Blogi: Älä tapa lypsävää lehmää – Suomen tulee jatkaa päästökaupan sähkökompensaatiota

Outokummun liiketoiminta on maailman parasta kiertotaloutta. Pääraaka-aineemme on kierrätysteräs ja teräksemme kierrätyssisältö on yli 85 %. Outokumpu tuottaakin terästä maailman pienimmällä hiilijalanjäljellä: hiilijalanjälkemme on alle 30 % toimialamme keskiarvosta. Tuottamamme teräs auttaa täten asiakkaitamme pienentämään tuotteittensa hiilijalanjälkeä 8 miljoonalla CO2-tonnilla vuodessa. Outokummun sitoumus saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä vaatii merkittäviä investointeja. Sähkökompensaatio on edellytys sille, että voimme jatkossa tuottaa terästä yhä pienemmällä hiilijalanjäljellä.

Sähkökompensaatio on keskeinen osa EU:n päästökauppajärjestelmää

EU-päästökaupassa sähköntuottajat lisäävät ostamiensa päästöoikeuksien hinnan sähkölaskuun asiakkaiden maksettavaksi. Globaalissa hintakilpailussa sähköintensiiviset yhtiöt eivät voi tätä lisähintaa laskuttaa asiakkailtaan. EU kehitti sähkökompensaation keskeiseksi osaksi päästökauppajärjestelmää, jotta vältyttäisiin hiilivuodolta sellaisilla teollisuudenaloilla, joissa riski tuotannon siirtymiselle Aasian maihin oli erityisen suuri. Suuri osa EU-maista onkin toteuttanut sähkökompensaation EU:n suositusten mukaisesti.

Sähkökompensaation merkitys Suomen energiaintensiiviselle teollisuudelle on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, kun päästöoikeuden hinta on noussut 25 euroon CO2 tonnilta. Päästökauppajärjestelmän lisäkustannus oli pelkästään Outokummulle noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Valtio saa päästökauppajärjestelmästä huomattavia tuloja kompensaatiosta huolimatta

Kompensaatiosta huolimatta päästökauppajärjestelmä tuo valtiolle huomattavasti veronluonteisia tuloja, jotka suomalaiset sähkönkäyttäjät maksavat. Vuonna 2019 Suomen valtion tulot päästökauppajärjestelmästä olivat 227 miljoonaa euroa kun kompensaatiomenot olivat ainoastaan 104 miljoonaa euroa (TEM arvio syyskuu 2019). Sähkökompensaatio siis rahoitetaan päästökauppatuloista, ja koko järjestelmä on selkeästi positiivinen valtion rahoituksessa.

EU:n Green Deal -ohjelma sisältää lukuisia elementtejä, joiden avulla tavoitellaan EU:n päästöjen pienentämistä. Päästöoikeuden hinta voikin lähivuosina nousta 50 tai jopa 100 euroon CO2-tonnilta.

Valtion nettotulot päästökauppakompensaatiosta ovat tällä hetkellä noin 123 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli nykyistä kompensaatiolakia jatketaan ja päästöoikeuksien hinnat nousevat esim. 50 euroon per CO2-tonni, valtion nettotulot nousisivat 342 miljoonaan euroon (lähde: PowerDeriva 2020).

Sähkökompensaatio on merkittävä Outokummulle ja edellytys vähähiilisille kiertotalousinvestoinneille 

Päästöoikeuksien hinnan nousu lisää Outokummun kustannuksia merkittävästi. Jos päästöoikeuden hinta nousee 50 euroon, vuotuiset kustannuksemme kasvavat lähes 100 miljoonaan euroon. Nykyinen Suomessa käytössä oleva sähkökompensaatio kattaa vain noin 30 % päästökaupan lisäkustannuksesta sähkönhintaan. Sähkökompensaatio on joka tapauksessa jo nyt merkittävä Outokummun kilpailukyvylle, ja sen rooli kasvaa lähivuosina entisestään. Vain kilpailukykyinen yritys voi investoida uuteen tehokkaampaan ja vähempipäästöiseen teknologiaan.
 

Suomen hallituksen tulee ehdottomasti jatkaa nykyistä sähkökompensaatiolakia

Nykyinen sähkökompensaatiolaki raukeaa vuoden 2020 lopussa. Tämä tarkoittaisi käytännössä merkittävää veronkaltaisten menojen kasvua (104 miljoonaa euroa vuonna 2020) energiaintensiiviselle teollisuudelle. Tämä taas johtaisi hiilivuotoon, Suomen verotulojen alentumiseen sekä työpaikkojen katoamiseen Suomesta.
 
Nykyistä päästökauppakompensaatio-lakia tulee jatkaa, jotta estetään hiilivuotoa sekä työpaikkojen katoamista Suomesta.

Suomen energiaintensiivinen teollisuus on merkittävä vientitulojen, verojen sekä työpaikkojen luoja. Ei ole syytä tappaa lypsävää lehmää poistamalla sähkökompensaatiota. Siitä seuraisi ainoastaan negatiivisia asioita: korkeammat globaalit CO2-päästöt sekä vähemmän työpaikkoja ja verotuloja.

Sähköveron lasku ei korvaisi sähkökompensaation lopettamista

Hallitus päätti helmikuussa laskea sähköveron EU:n minimitasoon. Samalla päätettiin luopua energiaveronpalautusjärjestelmästä. Nämä päätökset ohjaavat teollisuutta pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti vähäpäästöisen sähkön käyttöä. Sähköveron lasku ja energiaveroleikkurin poisto ovat energiaintensiiville teollisuudelle kustannusneutraaleja eivätkä poista kompensaation tarvetta. Päinvastoin, juuri energiaintensiivinen teollisuus tarvitsee vahvan signaalin sille, että Suomessa kannattaa panostaa prosessien sähköistämiseen.
 
Outokummun tuottama ruostumaton teräs on maailmanluokan ekoteko

Outokummun Kemi-Tornio-tuotantoketju on maailmanluokan ekoteko. Kierrätykseen pohjautuva tuotantoprosessimme toimii pääosin sähköllä. Outokummun Tornion tehtaat on Pohjoismaiden suurin materiaalin kierrätyskeskus. Tornion tuotannostamme 95 % menee vientiin. Outokummun suora ja epäsuora työllistävä vaikutus Suomessa on yhteensä jopa 12 000 työpaikkaa. Mikäli sähkökompensaatio poistuisi vuoden 2020 lopussa, pitäisi Outokummun etsiä vastaavat säästöt Suomen operaatiosta, jotta kilpailukykymme säilyisi entisellään. Tämä tietäisi vaikeita toimenpiteitä mukaan lukien henkilöstön vähennyksiä. 
 

Kari Tuutti
Yritysvastuujohtaja ja johtoryhmän jäsen, Outokumpu Oyj
kari.tuutti@outokumpu.com