OP Ryhmän asuntomarkkinakatsaus: Asuntojen hintojen kääntymistä nousuun saadaan odotella ensi vuoden lopulle – kauppamäärät laahaavat poikkeuksellisen matalalla

Asuntojen kauppamäärät laskivat nopeasti ja ovat pysyneet matalalla koko vuoden. Kauppaa tehdään tällä hetkellä reilu viidennes vähemmän kuin koronaa edeltäneinä vuosina keskimäärin. OP Ryhmän ekonomistien mukaan asuntokaupan piristymistä joudutaan odottamaan vielä ensi vuoden loppuun. Tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen lähtevän nousuun vasta kauppamäärien piristyttyä, mutta siitä ei ole vielä merkkejä näkyvissä.

Alkukesällä asuntojen hintojen lasku vakautui, mutta heinäkuussa hinnat kääntyivät jälleen laskuun. Toistaiseksi merkkejä asuntomarkkinoiden elpymisestä ei ole juurikaan nähtävissä, ja elpymistä saadaankin odotella OP Ryhmän ekonomistien mukaan ensi vuoden lopulle.

Asuntojen hinnat ovat laskeneet viime vuoden toisen neljänneksen huipuista 7 prosenttia. Koko maan hintataso on pudonnut samalle tasolle, jossa se oli vuoden 2020 alussa. Asuntojen kauppamäärät ovat pysytelleet koko alkuvuoden reilut parikymmentä prosenttia matalammalla kuin vuosien 2015 ja 2019 välillä keskimäärin. Kauppamäärät ovat nyt pudonneet lähelle finanssikriisin tasoa.

Tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan OP Ryhmän ekonomistit pitävät asuntojen hintaennusteensa kuitenkin muuttumattomana. Toukokuussa julkaistun ennusteen tapaan asuntojen hintojen ennakoidaan laskevan tänä vuonna keskimäärin 5–7 prosenttia, ja ensi vuonna ekonomistit arvioivat hintojen pysyvän keskimäärin ennallaan.

– Asuntomarkkinan tilanne ei kesän aikana ole merkittävästi muuttunut. Korkojen nousu on tasaantunut, mikä näkyy jo siinä, että asuntomarkkinoiden heikentyminen on rauhoittunut ainakin tällä erää. Toisaalta taloudessa vallitsevat epävarmat ajat, eikä eväitä ripeälle asuntomarkkinan elpymiselle juuri nyt näy, OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén arvioi.

Hintojen kääntymistä nousuun saadaan vielä odotella. OP Ryhmän ekonomistit arvioivat tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan, että hintataso kääntyy ensi vuoden lopulla lievään nousuun, mutta koko vuoden keskimääräinen vuosikasvu on yhä nollan tuntumassa. Selvempää nousua hinnoissa nähdään vasta vuonna 2025, jolloin ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen kääntyvän jo 2,5 prosentin nousuun.

– On todennäköistä, että asuntojen kauppamäärät alkavat elpyä ensin ja hintojen nousu seuraa perässä. Emme kuitenkaan odota kovin nopeaa elpymistä kummassakaan. Odotuksissa on, että korkotaso laskee hieman ensi vuonna, mikä tukee markkinaa, mutta toisaalta talouden kuva on yhä hauras. Tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on helpompi löytää riskejä markkinoiden heikentymisestä kuin piristymisestä, Widgrén toteaa.

Asuntomarkkinoiden elpyminen alkaa, kun kauppa kiivastuu

Historiallisesti asuntokauppojen määrä ja asuntojen hintojen muutokset ovat käyttäytyneet melko samansuuntaisesti. Asuntokauppojen määrät vaihtelevat selvästi enemmän kuin asuntojen hinnat, mutta muutosten suunta on ollut sama. Tyypillisesti asuntokauppojen määrä kääntyy hieman aikaisemmin kuin hinnat.

– Asuntomarkkinoiden elpyminen alkaa vuonna 2024 todennäköisesti kauppamäärien piristymisestä, ja hinnat seuraavat perässä. Kauppamäärät ovat olleet yli viidenneksen tyypillistä matalammalla viime syksystä alkaen, eikä tilanteeseen ole näkyvissä selvää ja nopeaa käännöstä, Widgrén toteaa.

Kauppamäärät ovat yhä selvästi tyypillistä matalammat, eikä piristymistä ole juurikaan tapahtunut.

Heikko kysyntä painaa rakennussektoria

Asuntokaupan heikko veto on heijastunut selvästi asuinrakentamiseen. Etenkin uudiskohteiden kysynnän selvä hiipuminen painaa rakennussektoria. Uudiskohteiden kauppamäärät ovat pudonneet vielä selvästi vanhojen asuntojen kauppamääriä nopeammin. Esimerkiksi Kiinteistönvälittäjien keskusliitto (KVKL) arvioi, että uudiskohteiden kauppamäärät olivat elokuussa yli 60 prosenttia alempana kuin vuosi sitten.

– Rakennusala on merkittävä työllistäjä, ja rakennusalan hankaluudet ovat selvä riski myös koko talouden vedolle. Vähenevä rakentaminen vaikuttaa asuntojen tarjontaan, mutta vaikutukset asuntomarkkinoilla näkyvät vasta viiveellä, kun myymättömiä asuntoja on runsaasti tarjolla, sanoo Widgrén.

Rakennusalalla esimerkiksi konkurssin haettujen yritysten määrä on noussut selvästi. Tammi-heinäkuussa konkurssiin haettiin tilastokeskuksen mukaan 453 rakennusalan yritystä, mikä on vastaavalla ajanjaksolla eniten sitten vuoden 2012.

Rakennusalan alakulo näkyy myös rakennuslupien ja hankkeiden aloitusten rajuna pudotuksena. Tammi-kesäkuussa asuntojen rakennusluvat ovat laskeneet noin puoleen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja aloitukset noin kolmanneksella.

– Rakentaminen supistuu tänä vuonna selvästi, eikä ensi vuonnakaan ole vielä kasvua näköpiirissä, Widgrén toteaa.

OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi