OP:n ekonomistit: Maakuntien talousnäkymät kirkastumassa

Report this content

Vaikean viime vuoden jälkeen Suomen maakuntien talous on kääntymässä kasvuun. Kasvukeskuksien lisäksi vahvaa kasvua nähdään myös Pohjois-Suomessa. Taantuman myötä kireät työmarkkinat ovat palautuneet pääosin normaaleiksi, mutta työvoimapula jatkuu osassa Pohjanmaan maakuntia, Lapissa ja Kainuussa.

Talouskehitys on kääntymässä taantuman jälkeen laajasti kasvuun Suomen maakunnissa. OP:n ekonomistien tuoreen maakuntaennusteen mukaan bruttokansantuotteen (BKT:n) odotetaan kehittyvän myönteisesti vuonna 2025.

– Parasta kehitys on kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Pohjois-Suomessa Lapin ja Kainuun ennustetaan kasvavan suhteellisen vahvasti. Erityisesti Kainuun talouden kehitys on ollut viime vuosina vahvaa, ja sen ennustetaan kasvavan lähes koko Suomen keskiarvon mukaisesti tulevina vuosina, toteaa OP Ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Lähes kaikissa Suomen maakunnissa talouden ennustetaan kääntyvän kasvuun vuosina 2024–2025, kun talous elpyy taantumasta. Maakuntaennuste perustuu OP:n huhtikuun suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen BKT supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024, mutta kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2025.

Maakuntien keskimääräisen vuosikasvun ennustaan vaihtelevan vuosina 2023–2025 0,7 prosentista kasvusta aina lähes 1 prosentin supistumiseen. Koko Suomen kasvu vastaavana ajanjaksona on 0,2 prosenttia. Vaihtelu maakuntien talouskehityksessä pysyy ennusteen mukaan suurena osaltaan väestökehityksen vuoksi. Toisissa maakunnissa väestö kasvaa, kun taas toisissa vähenee.

– Vuonna 2022 maakuntien taloudet pääosin kasvoivat, mikä päätti monessa maakunnassa pitkään jatkuneen BKT:n supistumisen. Viime vuoden taantuman ennustetaan kuitenkin kääntäneen BKT:n laskuun kaikissa maakunnissa.

Työvoimapula helpottamassa – mutta ei kaikkialla 

Heikentyneen taloustilanteen myötä työmarkkinat ovat paljolti normalisoituneet.

– Esimerkiksi Keski-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa työmarkkinoita ei voida enää pitää kireinä, vaan työttömien suhde avoimiin työpaikkoihin on palautunut suhteellisen tyypillisiin lukemiin, Kortela arvioi.

Maakuntien välillä on kuitenkin vaihtelua. Lapissa, Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla työmarkkinat ovat edelleen poikkeuksellisen kireät ja maakunnissa voidaan katsoa olevan pulaa työvoimasta. Tämä voi rajoittaa tulevaa kasvua. 

– Koronapandemiasta elpyminen johti monessa maakunnassa poikkeuksellisen kireisiin työmarkkinoihin. Heikentyneen taloustilanteen myötä työmarkkinat ovat laajasti normalisoituneet eri puolella Suomea ja työvoimaa riittää tulevaan elpymiseen.

Vuonna 2023 taantuma nosti työttömyyttä lähes kaikissa maakunnissa. Työttömyyden kehitys ei kuitenkaan ollut yhtenäistä, sillä Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Varsinais-Suomen maakunnissa työttömyys laski.

Korkeinta työttömyys oli viime vuonna Kymenlaaksossa, missä työttömyys oli hieman alle kymmenen prosenttia. Matalin työttömyysaste oli Etelä-Pohjanmaalla hieman yli neljässä prosentissa.

Maakunnan sijainti ei ole kasvun tae tai este 

Maakuntien maantieteellinen sijainti ei ole selvästi liitoksissa niiden kasvukehitykseen. Esimerkiksi Etelä-Suomessa on sekä parhaiten että huonoiten menestyneitä maakuntia ja Itä-Suomen maakunnat ovat pääosin kehittyneet suhteellisen lähellä koko Suomen keskiarvoa 2000-luvun aikana.

Maakuntien tuotantorakenteet ovat lähestyneet toisiaan, kun jalostuksen osuus on vähentynyt ja palveluiden osuus on kasvanut. Erojakin maakuntien välillä edelleen on, sillä Uudenmaan BKT nojaa paljolti palveluihin ja Pohjanmaalla jalostus tuottaa edelleen merkittävän osuuden tuotannosta. 

– Maakuntien sijainti Suomessa ei näytä määrittävän suurelta määrin niiden taloudellista kehitystä, vaan niiden mahdollisuudet pitää kiinni teollisista työpaikoista tai korvata niitä korkean tuottavuuden palvelualan työpaikoilla. Näyttää siltä, että maakuntatalouksien on mahdollista kasvaa monella eri tavalla, Kortela toteaa.   

OP:n ekonomistien talousennusteet ovat luettavissa OP:n verkkosivuilla.

Lisätiedot medialle:

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja yli 14 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi

Tilaa