OP:n korttidata: Suomalaiset kuluttavat palveluita jälleen lähes normaaliin tapaan
Koronapandemian väistyminen on lisännyt kotitalouksien kuluttamista palveluihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei merkittävästi ole näkynyt kotitalouksien tekemissä korttimaksuissa, mutta inflaatio syö kotitalouksien ostovoimaa.
Kevään aikana OP:n korttimaksuissa on selvästi näkynyt koronapandemian jääminen taka-alalle. Korona-aikana palveluiden kysyntä laski selvästi, mutta korttimaksut osoittavat kysynnän kasvaneen selvästi helmikuusta alkaen. Korttimaksut palveluihin ovat kasvaneet 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Erityisesti matkustamiseen, ravintoloihin ja vapaa-ajan viihdepalveluihin liittyvät maksut ovat nousseet.
– Korttimaksujen kehitys osoittaa, että kulutustottumukset ovat palautumassa kohti ennen pandemiaa vallinnutta tilaa. Palvelujen kulutus kasvaa nyt nopeasti, kun taas pandemian myötä huomattavasti noussut tavaroiden kulutus näyttää kehittyvän maltillisemmin, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
Kulutustottumusten palautuminen vaikuttaa luonnollisesti myös yrityksiin. Koronasta hyötyneiden alojen, kuten rautakaupan, kysyntä todennäköisesti kehittyy maltillisemmin tulevaisuudessa. Pitkään alamaissa olleella palvelualalla on taas positiiviset näkymät. Joillakin palvelualoilla, kuten matkustamisessa, maksut ovat kuitenkin yhä alle pandemiaa edeltävän tason, joten palvelujen voi odottaa edelleen elpyvän.
Inflaation kiihtyminen heijastuu myös korttimaksujen kehitykseen. Arvio korttimaksujen kasvusta ilman hintojen nousun vaikutusta on selvästi hitaampaa kuin maksujen summan kasvu.
– Vaikka käytetyt rahasummat ovat selvästi kasvaneet korttimaksuissa, ovat hyödykkeiden ja palveluiden kappalemäärien kasvu selvästi maltillisempaa. Rahan ostovoima on siis heikentynyt, mitä inflaatio käytännössä tarkoittaa, toteaa senioriekonomisti Kortela.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole näkynyt korttimaksujen kehityksessä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei näytä muuttaneen OP:n korttimaksujen kehitystä merkittävästi. Korttimaksut eivät ole laskeneet hyökkäyksen alettua, vaan kevään ja lopputalven aikana määräävä tekijä onkin ollut koronakriisistä palautuminen.
– Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset välittyvät eri kautta talouteen kuin koronakriisissä. Kun koronan talousvaikutukset näkyivät etenkin kulutuksen romahtamisessa, ilmenevät sodan vaikutukset viiveellä ulkomaankaupan laskussa ja hintatason nousussa, arvioi Kortela.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Epävarmuuden kasvu voi johtaa siihen, että kotitaloudet siirtävät tai ainakin harkitsevat hieman aiempaa pidempään suurempia hankintoja. Näitä ostoksia ei tyypillisesti makseta korteilla, eikä tämä mahdollinen ilmiö näy korttimaksujen kehityksessä.
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi
OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi