OP:n kysely: Miehet ja naiset varautuvat eläkkeeseen hyvin eri tavoin – Joka viides suomalainen haluaisi itse tehdä sijoituspäätöksiä lakisääteisistä eläkevaroistaan

OP:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan melkein puolet suomalaisista kokee rahastosijoittamisen parhaana tapana säästää eläkepäiviin. Miehet suhtautuvat naisia rohkeammin omien eläkesäästöjensä sijoittamiseen. Miehet olisivat myös halukkaampia ottamaan itse kantaa lakisääteisten eläkevarojensa sijoituspäätöksiin.

OP Ryhmän helmikuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan melkein 40 prosenttia suomalaisista säästää eläkeaikaa ajatellen. Rahastot ovat vastaajien mukaan suosituin tapa sijoittaa tai säästää eläkepäiviä varten: lähes puolet sekä miehistä että naisista kertovat pitävänsä sitä parhaana tapana säästää lakisääteisen eläkkeen lisäksi. Suurimmat erot miesten ja naisten välillä syntyvät, kun tarkastellaan osake- ja tilisäästämisen suosiota eläkepäiviin varautumisessa. 

– Naisista 38 prosenttia pitää tilisäästämistä parhaimpana keinona sijoittaa tai säästää eläkepäiviä varten. Miehillä vastaava luku on 23 prosenttia. Sen lisäksi, että naisten keskimääräinen kokonaiseläke on noin 20 prosenttia pienempi kuin miesten, syö laukkaava inflaatio vastausten perusteella erityisesti naisilta eläkettä varten säästettyjä varoja, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen sanoo.

Miehistä osakesäästämistä eläkepäiviä varten piti parhaana vaihtoehtona 43 prosenttia. Naisista näin ajatteli vain 29 prosenttia.  
– Tutkimuksen tulokset kertovat, että eläkkeeseen varautumista halutaan tehdä monin eri tavoin, mikä on hyvä. On kuitenkin hälyttävää, että moni nainen näkee tilisäästämisen parhaana tapana säästää eläkeikää varten, vaikka rahasto- tai osakesijoittajan on mahdollista pitkällä aikavälillä saada huomattavasti parempia tuottoja rahoilleen kuin tilisäästäjän, Heinonen muistuttaa.

Aiemmin eläkkeelle varautuminen aloitettiin usein vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästötilin avulla, eläkevakuutussopimuksia tehtiin jopa yli 90 000 kappaletta vuodessa. Useat veromuutokset ovat kuitenkin pienentäneet eläkevakuutussopimusten kysyntää ja nykyisin niitä tehdään Finanssialan tietojen mukaan enää noin muutamia satoja vuodessa. 

– Mielestäni siihen on kiinnitettävä huomiota, että yhä useampi tuntisi eri mahdollisuudet kerryttää rahapottiaan omia eläkepäiviä varten. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että esimerkiksi vakuutussäästämistä ei koeta varsinkaan nuorten keskuudessa kovin tutuksi, Heinonen pohtii.

Miehet haluaisivat päättää itse lakisääteisistä eläkevaroista 

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten asenteissa nykyiseen eläkejärjestelmään on suuria eroja. Yhteensä 53 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä eläkejärjestelmään, jossa ammattilaiset hallinoivat ja sijoittavat eläkevaroja. Samaan aikaan joka viides suomalaisista haluaisi itse tehdä sijoituspäätöksiä koskien lakisääteisiä sijoitusvaroja. Noin joka kolmas taas ei osaa sanoa, haluaisiko tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä. 

Kyselytutkimuksessa sai myös valita, kuinka suuresta osasta lakisääteisiä eläkevaroja vastaaja haluaisi tehdä sijoituspäätöksiä. 

– Peräti 26 prosenttia miehistä, jotka haluaisivat tehdä itse sijoituspäätöksiä, haluaisi päättää 90–100 prosentista eläkevarojensa sijoittamisesta. Naisten kohdalla sama luku oli vain 7 prosenttia. Näissäkin tuloksissa korostuu, että miehet ovat valmiita ottamaan sijoituksissaan enemmän riskejä, Heinonen sanoo.

Nykyinen eläkejärjestelmä ei mahdollista lakisääteisten eläkevarojen sijoituskohteiden päättämistä. Esimerkiksi Ruotsissa eläkkeen perusteena olevista tuloista ja muista verotettavista korvauksista varataan vuosittain 2,5 prosenttia rahastoeläkkeeseen. Tämän osuuden voi sijoittaa itse valitsemaansa rahastoon tai laittaa ne valtion vaihtoehtoon. 

– Kyselytutkimuksen mukaan osa suomalaisista ei osaa edes ajatella, että tällainen olisi mahdollista ja osa taas toivoisi tällaista mahdollisuutta. Järjestelmääkin tärkeämpi tekijä on se, että joka ikinen meistä havahtuisi siihen, kuinka oleellista eläkettä varten on säästää myös itse. Alhainen syntyvyys ja huoltosuhteen heikkeneminen tekee tästä entistäkin merkittävämpää, Heinonen sanoo.

OP Ryhmän tammikuussa 2023 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 18–79-vuotiaita suomalaista (n=2628) valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään +/- 2,0 prosenttiyksikköä.  
 
Lisätiedot medialle: 
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi  

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi