OP:n tutkimus: Raha-asiat kiinnostavat, mutta säästöaikeet eivät toteudu suunnitelmien mukaan

OP kartoitti suomalaisten suhtautumista oman talouden suunnitteluun, säästämiseen ja rahankäyttöön. Vastanneista yli 80 prosenttia kertoi olevansa melko tai erittäin kiinnostunut raha-asioista ja oman talouden suunnittelusta. Erityisen kiinnostuneita ovat miehet ja nuoret aikuiset. Liki 90 prosenttia eli valtaosa tutkimukseen vastanneista kertoi myös suunnittelevansa rahankäyttöään.

Miehet ovat tutkimuksen mukaan naisia kiinnostuneempia oman talouden hallinnasta. 38 prosenttia miehistä kertoo olevansa erittäin kiinnostunut raha-asioista, kun vain 27 prosenttia naisista allekirjoittaa väittämän. Eniten raha-asioista erittäin kiinnostuneita on 25-34-vuotiaiden joukossa (39 prosenttia).

– Yleinen ajatus tuntuu olevan, etteivät raha-asiat liiemmin kiinnosta ihmisiä, mutta tutkimuksemme todistaa toisin. Tulotaso ja elämäntilanne luonnollisesti vaikuttavat siihen, kuinka paljon rahaa jää yli menojen jälkeen. Esimerkiksi nuorten aikuisten joukossa on monia erilaisissa elämänvaiheissa olevia – osa ehkä vielä opiskelee ja raha-asiat kiinnostavat, koska rahaa on niukasti. Osa taas on ensimmäisissä vakitöissään, ostamassa ensiasuntoa tai perustamassa perhettä, jolloin rahankäyttö ja sen suunnittelu on erityisen ajankohtaista, arvioi OP:n ekonomisti Joona Widgrén.

Suomalaiset säästävät vaihtelevalla menestyksellä

Vaikka suomalaiset tunnustautuvat innokkaiksi rahankäytön suunnittelijoiksi, suunnitelmallisuus näyttää harvoin kääntyvän pitkäjänteiseksi säästämiseksi. Enemmistö (66 prosenttia) vastanneista kertoo säästävänsä kuukausittain alle 200 euron summia – yleisimmin säästetään 50–100 euroa kuussa. Peräti 41 prosenttia kuitenkin kertoo, ettei ole varautunut yllättäviin menoihin millään tavalla.

Kun suomalainen säästää, hän säästää ensisijaisesti pahan päivän varalle ja lomamatkoihin. Myös kodin hankinnat ovat merkittävä säästökohde. Nuorempien ikäluokkien keskuudessa korostuu lisäksi säästäminen asuntoihin ja harrastuksiin; vanhemmat sen sijaan säästävät useammin jälkikasvulleen ja remontteihin.

– Yli puolet suomalaisista säästää säännöllisesti joka kuukausi tai lähes joka kuukausi, mikä on kuitenkin ilahduttavan suuri osuus. Säästettävä summa jää kuitenkin monella pieneksi, ja tavoiteltavana pidettävä, kahden kuukauden nettopalkkaa vastaava summa on säästössä vain harvalla, Widgrén punnitsee.

- Varautumattomuus on aina riski ajautua talous- ja velkaongelmiin erityisesti elämäntilanteen muuttuessa, ja talousosaamisella on vahva yhteys hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen. Olennainen kysymys onkin se, miten voisimme nykyistä paremmin tukea ja kannustaa myös heitä, joilla on haasteita omassa taloudessaan. Takuusäätiö ja Marttaliitto haluavat omalta osaltaan olla mukana vahvistamassa kotitalouksien talousosaamista ja edistämässä moniäänistä rahapuhetta. Nyt julkaistava kysely tarjoaa tähän työhön erinomaisia näkökulmia, kertoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. Ensimmäistä kertaa toteutettavan tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16–74-vuotiaat suomalaiset. Aineisto kerättiin verkossa Norstat-kuluttajapaneelissa toukokuussa 2019, ja siihen osallistui yhteensä 2 008 vastaajaa. Tutkimuksen löydät osoitteesta https://www.op.fi/rahapuhetta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
OP:n viestintä, p. 050 523 9904, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jonka perustehtävänä on vahvan vakavaraisuuden ja tehokkuuden avulla luoda kestävää taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta omistaja-asiakkaille ja toimintaympäristölle. OP Ryhmän muodostavat 153 osuuspankkia sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Ryhmässä työskentelee 12 000 työntekijää. Ryhmällä on 1,9 miljoonaa omistaja-asiakasta. www.op.fi

Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisessä kehittämishankkeessa (2018-2020) kehitetään uusia keinoja ja välineitä kotitalouksien talousosaamisen vahvistamiseksi sekä talous- ja velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.