OP:n ekonomistit: Suomen talous on nyt kasvuryöpsähdyksen kynnyksellä
OP Ryhmän ekonomistit nostavat Suomen talouskasvuennusteita tälle ja ensi vuodelle. Koronapandemian laantuessa säästämisaste laskee nopeasti. Talouden näkymiä vahvistavat nyt erityisesti kotitaloudet, joiden kulutus elpyy palvelut edellä.
OP Ryhmän ekonomistit arvioivat Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, kun vuoden alussa ennusteet olivat vielä 3,0 prosenttia ja 2,6 prosenttia.
Suomen talous toipuu ekonomistien arvion mukaan pandemian aiheuttamasta kriisistä tavanomaista taantumaa nopeammin. Toipumisen aiheuttama kasvupyrähdys alkaa laantua kuitenkin jo ensi vuonna, jolloin palataan kriisiä edeltäneelle, verkkaiselle kasvu-uralle.
– Lähiaikojen vahvat kasvuluvut kertovat rivakasta palautumisesta kohti koronakriisiä edeltänyttä tilannetta. Kasvulukuja tulkitessa on syytä pitää kuitenkin jäitä hatussa. Ripeä toipuminen voi aiheuttaa pullonkauloja, mutta ylikuumenemisesta voitaisiin alkaa puhua vasta silloin, jos vahva kasvujakso pitkittyisi. Se on kuitenkin epätodennäköistä, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Talouden näkymää vahvistaa nyt erityisesti kotitalouksien kysyntä, joka siivittää niin kulutusta kuin asuntomarkkinoitakin. Kulutuksen elpymistä vetävät koronasta eniten kärsineet palvelut, jotka palaavat aiemmalle kasvutrendilleen ensi talven aikana. Myös puolikestävien tavaroiden, kuten vaatteiden, kulutus piristyy. Sen sijaan päivittäistavaroiden kaupan buumi jopa hiipuu.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat viime vuonna hieman, ja säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin. Samalla kotitalouksille kertyi säästöjä kuusi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Jo viime vuoden kehitys osoitti, että koronapandemian laantuessa säästämisaste laskee nopeasti.
OP Ryhmän ekonomistit arvioivat, että säästämisaste laskee ensi vuonna ainoastaan hieman alle koronapandemiaa edeltäneen tason, eli vain pieni osa kertyneistä säästöistä käytetään lähivuosina kulutukseen. Säästöjen ennustetaan kanavoituvan moniin kohteisiin, pitkäaikaisista sijoituksista asuntoihin ja mökkeihin.
Myös viennin veto tukee talouden elpymistä, mutta lähiaikoina muun muassa komponenttipula hidastaa viennin toipumista. Vienti kasvaakin ensi vuonna keskimäärin nopeammin kuin tänä vuonna. Myös viennin toipumista vetävät palvelut.
Työmarkkinat palautuvat ensi vuonna jokseenkin vuoden 2019 tilanteeseen. Julkisen talouden tasapaino on sen sijaan heikompi kuin ennen kriisiä, vaikka julkinen vaje pieneneekin alle kolmen prosentin rajan, ja julkisen velkasuhteen nousu taittuu.
Inflaatio hypähtää talouden toipuessa, kun muun muassa raaka-aineiden hinnat nousevat kriisin painamilta tasoilta. Kuluttajahintojen nousu kuitenkin hidastuu jälleen ensi vuoden aikana ja pysyy alle kahden prosentin tason.
– Viennin suhde BKT:hen palautuu kriisiajan pohjanoteerauksesta ensi vuonna vuoden 2019 tasolle, joka on Suomen kaltaiselle maalle yhä liian matala. Talouden toipumisen hyvältä näyttävät luvut eivät saa sokaista ja johtaa viennin kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämä on syytä huomioida kaikilla talouspolitiikan lohkoilla, painottaa pääekonomisti Heiskanen.
Maailmantalous elpyy vahvasti, mutta eri tahtiin
Koronapandemia on yhä jatkunut vakavana maailmalla. Tartuntatilanne vaihtelee kuitenkin jyrkästi maittain, ja suurimmassa osassa kehittyneitä maita rokotukset etenevät verrattain suotuisasti. Myös pandemian vaikutus talouskehitykseen on lieventynyt. Talouden indikaattorit kertovatkin maailmantalouden elpymisen olevan vahvistumassa.
Kiinan talous jatkaa suotuisassa kasvussa, mutta Yhdysvallat elpyy vahvimmin. Ensi vuonna euroalueen talouskasvu ei juuri poikkea Yhdysvaltain kasvusta ja myös ero Kiinan talouskasvuun on poikkeuksellisen pieni.
Ekonomistien arvion mukaan maailmantalouden vahva kasvuspurtti kuitenkin laantuu, kun taloudet saavuttavat aiemman kasvutrendinsä. Myös inflaatio kiihtyy tilapäisesti, kun raaka-aineiden hinnat nousevat, ja nopea toipuminen aiheuttaa pullonkauloja. Inflaatio vaimenee kuitenkin jo vuonna 2022, ja pidemmän ajan inflaatio-odotukset ovat Yhdysvalloissakin linjassa keskuspankin tavoitteen kanssa. Euroalueella odotukset jäävät yhä Euroopan keskuspankin tavoitteesta.
– Keskuspankit ovat ilmoittaneet jatkavansa elvytystä vahvasta kasvunäkymästä huolimatta, mutta vahva elpyminen kuitenkin haastaa kiristämään rahapolitiikkaa. USA:ssa paineet rahapolitiikan kiristämiselle ovat paljon suuremmat kuin euroalueella. Talouden elpyminen on näkynyt myös korko-odotusten nousuna. Tällä hetkellä 12 kuukauden euriborin odotetaan nousevan positiiviseksi kuitenkin vasta noin 3 vuoden päästä, korostaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
Taloudessa on yhä riskejä moneen suuntaan
Lähiaikoina suurimman riskin talouden elpymiselle muodostaa yhä koronapandemia. Pandemian jäädessä taakse voi voimakas elvytys erityisesti Yhdysvalloissa kuumentaa taloutta. Tämä lisäisi riskiä uudesta taantumasta muutaman vuoden tähtäimellä, kun talouspolitiikkaa jouduttaisiin kiristämään nopeasti.
Euroopan näkökulmasta suurimpia riskejä ovat puutteellinen toipuminen ja piilevien ongelmien nouseminen esiin siinä vaiheessa, kun talouskasvu uudelleen hidastuu koronapandemiaa seuraavan kasvupyrähdyksen jälkeen.
OP Ryhmän ekonomistien suhdannekatsaus kokonaisuudessaan osoitteessa: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi
OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja yli 12 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. www.op.fi