OP Ryhmän asuntomarkkinakatsaus: Asuntojen hintojen arvioidaan laskevan pääkaupunkiseudulla tänä vuonna jo 6–8 prosenttia –suurista kaupungeista asunnonostokyky paras Lahdessa

OP Ryhmän ekonomistit laskivat ensimmäistä kertaa asunnonostoindeksin, joka kuvaa kotitalouden mahdollisuutta ostaa asunto. Korkojen nopea nousu on heikentänyt erityisesti suurissa kaupungeissa asuvien kykyä ostaa asunto, heikoimmillaan se on Helsingissä. Asunnonostokyky on romahtanut alimmalle tasolleen koko 2000-luvulla. OP Ryhmän ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen laskevan nyt aiemmin ennakoitua enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Alkuvuosi ei ole tuonut muutosta asuntomarkkinoiden suuntaan, vaan sekä kauppamäärät että asuntojen hinnat kehittyvät heikosti. OP Ryhmän ekonomistit eivät näe tilanteeseen nopeaa käännettä ja arvioivatkin tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan asuntojen hintojen laskevan enemmän kuin vielä viime vuoden lopulla arvioitiin.

OP Ryhmän ekonomistit arvioivat nyt asuntojen hintojen laskevan tänä vuonna koko maassa keskimäärin 5–7 prosenttia, kun vielä viime vuoden lopulla arvio hintojen laskusta oli 4–6 prosenttia. Pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen odotetaan tänä vuonna laskevan nyt 6–8 prosenttia.

– Korkojen nousun vaikutukset heijastuvat asuntomarkkinoille osin vasta viiveellä. Lisäksi talouden veto heikkenee edelleen tänä vuonna, mikä heikentää asuntomarkkinoiden näkymiä. Arvioimme, että asuntokauppamäärissä pohja on tällä erää nähty, mutta markkinoiden todelliseen elpymiseen menee vielä pidempään, OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén sanoo.

Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja lasku on jatkunut vuodenvaihteen jälkeen. Tammi-helmikuussa asuntojen hinnat putosivat keskimäärin noin 5,5 prosenttia vuodentakaisesta. Suurista kaupungeista hintojen lasku oli voimakkainta Helsingissä, missä hinnat laskivat tammi-helmikuussa keskimäärin lähes 7 prosenttia.

Ensi vuonna asuntojen hinnat kääntyvät nousuun, mutta OP Ryhmän ekonomistit ennakoivat nousun jäävän kuitenkin hyvin pieneksi. Kauppamäärät sen sijaan palautuvat hiljalleen tyypillisten asuntokauppavuosien tasolle eli koronaa edeltävien vuosien tasolle.

– Kun korkojen nousu tasaantuu ja energian hinnat kääntyvät laskuun, alkaa myös epävarmuus asumismenojen noususta hiljalleen hälventyä. Tämä tukee asuntomarkkinoita ja näkyy sitten myös kauppamäärissä. Jotta asuntomarkkinat elpyisivät kunnolla, pitäisi talouden vedon parantua vielä paljon nykyisestä. Siksi uskomme myös ensi vuonna asuntomarkkinoiden toipuvan vain maltillisesti.

Ekonomistit laskivat ensi kertaa asunnonostokykyindeksin: Korkojen nousu heikentää asunnonostokykyä suurimmissa kaupungeissa

OP Ryhmän ekonomistien asuntomarkkinakatsauksessa on ensimmäistä kertaa laskettu asunnonostoindeksi Suomen yhdeksässä suurimmassa kaupungissa ja koko maan tasolla. Asunnonostokykyindeksi kuvaa mediaanituloisen kotitalouden mahdollisuutta ostaa 55-neliöinen asunto.

Laskelmassa on oletettu, että asunto ostetaan 85-prosenttisesti velalla. Asunnonostokykyä arvioidaan sen mukaan, meneekö lainanlyhennykseen, korkoihin ja vastikkeisiin yhteenlaskettuna yli kolmasosa kotitalouden käytettävistä olevista tuloista. Jos indeksilukema on 100, se tarkoittaa, että alueen mediaanituloisella kotitaloudella menee asumiseen liittyviin menoihin tasan kolmasosa käytettävissä olevista tuloista, mitä on pidetty kohtuullisten asumiskulujen rajana. Alle 100 indeksilukemat tarkoittavat, että asumiseen menee yli kolmasosa kotitalouden tuloista. Yli 100 lukema taas tarkoittaa sitä, että asumiseen menee alle kolmasosa kotitalouden tuloista.

Korkojen nousu on selvästi heikentänyt tyypillisen suomalaisen kotitalouden kykyä ostaa keskikokoinen asunto, ja asunnonostokyky onkin nyt alimmillaan ainakin koko 2000-luvulla. Myös muiden asumiskulujen nousu ja yleinen hintojen nousu heikentävät ostokykyä.

Mediaanituloinen kotitalous joutuu käyttämään yli kolmasosan tuloistaan asumisen kuluihin niin Helsingissä, Tampereella kuin Turussakin. Muissa suurissa kaupungeissa asumiseen liittyvät menot jäävät alle kolmasosaan.

– Vaikka laskevat asuntojen hinnat hieman parantavatkin ostokykyä, ei hintojen lasku ole riittänyt kompensoimaan korkojen ja kulujen nousun aiheuttamaa ostokyvyn heikentymistä, Widgrén toteaa.

Selvästi hankalin tilanne on Helsingissä, jossa asunnonostokykyindeksilukema on alle 70. Tämä tarkoittaa sitä, että mediaanituloisen helsinkiläiskotitalouden tulojen tulisi olla yli 30 prosenttia nykyistä korkeammat, jotta 55-neliöisen asunnon asumiseen liittyvät menot eivät ylittäisi kolmasosaa kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Helsingin lisäksi myös Tampereella ja Turussa asunnonostokykyindeksi jää alle sadan, eli kotitalouden tulojen pitäisi olla nykyistä korkeammat, jotta asumiseen liittyvät menot eivät ylittäisi kolmasosaa käytettävissä olevista tuloista.

Asunnonostokyky on heikentynyt myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa, mutta niissä se on yhä vähintään kohtalaisella tasolla. Paras indeksilukema on Lahdessa, toiseksi paras Oulussa. Suuria alueellisia eroja selittävät asuntojen erilaiset hintatasot, sekä erot kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa.

Esimerkiksi Espoossa asunnot ovat verrattain kalliita, mutta mediaanitulot ovat niin ikään korkeammat, mikä kohentaa Espoon ostokykyindeksiä.

– Asunnonostokyky on laskenut kaikkialla, mutta korkojen nousun vaikutus on heijastunut eniten sinne, missä hinnat ovat korkeimmat. Helsingissä asuntojen hinnat ovat laskeneet enemmän kuin muissa kaupungeissa, mikä on toisaalta hieman pehmentänyt laskua. Suomessa asuntojen hinnat eroavat alueellisesti enemmän kuin kotitalouksien tulot, jolloin asunnonostokyky on matalimmillaan kalleimmilla alueilla, Widgrén toteaa.

Asunnonostokykyindeksilukema Suomen suurimmissa kaupungeissa

1. Lahti          135,6

2. Oulu           135,4

3. Jyväskylä    124,6

4. Kuopio       121,9

Koko maan keskiarvo 109,4

5. Vantaa       107,2

6. Espoo         105,4

7. Turku         89,2

8. Tampere    85,8

9. Helsinki      66,7

OP Ryhmän ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi