Vihreiden bondien suosio jatkuu muuten alavireisellä kestävän rahoituksen markkinalla – Kehitteillä uusi rahoitustuote vauhdittamaan hiili-intensiivisten sektorien siirtymää

Kestävän yritysrahoituksen euromarkkinaa on vuoden 2024 ensimmäisen puolikkaan aikana piristänyt erityisesti vihreiden joukkovelkakirjalainojen suosio: vihreitä bondeja laskettiin liikkeelle 43 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös transitio- eli siirtymärahoitus sekä vihreän siirtymän sosiaaliset vaikutukset puhuttavat.

Kestävän yritysrahoituksen määrä euromarkkinoilla nousi vuoden 2024 tammi-kesäkuussa 5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. OP:n kestävän rahoituksen sitoumuskanta oli kesäkuun 2024 lopussa 7,9 miljardia euroa kasvaen vuoden 2023 lopusta yli 20 prosenttia.

Kestävän yritysrahoituksen velkamarkkinan muodostavat pääasiassa yrityslainat sekä yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat eli bondit. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvaneen kestävän rahoituksen markkinan veturina ovat toimineet vihreät bondit samalla, kun muu kestävä yritysrahoitus on ollut hienoisessa laskussa.

– Kestävän rahoituksen markkina on murroksessa ja hakee suuntaa. Syynä hiljaiseloon ovat yritysten pienentyneet investointihalut korkean korkoympäristön ja kasvaneiden kustannusten myötä, mikä näkyy erityisesti vihreiden hankkeiden kitkaisena etenemisenä. Odotamme kuitenkin markkinan kehittyvän myös jatkossa suotuisasti muidenkin kuin vihreiden instrumenttien kehittyessä, sanoo OP Yrityspankissa kestävästä rahoituksesta vastaava Asko Siintola.

Velkamarkkinoilla vihreiden bondien suosio on sen sijaan pysynyt korkeana. Vaikka viime vuosi rikkoi jo ennätyksiä liikkeellelaskujen määrissä, kasvoi vihreiden bondien määrä tammi-kesäkuussa edelleen 43 prosenttia vuoden takaisesta. Vihreistä bondeista on tullut markkinoilla valtavirtatuote.

– Tänä vuonna lähes 60 prosenttia suomalaisten yritysten liikkeelle laskemista euromääräisten bondien volyymistä on ollut vihreitä, kun entistä useammat liikkeeseenlaskijat ovat vaihtaneet perinteisestä vihreään. Sijoittajat taas näkevät vihreisiin bondeihin sijoittamisen tapana varmistaa, että sijoitukset nähdään kestävinä myös tulevaisuuden vähäpäästöisyyttä korostavassa sijoitusympäristössä, kertoo OP:lla velkapääomamarkkinoista vastaava johtaja Jani Koivula.

Sekä liikkeellelaskijoiden että sijoittajien kiinnostus on siirtynyt takaisin vihreisiin bondeihin kestävyyskriteereihin sidottujen bondien sijasta. Kestävyyskriteeribondissa ehdot sidotaan yhtiön yleisiin vastuullisuustavoitteisiin, mikä kannustaa yhtiötä kestävämpään liiketoimintaan, kun taas vihreällä bondilla rahoitetaan sellaisia yksittäisiä toimintoja tai hankkeita, joilla on mitattava positiivinen vaikutus. Omalta osaltaan eurooppalainen yhteinen kestävyysluokittelu, EU-taksonomia, on tukenut vihreän rahoituksen markkinaa helpottamalla sijoittajia ja yrityksiä vihreiden kohteiden määrittelyssä ja tunnistamisessa.

– Kestävyyskriteeribondi, samoin kuin kestävyyskriteerilaina, antaa yritykselle vapaammat kädet varojen käytössä. Se on kuitenkin saanut viime vuosina jonkin verran kritiikkiä esimerkiksi tavoitetasojen kunnianhimoon ja instrumentin strukturointiin sekä läpinäkyvyyteen liittyen. Yhä useampi liikkeeseenlaskija sekä sijoittaja suosii vihreää bondia kestävyyskriteereihin sidotun sijasta, koska varojen käyttökohteet on helpompi esittää ja perustella, mikä puolestaan vähentää instrumenttiin liittyvää viherpesun riskiä, Koivula kertoo.

Siirtymärahoitus avaa mahdollisuuden tukea hiili-intensiivisen sektorin vihreää siirtymää

Markkinoilla on alkanut näkyä merkkejä uuden kestävän rahoitustuotteen, transitio- eli siirtymärahoituksen, noususta. Markkinoiden mielenkiinnon herätti Aasiassa keväällä liikkeelle laskettu markkinoiden ensimmäinen transitiobondi.

Siirtymärahoituksen ideana on rahoittaa hiili-intensiivisen yhtiön uskottavaa, asteittaista siirtymäsuunnitelmaan perustuvaa siirtymää kohti vähäpäästöisempää liiketoimintaa. Samalla aukeaa mahdollisuus tukea sellaisia siirtymää tukevia tärkeitä investointeja, jotka eivät välttämättä sellaisenaan ole perinteisesti määriteltävissä vihreiksi. Tähän mennessä hiili-intensiiviset sektorit eivät ole juurikaan pystyneet hyödyntämään vihreää rahoitusta.

– Siirtymärahoitus on todella ajankohtainen teema, sillä pelkällä vihreällä rahoituksella ei pystytä saavuttamaan Pariisin ilmastotavoitteita. Ilmastosiirtymää tukevan rahoituksen käytäntöjä onkin jo aloitettu työstämään kansainvälisessä työryhmässä, jonka tarkoituksena on julkaista ensimmäiset luonnokset siirtymälainan periaatteista mahdollisesti jo syksyllä, Siintola kertoo.

Myös yritysten liikkeeseen laskemat yhteiskunnallisiin hankkeisiin liittyvät eli niin kutsutut sosiaaliset bondit ovat yleistyneet euromarkkinoilla alkuvuoden aikana. Sosiaalisten bondien viimeaikainen kasvu indikoi ilmiöstä, joka tunnetaan termillä ”just transition” eli oikeudenmukainen siirtymä.

– Termillä viitataan negatiivisten sosiaalisten vaikutusten, kuten työpaikkojen menetyksen, minimoimiseen vähähiiliseen talouteen siirryttäessä. Ilmiö näkyy myös vihreiden bondien sijoittajakunnassa, kun osa sijoittajista on alkanut huomioida hankkeiden sosiaalisia ja taloudellisia rinnakkaishyötyjä, Siintola kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on yli kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja yli 14 000 työntekijää. Tarjoamme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden henkilö- ja yritysasiakkaille. OP Ryhmän muodostavat osuuspankit sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdessä omistaja-asiakkaidemme kanssa olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja kestävää tulevaisuutta jo 120 vuoden ajan. www.op.fi