Ruotsin kruunun heikkeneminen haastaa suomalaisia vientiyrityksiä – yritysten valuuttasuojaamisen suosio kasvaa edelleen

Suomalaisyrityksille merkittävimmät kaupankäyntivaluutat Yhdysvaltain dollari ja Ruotsin kruunu ovat jatkaneet voimakasta heiluntaa tänä vuonna. Vaikutukset suomalaisille kansainvälistä kauppaa tekeville yrityksille voivat olla merkittävät varsinkin, jos yritys ei ole suojannut liiketoimintaansa valuuttariskeiltä.

Valuuttamarkkinoiden kehityksessä on nähty alkuvuonna isoja liikkeitä, mikä on vaikuttanut myös kansainvälistä kauppaa käyviin suomalaisyrityksiin. Suomalaisille yrityksille tärkeistä kauppavaluutoista isointa heiluntaa on nähty erityisesti Yhdysvaltain dollarissa ja Ruotsin kruunussa. Jo yli 10 prosentin kurssimuutokset kaupankäyntivaluutassa voivat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen merkittävästi.

– Valuuttamarkkinoiden muutokset ovat suomalaisyrityksille kaksijakoiset riippuen siitä, tekeekö yritys tuontia vai vientiä. Koska Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimarkkina, voi kruunun heikkeneminen tuoda tappioita vientiyrityksille. Toisaalta Ruotsi on myös merkittävä kauppakumppani suomalaisille tuontiyrityksille, jotka ovat päässeet hyötymään heikosta kruunusta, kertoo OP Marketsin myyntipäällikkö Hannu Vehniäinen.

Ruotsin talouskehitys on ollut euroaluetta vaisumpaa, mikä on näkynyt myös Ruotsin kruunun kehityksessä. Ruotsin kruunu on heikoimmillaan sitten vuoden 2009.

– Kruunu altistuu pienenä valuuttana voimakkaasti rahoitusmarkkinoiden epävarmuudelle. Kruunussa nähdään välillä isoja liikkeitä, koska valuutan likviditeetti on heikompi verrattuna päävaluuttoihin. Lisäksi valuuttamarkkinat ovat kantaneet huolta Ruotsin asuntomarkkinoista ja kiinteistösektorista, Vehniäinen sanoo.

Yritykset voivat suojata liiketoimintaansa kurssiheiluntaa vastaan käyttämällä valuuttasuojauksia. OP:n yritysasiakkaiden valuuttasuojausten käyttö kasvoi vuonna 2022 peräti 55 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja kasvu on jatkunut myös vuonna 2023. Suomen viidestä suurimmasta kauppakumppanista Saksasta, Ruotsista, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Alankomaista vain kaksi on euromaita, mikä tekee kurssimuutoksiin varautumisesta suomalaisille kansainvälistä kauppaa tekeville yrityksille erittäin tärkeää.

– Esimerkiksi mikäli suomalaisella vientiyrityksellä on ollut 5 miljoonan kruunun suuruinen tilaus vuoden laskutusajalla, on euromääräinen saatava laskenut jo noin 25 000 euroa. Valuuttasuojauksella tilauksen euromääräinen vasta-arvo voidaan lyödä lukkoon ja näin vähentää kurssimuutosten negatiivisia vaikutuksia. Onkin ollut hyvä huomata, että valuuttasuojausten käyttö on yleistynyt voimakkaasti, Vehniäinen kertoo.

Dollarin heikentyminen hyödyttää suomalaisia tuontiyrityksiä

Yhdysvallat on Suomelle merkittävä kauppakumppani. Yhdysvaltain dollarin kehityksen merkitys on erityisen iso, koska kauppaa dollareissa käydään myös useiden Aasian maiden kanssa.

Yhdysvaltain dollarin kurssi on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan verrattuna viime vuoden alkuun. Silloin dollari vahvistui voimakkaasti, mikä hyödytti vientiyrityksiä. Nyt dollari on heikentynyt lähes 15 prosenttia viime syksystä, mikä taas on ollut eduksi tuontiyrityksille.

Suomen kaupankäynti Yhdysvaltojen kanssa painottuu vientiin. Tästä näkökulmasta valuuttamarkkinoiden muutos viime syksystä lähtien on ollut suomalaisille vientiyrityksille negatiivinen, mikäli nämä eivät ole käyttäneet valuuttasuojauksia.

Lisätiedot medialle:

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi