuin toukokuussa, jolloin ekonomistit arvioivat talouden supistuvan 6 prosenttia. Keväällä arvio ensi vuoden talouskasvulle oli 3,5 prosenttia, nyt 3 prosenttia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Suomen bruttokansantuote jäi toisella vuosineljänneksellä 4,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alemmaksi. Tämä oli aiempia arvioita pienempi pudotus. OP:n maksukorttidata osoittaa kulutuksen elpyneen verrattain nopeasti maalis-huhtikuun aallonpohjasta. Rajoitusten suorat vaikutukset teollisuuteen ja rakentamiseen olivat Suomessa selvästi pienemmät kuin monissa muissa maissa.

Yksityinen kulutus kääntyi nousuun jo touko-kesäkuussa ja OP:n ekonomistit arvioivat, että talous kohenee selvästi toisesta vuosineljänneksestä jo heinä-syyskuussa. Viennin pohjakosketus nähdään euroalueen vanavedessä syksyllä, kolmannen vuosineljänneksen aikana. Investointien sykli on niin kulutusta kuin vientiäkin loivempi. Osa toimialoista kärsii pandemiasta vielä pitkään.

– Suomen suhdanne seuraa euroalueen suhdannetta, mutta loivempana versiona. Sekä keväinen romahdus että sen jälkeinen ponnahdus jäävät meillä muita maita pienemmiksi. Jyrkkien vaihteluiden jälkeen edessä on kohtalaista kasvua. Optimisti sanoisi, että olemme nousukauden kynnyksellä, kun taas pessimisti toteaisi, että edessä on vuosien pinnistely kriisiä edeltäneeseen taloustilanteeseen pääsemiseksi, luonnehtii OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Lomautukset nousivat kevään kriisin seurauksena jyrkästi, mutta ovat sittemmin pudonneet kolmasosaan kevään huipusta. Viralliset työllisyys- ja työttömyystilastot eivät ole vaihdelleet yhtä voimakkaasti, ja työttömyyden kasvu jää niiden mukaan maltilliseksi.

Tänä ja ensi vuonna työttömyysaste on OP:n ekonomistien arvion mukaan 7,5 prosenttia eli vain 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Vaikutus työllisyysasteeseen on kuitenkin voimakkaampi. Työllisyysaste laskee viime vuoden 72,6 prosentista tänä vuonna 71,6 prosenttiin, ja ensi vuonna se on 71,7 prosenttia.

Inflaatio pysyy hitaana, ja vaihtotase verrattain tasapainoisena. Sen sijaan julkisen talouden vaje kasvaa voimakkaasti ja säilyy ensi vuonnakin melko suurena.

– Talouspolitiikka on juuri nyt kasvua tukevaa, kuten pitääkin. Seuraavan julkisen talouden tasapainottamisurakan kannalta on kriittistä, että työllisyyden lisäksi panostetaan vientisektorin kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, miten hyvin suomalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään EU:n elvytysrahoille käynnistettäviä projekteja, toteaa pääekonomisti Heiskanen.

Maailmantalous ponnahtamassa pohjilta

Maailmantalous sukelsi koronapandemian seurausten vuoksi keväällä syvään taantumaan. Toipuminen alkoi kuitenkin nopeasti toisen vuosineljänneksen jyrkän pudotuksen jälkeen. Elpyminen hidastuu, kun rajoitusten lievenemistä seurannut ponnahdus on ohi, arvioivat OP:n ekonomistit. Maailmantalous ei saavuta ensi vuonnakaan aiempaa kasvutrendiään.

Euroalueen BKT oli toisella vuosineljänneksellä 15 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Pudotuksesta suuri osa kurotaan umpeen jo heinä-syyskuussa. Tämän jälkeen elpyminen hidastuu, mutta jatkuu. Keskimäärin euroalueen talous supistuu tänä vuonna 7 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 4,5 prosenttia.

– Eri maissa tilanteet vaihtelevat. Osa maista voi saavuttaa koronaa edeltävän lähtötason jo ensi vuoden lopulla. Esimerkiksi Espanjan ja Italian vaikeudet ovat kuitenkin syvempiä ja voivat osoittautua pitkäkestoisiksi erityisesti silloin, jos matkailun taantuma pitkittyy. Suomen talous on ensi vuonna lähtötilanteeseen nähden euroalueen keskiarvoa paremmassa tilanteessa, arvioi Heiskanen.

EKP hakee ratkaisua rahapolitiikan strategian uudistamisesta

EKP sai euroalueen rahoitusmarkkinat rauhoitettua toimillaan. Niin Italian valtion velkakirjojen korot kuin euriborkorotkin ovat palautuneet kriisiä edeltäneelle tasolle. Riskittömät korot ovat euroalueella negatiivisia, eikä korkojen nousua odoteta markkinoilla pitkään aikaan. Rahapolitiikka on kauttaaltaan hyvin elvyttävää. EKP:lla ei ole OP:n ekonomistien mukaan välitöntä tarvetta laajentaa tukitoimiaan.

– Korkoja laskemalla on enää vaikea elvyttää. Huolta keskuspankille aiheuttaa alle tavoitteen oleva inflaatio, sekä erittäin alhaiset pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset. Tähän ratkaisu löytyy todennäköisemmin rahapolitiikan strategian uudistamisesta kuin uusista osto-ohjelmista, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.

OP:n ekonomistit käyttävät ennusteen taustalla erilaisia skenaarioita. Tämä ennuste perustuu pandemiaskenaariolle, jossa toinen aalto on maltillinen, eikä aiheuta taloudelle yhtä suuria menetyksiä kuin keväällä. Epävarmuus näkymistä on pienentynyt keväästä radikaalisti, mutta on yhä normaalia suurempaa. Riskit ennusteessa ovat tasapainossa, sillä edellytyksiä on myös myönteisempään kehitykseen. Talouspolitiikka on laajalti hyvin elvyttävää, ja voi piristää taloutta arvioitua enemmän, jos pandemian luoma epävarmuus hellittää, ja erityisesti jos markkinoille tulee toimiva rokote.

OP:n ekonomistien suhdanne-ennuste kokonaisuudessaan: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa

Lisätiedot medialle:
OP:n viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja 12 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. www.op.fi