U-käännös joukkolainoissa: Kiinteistöala teki paluun markkinoille

Viime aikoina kiinteistöalan yritykset ovat kamppailleet haastavien talous- ja markkinaolosuhteiden kanssa, ja näitä on käsitelty laajasti julkisuudessa. Nyt nämä yritykset ovat kuitenkin tehneet vahvan paluun joukkovelkakirjamarkkinoille.

Tammi-maaliskuussa eurooppalaiset kiinteistöalan yritykset laskivat liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja lähes 8 miljardin euron edestä eri valuutoissa, käy ilmi OP Yrityspankin keräämistä tiedoista. Summa on 50 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin vastaava summa oli hieman yli 5 miljardia euroa. Vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna summa on yli kolminkertaistunut. 

–  Kiinteistöalan yhtiöt ovat pystyneet palaamaan markkinoille, ja rahoituksen hinta alkaa olla houkuttelevammalla tasolla. Tämä heijastelee hyvin toimintaympäristön muutosta parempaan ja erityisesti rahoitusriskeihin liittyvien huolien maltillistumista. Piristyneet markkinatunnelmat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden liikkeeseenlaskijoille astua markkinoille, OP:lla velkakirjamarkkinoista vastaava johtaja Jani Koivula luonnehtii.

Aktivoitumisesta huolimatta huippuvuosista ollaan vielä kaukana. Vuonna 2021, ennen inflaatio- ja korkohuolia, eurooppalaiset kiinteistöyhtiöt laskivat liikkeeseen yli 90 miljardilla eurolla joukkovelkakirjalainoja ja vielä 2022 yli 40 miljardin euron edestä, aktiviteetin painottuessa vahvasti alkuvuoteen. Kuluvana vuonna uusien liikkeeseenlaskujen odotetaan jatkuvan vilkkaana suhteessa viime vuoteen. 

OP:n tilastojen mukaan kiinteistöalan yrityslainojen kysyntä on ollut vilkasta myös jälkimarkkinoilla. Sijoittajat ovat palanneet vahvasti ostolaidalle ja olleet valmiita tinkimään tuottovaateistaan saadakseen hankittua salkkuunsa enemmän kiinteistöalan lainoja. Kiinteistöyhtiöiden joukkovelkakirjalainojen tuotot ovat kuitenkin edelleen selkeästi muita toimialoja korkeampia, mikä tukee sijoittajakysyntää myös jatkossa.

Kuluvana vuonna ensimmäisenä markkinoille ehti suomalainen asuntosijoitusyhtiö Kojamo, joka laski liikkeelle onnistuneesti 200 miljoonan euron suuruisen korotuksen olemassa olevaan joukkovelkakirjalainaansa. Helmikuussa markkinoille palasi kiinteistösijoitusyhtiö Citycon 300 miljoonan euron joukkolainallaan. Molemmat liikkeeseenlaskut toteutettiin vihreinä joukkovelkakirjalainoina. Kojamon liikkeeseenlasku oli suurin asuinkiinteistöihin sijoittavan yhtiön liikkeeseenlasku Euroopassa yli vuoteen. Tämä rohkaisi muitakin eurooppalaisia kiinteistöyhtiöitä markkinoille, ja aktiviteetti on pysynyt korkealla. Citycon puolestaan laski liikkeelle pohjoismaisten kiinteistöyhtiöiden suurimman euromääräisen joukkovelkakirjalainan lähes kahteen vuoteen. Sijoittajakäyttäytymisen muutosta kuvaa hyvin se, että Cityconin joukkovelkakirjalainassa kysyntä ylitti moninkertaisesti tarjolla olleen 300 miljoonan euron määrän.

OP:n Jani Koivula selittää kiinnostusta inflaation vakautumisella ja keskuspankkien odotetuilla koronlaskuilla. Viime vuosina inflaatio ja korot ovat olleet takavuosia korkeammalla tasolla. Tämä on ollut erityisen haitallista kiinteistöyhtiöille, sillä kehitys on laskenut niiden omistamien kiinteistöjen arvoja. Yhtiöiden velkamäärät sen sijaan ovat pysyneet entisellään, ja velkojen hoitokulut ovat kasvaneet nopeasti ja merkittävästi. Näin kiinteistöyhtiöiden suhteellinen velkaantuneisuus on noussut. 

Kehitys on vaikuttanut erityisesti tiettyihin ruotsalaisiin yhtiöihin ja heikentänyt koko Pohjoismaisen kiinteistösektorin houkuttelevuutta varsinkin kansainvälisten sijoittajien silmissä. Kehityksen talttuminen, yleisen epävarmuuden poistuminen ja se, etteivät pahimmat Ruotsin kiinteistösektoriin liittyvät pelot eivät ole toteutuneet, on kasvattanut pohjoismaisten kiinteistöalan lainojen suosiota.

Koivula nostaa esiin myös toisen ilmiön, joka on korostunut kiinteistöalan yhtiöiden paluussa.

–  Sijoittajat etsivät enenevissä määrin mahdollisuuksia sijoittaa yrityksiin, jotka huomioivat ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä kysymyksiä varainhankinnassaan. Erityisesti vihreys on erittäin tärkeässä roolissa kiinteistöyhtiöissä, koska kiinteistöt vastaavat yli kolmanneksesta koko Euroopan kasvihuonepäästöistä. Siksi yhä suurempi osuus kaikista kiinteistöyritysten bondeista on nykyään vihreitä, Koivula kuvailee.

OP:n tilastojen mukaan kolme neljännestä tammi-maaliskuun liikkeeseenlaskuista oli vihreitä joukkovelkakirjalainoja. Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla kerätyt varat ohjataan hyväksyttävien vihreiden hankkeiden tai hankkeiden osien rahoittamiseen, tai jälleenrahoittamiseen.

Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja noin 13 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi