OUTOKUMMUN ENSIMMÄISEN NELJÄNNEKSEN TULO
OUTOKUMPU OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.4.2003 klo 13.00
OUTOKUMMUN ENSIMMÄISEN NELJÄNNEKSEN TULOS JÄI
EPÄTYYDYTTÄVÄKSI
Ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 1 483 milj. euroa
(IV/2002: 1 391 milj. euroa) ja liikevoitto 28 milj. euroa
(IV/2002: 15 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli -0,03 euroa
(IV/2002: 0,06 euroa). Liiketoiminnan rahavirta oli -22 milj.
euroa (IV/2002: -58 milj. euroa).
OSAVUOSI LYHYESTI
- Konsernin ensimmäisen neljänneksen liikevoitto parani
suhteellisen vakaassa markkinatilanteessa vuoden 2002
viimeisestä neljänneksestä ruostumattoman teräksen suurempien
toimitusten vuoksi.
- Liikevoitto jäi kuitenkin selvästi viime vuoden vastaavaa
jaksoa pienemmäksi. Tämä johtui lähinnä Stainless Steelin,
Copperin ja Muun toiminnan heikommista tuloksista.
- Tornion laajennusinvestointi etenee hyvin ja se pitää
konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit korkeana. Koko vuoden 2003
käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan olevan 700 milj. euroa.
- Liiketoiminnan heikko rahavirta ja isot investoinnit nostivat
konsernin velkaantumisasteen 137,8 %:iin.
- Markkinatilanteen kehittymisen lisäksi konsernin vuoden 2003
liikevoittoon vaikuttaa merkittävästi Tornion uuden
teräskapasiteetin ylösajon onnistuminen. Ruostumattoman
teräksen toimitusmäärien odotetaan kasvavan merkittävästi
edellisvuodesta. Konsernin tavoitteena on edelleen vuotta 2002
parempi liikevoitto, mutta epävarmassa markkinatilanteessa
tavoitteen saavuttaminen on aiempaa vaikeampaa.
Toimitusjohtaja Jyrki Juusela kommentoi seuraavasti:
"Tuotteidemme markkinatilanne pysyi melko vakaana tammi-
maaliskuussa ja metallien kysyntä nousi huolimatta hitaasta
talouskasvusta. Tuloskehitys ensimmäisellä neljänneksellä oli
edellistä parempi, mutta ei läheskään tyydyttävä. Heikko vapaa
kassavirta kasvatti velkataakkaamme ja siksi olemme
tarvittaessa valmiita lisätoimenpiteisiin, jotta taserakenne
saadaan takaisin tavoitetasolle. Tänä vuonna koko konsernin
tuloskehitykselle on tärkeää Tornion laajennuksen ylösajon
onnistuminen. Se on meille ykkösasia, josta emme missään
nimessä tingi."
JOHDON TULOSANALYYSI ENSIMMÄINEN NELJÄNNES
Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisestä
neljänneksestä
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin liiketoimintojen
liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto eli liikevoitto
puhdistettuna varastojen arvostukseen liittyvistä
varastovoitoista ja -tappioista sekä kertaluonteisista eristä.
Milj. EUR I/02 II/02 III/02 IV/02 2002 I/03
Liikevaihto
Stainless Steel 769 823 671 739 3 002 876
Copper 1) 409 452 392 416 1 669 409
Zinc 99 120 101 98 418 93
Technology 71 114 90 124 399 88
Muu toiminta 89 90 65 92 336 87
Sisäinen myynti -61 -68 -59 -78 -266 -70
Konserni 1 376 1 531 1 260 1 391 5 558 1 483
Vertailukelpoinen
liikevoitto
Stainless Steel 75 83 20 21 184 49
Copper 1) 15 22 15 8 60 2
Zinc 3 1 1 -0 5 5
Technology -8 5 -1 8 4 -9
Muu toiminta -4 9 -15 -25 -35 -23
Sisäiset erät -0 -1 5 1 5 1
Konserni 81 119 25 13 223 25
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät, liiketoiminnat 14 53 -20 2 64 3
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät,
konserni - -21 1 - -20 -
Konserni,
virallinen liikevoitto 95 151 6 15 267 28
1) Harjavalta Metals siirrettiin Metallurgystä osaksi uudelleen
nimettyä Copper-liiketoiminta-aluetta 1.1.2003 lähtien.
Vertailutiedot on muutettu vastaavasti.
Markkinatilanne pysyi suhteellisen vakaana, ja konsernin
vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisestä
neljänneksestä. AvestaPolaritin liikevoitto kaksinkertaistui,
mutta Copperin ja Tecnologyn tulokset heikkenivät vuoden 2002
viimeisestä neljänneksestä.
Euro vahvistui tammi-maaliskuussa Yhdysvaltain dollariin nähden
7 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja 22 % vuoden 2002
ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan
vaikuttanut konsernin tulokseen merkittävästi
valuuttasuojauksien ansiosta.
Kohtuullinen tulos Stainless Steelissä
Stainless Steelin tunnuslukuja
Milj. EUR I/02 II/02 III/02
Liikevaihto
Valssatut tuotteet 599 628 517
Erikoistuotteet 325 375 299
Pohjois-Amerikka 71 72 60
Muut -226 -252 -205
Stainless Steel yhteensä 769 823 671
Vertailukelpoinen liikevoitto
Valssatut tuotteet 54 60 16
Erikoistuotteet 9 11 1
Pohjois-Amerikka 1 3 1
Muut 11 9 8
AvestaPolarit yhteensä 75 83 26
Konserniliikearvon poisto - - -6
Stainless Steel yhteensä 75 83 20
Varastojen markkina-
hintakorjaukset 1) - - -
AvestaPolaritin vähemmistön
hankinnasta tehty
konserniliikearvon poisto 2)
Vakuutuskorvaus - 20 -
Stainless Steel,
virallinen liikevoitto 75 103 20
Liiketoimintaan sitoutunut
pääoma kauden lopussa 1 992 2 154 2 819
Päätuotteiden tuotanto
(1 000 tonnia)
Valssatut tuotteet
Teräsaihiot 411 411 337
- josta Long Productsin osuus 130 147 109
Kylmävalssaamon tuotanto
- kylmävalssatut tuotteet 205 222 179
- kirkkaat kuumanauhat 102 104 75
Erikoistuotteet
Ferrokromi 63 63 59
Putket 18 19 14
Kvarttolevyt 25 26 19
Pitkät tuotteet 3) 40 54 33
Erikoisohuet nauhat 5 5 6
Pohjois-Amerikka
Kvarttolevyt, tangot ja putket 19 21 17
Markkinahintojen kehitys 4)
Ruostumaton teräs
Markkinahinta EUR/kg 1,54 1,75 1,82
Perushinta EUR/kg 1,31 1,41 1,45
Muokkauslisä EUR/kg 0,88 0,98 1,03
Nikkeli USD/lb 2,81 3,15 3,10
EUR/kg 7,08 7,56 6,95
Ferrokromi (Cr-sisältö) USD/lb 0,29 0,30 0,32
EUR/kg 0,72 0,72 0,72
1) Laskentaperiaatetta muutettiin vuoden 2002 tilinpäätöksessä.
Laskennallisista hintamuutoksista on siirrytty vertaamaan
varastojen hankintamenoa raaka-aineiden ja tuotteiden
arvioituihin myyntihintoihin tilinpäätöshetkellä.
Vertailutiedot on muutettu vastaavasti.
2) Vuoden 2002 neljännellä neljänneksellä tehtiin kaudelle
kuulumaton 15 milj. euron poisto, jotta konserniliikearvon
poisto vastaa vuositason poistoa.
3) Muut kuin teräsaihiot.
4) Lähteet: Ruostumaton teräs: CRU - Saksan muokkauslisä (2 mm
cold rolled 304 sheet), arvioitu hinta kauden toimituksille.
Nikkeli: Lontoon metallipörssin (LME) noteeraukset muutettuina
dollareiksi/naula ja EUR/kg. Ferrokromi: CRU - US imported high
carbon 50-55 % Cr.
Milj. EUR IV/02 2002 I/03
Liikevaihto
Valssatut tuotteet 584 2 328 682
Erikoistuotteet 312 1 311 349
Pohjois-Amerikka 64 267 64
Muut -221 -904 -219
Stainless Steel yhteensä 739 3 002 876
Vertailukelpoinen liikevoitto
Valssatut tuotteet 32 162 45
Erikoistuotteet -8 13 0
Pohjois-Amerikka -2 3 -1
Muut 6 34 12
AvestaPolarit yhteensä 28 212 56
Konserniliikearvon poisto -7 -28 -7
Stainless Steel yhteensä 21 184 49
Varastojen markkina-
hintakorjaukset 1) 0 0 1
AvestaPolaritin vähemmistön
hankinnasta tehty
konserniliikearvon poisto 2) -15 - -
Vakuutuskorvaus - 20 -
Stainless Steel,
virallinen liikevoitto 6 204 50
Liiketoimintaan sitoutunut
pääoma kauden lopussa 3 038 3 038 3 204
Päätuotteiden tuotanto
(1 000 tonnia)
Valssatut tuotteet
Teräsaihiot 435 1 594 494
- josta Long Productsin osuus 115 501 110
Kylmävalssaamon tuotanto
- kylmävalssatut tuotteet 201 807 204
- kirkkaat kuumanauhat 104 385 112
Erikoistuotteet
Ferrokromi 63 248 63
Putket 17 68 20
Kvarttolevyt 25 95 27
Pitkät tuotteet 3) 53 180 54
Erikoisohuet nauhat 5 21 5
Pohjois-Amerikka
Kvarttolevyt, tangot ja putket 17 74 20
Markkinahintojen kehitys 4)
Ruostumaton teräs
Markkinahinta EUR/kg 1,76 1,72 1,77
Perushinta EUR/kg 1,44 1,41 1,43
Muokkauslisä EUR/kg 1,00 0,97 0,98
Nikkeli USD/lb 3,22 3,07 3,78
EUR/kg 7,11 7,16 7,77
Ferrokromi (Cr-sisältö) USD/lb 0,35 0,31 0,36
EUR/kg 0,77 0,73 0,74
1) Laskentaperiaatetta muutettiin vuoden 2002 tilinpäätöksessä.
Laskennallisista hintamuutoksista on siirrytty vertaamaan
varastojen hankintamenoa raaka-aineiden ja tuotteiden
arvioituihin myyntihintoihin tilinpäätöshetkellä.
Vertailutiedot on muutettu vastaavasti.
2) Vuoden 2002 neljännellä neljänneksellä tehtiin kaudelle
kuulumaton 15 milj. euron poisto, jotta konserniliikearvon
poisto vastaa vuositason poistoa.
3) Muut kuin teräsaihiot.
4) Lähteet: Ruostumaton teräs: CRU - Saksan muokkauslisä (2 mm
cold rolled 304 sheet), arvioitu hinta kauden toimituksille.
Nikkeli: Lontoon metallipörssin (LME) noteeraukset muutettuina
dollareiksi/naula ja EUR/kg. Ferrokromi: CRU - US imported high
carbon 50-55 % Cr.
Ruostumattoman teräksen markkinatilanne pysyi suhteellisen
vakaana ensimmäisen neljänneksen aikana. Tutkimuslaitos CRU:n
mukaan kylmävalssatun ruostumattoman teräksen keskimääräinen
Saksan perushinta laski 1 % ja muokkauslisä 2 % vuoden 2002
viimeiseen neljännekseen verrattuna. Kuuma- ja kylmävalssatun
ruostumattoman teräksen kysyntä oli Euroopassa ja Aasiassa
hyvällä tasolla, vaikka se hidastuikin neljänneksen loppua
kohti. Kvarttolevyjen kysyntä kasvoi Euroopassa neljänneksen
aikana pysyen kuitenkin normaalia tasoa heikompana. Pitkien
tuotteiden markkinatilanne on pysynyt heikkona. Erikoisohuiden
nauhojen kysyntä parani ja hinnat pysyivät vakaina
ensimmäisellä neljänneksellä. Putkien ja putkenosien hinnat
pysyivät melko vakaina, mutta standardituotteisiin kohdistui
hintapaineita.
AvestaPolaritin ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 19
% edellisestä neljänneksestä suurempien toimitusmäärien
ansiosta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 56 milj. euroa -
kaksinkertainen edelliseen neljännekseen verrattuna. Kasvu
johtui pääasiassa suuremmista toimitusmääristä. Toisaalta
ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli
pienempi kuin vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä.
Liikevoittoa rasittivat matalakatteisten puolivalmisteiden
suuri osuus sekä Yhdysvaltain dollarin heikkenemisestä
johtuneet valuuttakurssitappiot. Erikoistuotteet ja Pohjois-
Amerikka kärsivät heikosta markkinatilanteesta ja matalista
hinnoista.
Keskustelut jatkuvat uuden eläkesäätiön perustamisesta
AvestaPolaritin brittiläisille työntekijöille, jotka pysyivät
British Steel Pension -säätiön edunsaajina vuonna 2001
toteutetun AvestaPolaritin muodostamisen jälkeen. Ruotsissa
sijaitsevan Degerforsin sulaton sulkeminen on lykätty syyskuun
2003 loppuun, jotta voidaan varmistaa tuotannon sujuva
siirtäminen Sheffieldin sulattoon Britanniassa. Putkien ja
putkenosien tuotannon tehostamiseen liittyvät yt-neuvottelut
vietiin päätökseen tammikuussa Pietarsaaressa ja Vetelissä.
Tämä johti henkilöstön supistamiseen 32:lla.
Ruostumattoman teräksen lähiajan markkinanäkymät ovat
epävarmat. Koska talous on yleisesti alavireinen, kysynnän ei
odoteta paranevan lähitulevaisuudessa. Ruostumattoman teräksen
kulutuksen odotetaan kasvavan vain hieman. Kylmävalssatun
ruostumattoman teräksen perushinnan odotetaan toisella
neljänneksellä pysyvän Euroopassa ensimmäisen neljänneksen
tasolla. Nikkelin hinnan suuri vaihtelu on lisännyt
markkinoiden epävarmuutta. Yhdysvaltain dollareissa
noteerattavan ferrokromin hinta on toiselle neljännekselle noin
20 % korkeampi.
Markkinatilanteen lisäksi AvestaPolaritin tulokseen vaikuttaa
merkittävästi Tornion uuden teräskapasiteetin ylösajon
onnistuminen. Uuden sulaton käyttöönotto ja tuotannon
nostaminen ovat edenneet hyvin. Kirkkaiden kuumanauhojen
valmistus on jo aloitettu uudessa kylmävalssaamossa, ja
kylmävalssaus aloitetaan toisella neljänneksellä. Suunnitelmien
mukaan sulatossa ja kylmävalssaamossa siirrytään asteittain
täysimittaiseen tuotantoon vuoden 2004 loppuun mennessä.
Laajennuksen täydet tuotot saavutetaan, kun koko
tuotantokapasiteetti otetaan käyttöön. Kannattavuutta
heikentävät ylösajovaiheessa kapasiteetin matala käyttöaste ja
puolivalmisteiden suhteellisen suuri osuus.
Yleiset hintapaineet rasittivat Copperia
Copperin tunnuslukuja
Milj. EUR I/02 II/02 III/02
Liikevaihto
Amerikka 90 93 81
Eurooppa 142 144 120
Autojen lämmön-
vaihdinsovellukset 61 74 63
Ilmastointisovellukset
& Aasia 73 92 85
Harjavalta Metals 96 103 87
Muut -53 -54 -44
Copper yhteensä 409 452 392
Milj. EUR I/02 II/02 III/02
Vertailukelpoinen liikevoitto
Amerikka 4 5 5
Eurooppa 2 7 0
Autojen lämmönvaihdinsovellukset 4 8 6
Ilmastointisovellukset & Aasia 2 4 0
Harjavalta Metals 8 -1 2
Muut -5 -1 2
Copper yhteensä 15 22 15
Varastojen markkinahintakorjaukset 7 -1 -9
Eläkevaraus (Yhdysvallat) - - -
Copper, virallinen liikevoitto 22 21 6
Liiketoimintaan sitoutunut
pääoma kauden lopussa 1 008 933 991
Muokattujen tuotteiden
toimitukset (1 000 tonnia)
Amerikka 24 25 25
Eurooppa 36 40 34
Autojen lämmönvaihdinsovellukset 21 24 22
Ilmastointisovellukset & Aasia 22 28 21
Sisäiset toimitukset -1 -2 -2
Toimitukset yhteensä 102 115 100
Tilauskanta kauden
lopussa (1 000 tonnia) 67 61 60
Harjavalta Metalsin
tuotanto (1 000 tonnia)
Raakakupari 43 34 41
Katodikupari 29 28 27
Hintakehitys
Kuparituotteiden muokkauslisä,
muutos edellisestä jaksosta, % 1) 3 -3 -7
Kuparin jalostuspalkkio,
muutos edellisestä jaksosta, % 2) -8 -2 -8
Kuparin hinta 3) USD/lb 0,71 0,73 0,69
EUR/kg 1,78 1,85 1,54
1) Outokummun kuparituotteiden keskimääräinen muokkauslisä.
Sisältää tuotevalikoiman muutoksen.
2) Outokummun saama kuparin yhdistetty sulatus- ja
jalostuspalkkio.
3) Lontoon metallipörssin (LME) noteeraus.
Milj. EUR IV/02 2002 I/03
Liikevaihto
Amerikka 76 340 74
Eurooppa 120 526 112
Autojen lämmön-
vaihdinsovellukset 58 256 59
Ilmastointisovellukset
& Aasia 101 351 121
Harjavalta Metals 105 391 93
Muut -44 -195 -50
Copper yhteensä 416 1 669 409
Milj. EUR IV/02 2002 I/03
Vertailukelpoinen liikevoitto
Amerikka 5 19 2
Eurooppa 0 9 -6
Autojen lämmönvaihdinsovellukset 5 23 3
Ilmastointisovellukset & Aasia -7 -1 1
Harjavalta Metals 5 14 3
Muut 0 -4 -1
Copper yhteensä 8 60 2
Varastojen markkinahintakorjaukset 2 -1 2
Eläkevaraus (Yhdysvallat) -6 -6 -
Copper, virallinen liikevoitto 4 53 4
Liiketoimintaan sitoutunut
pääoma kauden lopussa 935 935 947
Muokattujen tuotteiden
toimitukset (1 000 tonnia)
Amerikka 24 98 24
Eurooppa 35 145 35
Autojen lämmönvaihdinsovellukset 21 88 22
Ilmastointisovellukset & Aasia 19 90 26
Sisäiset toimitukset -1 -6 -1
Toimitukset yhteensä 98 415 106
Tilauskanta kauden
lopussa (1 000 tonnia) 60 60 67
Harjavalta Metalsin
tuotanto (1 000 tonnia)
Raakakupari 43 161 43
Katodikupari 31 115 31
Hintakehitys
Kuparituotteiden muokkauslisä,
muutos edellisestä jaksosta, % 1) -3 -4 -4
Kuparin jalostuspalkkio,
muutos edellisestä jaksosta, % 2) 7 -8 -9
Kuparin hinta 3) USD/lb 0,70 0,71 0,75
EUR/kg 1,55 1,65 1,55
1) Outokummun kuparituotteiden keskimääräinen muokkauslisä.
Sisältää tuotevalikoiman muutoksen.
2) Outokummun saama kuparin yhdistetty sulatus- ja
jalostuspalkkio.
3) Lontoon metallipörssin (LME) noteeraus.
Muokattujen kuparituotteiden markkinat olivat ensimmäisellä
neljänneksellä yleisesti heikot. Euroopan ja Yhdysvaltain
kysyntä tuotti pettymyksen, ja muokkauslisiin kohdistui
hintapaineita kaikilla keskeisillä alueilla. Kysyntä kasvoi
hyvin vain Aasiassa Kiinan kulutuselektroniikkateollisuuden,
autoteollisuuden ja teollisuusinvestointien vetämänä. Japanissa
kysyntä elpyi tietyillä toimialoilla, etenkin
autoteollisuudessa. Euroopassa rakennusteollisuus pysyi
heikkona, mikä heikensi nauhojen ja levyjen kysyntää. Kysyntä
pysyi kohtalaisena Euroopan autoteollisuudessa, mutta ei
juurikaan muuttunut IT-aloilla. Yhdysvalloissa kysyntää on
parantanut asuntorakentamisen vilkastuminen, mutta kasvun
hidastumisesta saatiin kuitenkin jo merkkejä ensimmäisellä
neljänneksellä. Lisäksi Yhdysvaltain autoteollisuus on
ilmoittanut tuotannon supistamisesta kysyntätilanteen
heikkenemisen vuoksi.
Kuparimetallin kysyntä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä noin
1,5 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Kysynnän kasvu jatkui
ainoastaan Kiinassa. Rikastetarjonnan niukkuus jatkui, vaikka
kaivostuotanto kasvoi. Jalostuspalkkioiden markkinahinnat
(spot) pysyivät alkuvuonna ennätyksellisen alhaalla, ja CRU:n
mukaan sopimushinnat laskivat 6 % edellisestä neljänneksestä.
Kuparimarkkinoiden alitarjontatilanteen arvioidaan kestävän
koko vuoden 2003. Rikasteiden niukkuus rajoittaa metallin
tarjontaa, mutta kuparin hinnan odotetaan nousevan vain hieman
suurten varastojen vuoksi.
Copper-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski alkuvuonna 2 %
edellisestä neljänneksestä. Tämä johtui pääasiassa euron
vahvistumisesta Yhdysvaltain dollariin nähden. Ensimmäisen
neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 2 milj. euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski sekä edellisestä että
vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä pääasiassa siksi, että
keskimääräiset muokkauslisät laskivat.
Outokumpu Poricopper Oy:ssä käydyt yt-neuvottelut henkilöstön
vähentämisestä vietiin päätökseen maaliskuussa osana Copperin
Eurooppa-divisioonan kannattavuuden parannusohjelmaa.
Neuvottelujen perusteella henkilökuntaa vähennetään 184
henkilöllä. Järjestelyt toteutetaan kuluvan vuoden aikana
pääosin eläkejärjestelyillä sekä määräaikaisten työsuhteiden
päättymisen kautta. Ensimmäisen neljänneksen tulokseen
kirjattiin noin 5 milj. euron suuruinen
uudelleenjärjestelyvaraus.
Muokattujen kuparituotteiden tilaukset kasvoivat alkuvuonna
noin 13 % edellisestä neljänneksestä. Kupariliiketoiminnan
yleisen markkinatilanteen ei kuitenkaan odoteta elpyvän
lähitulevaisuudessa. Toimitusmäärien arvioidaan kasvavan
loppuvuonna, mutta hintojen ja tuotevalikoiman ei odoteta
paranevan merkittävästi. Liikevoiton odotetaan kasvavan
selvästi loppuvuoden aikana, mutta koko vuoden liikevoitto
jäänee edellisestä vuodesta.
Heikon markkinatilanteen jatkuminen rasitti sinkkiä
Zincin tunnuslukuja
Milj. EUR I/02 II/02 III/02
Liikevaihto 99 120 101
Vertailukelpoinen
liikevoitto 3 1 1
Varastojen 1 -0 -1
markkinahintakorjaukset
Kokkolan reaktorien
alaskirjaus - - -4
Zinc, virallinen
liikevoitto 4 1 -4
Liiketoimintaan sitoutunut
pääoma kauden lopussa 416 383 378
Sinkin tuotanto
(1 000 tonnia) 103 81 94
Hintakehitys
Sinkin jalostuspalkkio,
muutos edellisestä
jaksosta, % 1) -4 -6 -9
Sinkin hinta 2) USD/lb 0,36 0,35 0,35
EUR/kg 0,91 0,85 0,78
1) Outokummun saama sinkin jalostuspalkkio. Sisältää ns. vapaan
sinkin.
2) Lontoon metallipörssin (LME) noteeraus.
Milj. EUR IV/02 2002 I/03
Liikevaihto 98 418 93
Vertailukelpoinen
liikevoitto -0 5 5
Varastojen 2 2 -0
markkinahintakorjaukset
Kokkolan reaktorien
alaskirjaus - -4 -
Zinc, virallinen
liikevoitto 2 3 5
Liiketoimintaan sitoutunut
pääoma kauden lopussa 361 361 353
Sinkin tuotanto
(1 000 tonnia) 102 380 97
Hintakehitys
Sinkin jalostuspalkkio,
muutos edellisestä
jaksosta, % 1) -2 -20 -9
Sinkin hinta 2) USD/lb 0,35 0,35 0,36
EUR/kg 0,77 0,82 0,73
1) Outokummun saama sinkin jalostuspalkkio. Sisältää ns. vapaan
sinkin.
2) Lontoon metallipörssin (LME) noteeraus.
Sinkin markkinatilanne pysyi tammi-maaliskuussa heikkona.
Sinkkimetallimarkkinoilla oli ylitarjontaa ja varastot
kasvoivat, vaikka kysyntä kasvoikin 4 % vuoden 2002 vastaavasta
jaksosta. Kysynnän kasvu johtui Kiinasta, jossa kulutus kasvoi
10 %. Euroopassa kysyntä laski noin 1 % rakennusteollisuuden
heikkouden vuoksi. Yhdysvalloissa kysyntä pysyi ennallaan,
koska autoteollisuuden kasvu hidastui. Sinkkirikastemarkkinat
olivat alijäämäiset, ja jalostuspalkkiot pysyivät
ennätyksellisen alhaalla.
Sinkkituotanto sujui ensimmäisellä neljänneksellä hyvin sekä
Kokkolassa että Oddassa. Tuotantoa kuitenkin rajoitettiin
hieman, jotta voitiin parantaa taloudellista tulosta
sähköenergian korkeita spot-hintoja hyödyntämällä. Molempien
sinkkitehtaiden rikastetoimitukset on varmistettu loppuvuoden
ajaksi. Heikossa markkinatilanteessa Zinc-divisioonan
liikevaihto ja liikevoitto pysyivät ensimmäisellä
neljänneksellä alhaisella tasolla. Vertailukelpoinen
liikevoitto oli 5 milj. euroa.
Maailman sinkintuottajien heikko kannattavuus on vauhdittanut
alan rationalisointia ja rakennejärjestelyjä. Euroopan
sulattokapasiteetti pieneni maaliskuussa noin 200 000 tonnilla,
kun kaksi sulattoa suljettiin pysyvästi. Myös Kiinan odotetaan
leikkaavan tuotantoaan vuonna 2003. Kehitys lieventää
sinkkimetallimarkkinoiden ylitarjontaa. Lisäksi
metallintuottajien rikastevarastot ovat pienentyneet, joten
raaka-aineen niukkuus rajoittaa tuotantomääriä. Lyhyellä
aikavälillä sinkin markkinanäkymät ovat heikohkot, koska
hintojen nousu edellyttää sinkin kysynnän kasvua. Kysynnän
odotetaan piristyvän aikaisintaan kesän jälkeen. Niukka
rikastetarjonta voi pitää jalostuspalkkiot matalina vielä
hetken ja siksi Zinc-divisioonan liikevoiton ei odoteta
paranevan merkittävästi loppuvuoden aikana. Toisaalta
Outokummun kilpailukykyiset sinkkitehtaat ja tehokas
kaupallinen toimintamalli mahdollistavat hyvän tuloskehityksen
normaalissa markkinatilanteessa.
Technology tappiolla
Technologyn tunnuslukuja
Milj. EUR I/02 II/02 III/02 IV/02 2002 I/03
Liikevaihto 71 114 90 124 399 88
Virallinen
liikevoitto -8 5 -1 8 4 -9
Liiketoimintaan
sitoutunut pääoma
kauden lopussa 33 36 26 35 35 28
Tilauskanta
kauden lopussa 392 401 370 370 370 359
Teknologian myynnin markkinatilanne ei parantunut tammi-
maaliskuussa ja suuria projektipäätöksiä lykättiin edelleen
epävarman taloustilanteen vuoksi. Alkuvuoden merkittävin tilaus
oli 15 milj. euron pikilaitoksen toimittaminen Dubai
Aluminiumille. Technology teki pienen myyntivolyymin vuoksi
ensimmäisellä neljänneksellä 9 milj. euron liiketappion.
Teknologian myynti on kausiluonteista, ja suurimman osan
liikevoitosta odotetaan jälleen syntyvän viimeisellä
neljänneksellä.
Technologyn tilauskanta supistui hieman ensimmäisellä
neljänneksellä ja tilauskanta oli 359 milj. euroa. Teknologian
myynnin markkinatilanteen ei kuitenkaan odoteta enää
heikkenevän, ja tilauskannan odotetaan kasvavan loppuvuoden
aikana. Äskettäin ostettujen liiketoimintojen integroinnin ja
uudelleenjärjestelyjen myötä Technologyllä on vahva ja kattava
tuote- ja palveluvalikoima, jolla voidaan vastata hyvin
kysynnän kasvuun yleisen taloustilanteen parantuessa.
Muun toiminnan suhteellinen osuus konsernin liiketoiminnasta
pienentynyt
Muun toiminnan tunnuslukuja
Milj. EUR I/02 II/02 III/02 IV/02 2002 I/03
Liikevaihto 89 90 65 92 336 87
Vertailukelpoinen
liikevoitto -4 9 -15 -25 -35 -23
Espoon kiinteistöjen
myyntivoitto - - - 13 13 -
Eläkesäätiöiden
ylikatteen palautus - - - 4 4 -
Henki-Sammon
vakuutusmaksun hyvitys - - - 2 2 -
Harjavallan
nikkelitehtaan
myyntivoiton oikaisu - - -6 - -6 -
AvestaPolarit
Oyj Abp:n osakkeiden
luovutusvoitto - 34 - - 34 -
Pyhäsalmen kaivoksen
myyntivoitto 6 - - - 6 -
Muu toiminta,
virallinen liikevoitto 2 43 -21 -6 18 -23
Liiketoimintaan
sitoutunut
pääoma kauden lopussa 147 223 100 209 209 228
Kaivostuotanto
(1 000 tonnia)
Sinkkiä rikasteissa,
Taran kaivos - - 7 42 49 43
Muun toiminnan liiketappiosta lähes puolet oli jäljellä olevan
kaivostoiminnan tappiota. Miningin liiketappio johtui
pääasiassa sinkin matalasta hinnasta. Taran sinkkikaivos on
suurelta osin saavuttanut tuottavuustavoitteensa, ja
loppuvuoden aikana se siirtyy louhimaan parempilaatuista
malmia. Muun toiminnan kustannuksiin sisältyvät myös
konserninjohdon ja liiketoiminnan kehittämisen kulut, joita ei
kohdisteta liiketoiminta-alueille tai divisioonille.
Oheisissa liitteissä esitetään hallituksen toimintakatsaus ja
tilinpäätös liitetietoineen.
Lisätietoja antavat:
Kari Lassila, Johtaja Sijoittajasuhteet ja konsernin
kehittäminen, (09) 421 2555,kari.lassila@outokumpu.com
Eero Mustala, Viestintäjohtaja, (09) 421 2435,
eero.mustala@outokumpu.com
Vesa-Pekka Takala, Talousjohtaja, (09) 421 4134, vesa-
pekka.takala@outokumpu.com
Tiedotustilaisuus tänään kello 15.00
Outokumpu järjestää yhdistetyn tiedotustilaisuuden,
puhelinkonferenssin ja suoran internetlähetyksen (web cast)
koskien vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen tulosta tänään
24.4.2003 klo 15.00 hotelli Kämpin Akseli Gallen-Kallela-
salissa, osoitteessa Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.
Tilaisuus on englanninkielinen.
Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin
välityksellä soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua
numeroon +44 20 7162 0191. Tunnussana on "Outokumpu".
Internetissä tiedotustilaisuutta voi seurata osoitteessa
www.outokumpu.com
Pörssitiedote ja esitysmateriaali ovat saatavilla ennen
tiedotustilaisuuden alkua osoitteessa www.outokumpu.com ->
Investor information -> Downloads.
Internetlähetyksen tallennetta voi seurata osoitteessa
www.outokumpu.com 24.4.2003 klo 16.30 lähtien. Nauhoitus
puhelinkonferenssista on kuunneltavissa lauantaihin 26.4.2003
saakka numerossa +44 20 8288 4459. Tunnuskoodi on 344962.
OUTOKUMPU OYJ
Konserninjohto
Johanna Sintonen
Viestintäpäällikkö - Sijoittaja- ja mediasuhteet
puh. (09) 421 2438, gsm 040 530 0778, fax (09) 421 2429,
johanna.sintonen@outokumpu.com
www.outokumpu.com
HALLITUKSEN TOIMINTAKATSAUS
Virallinen tulos heikkeni edellisvuodesta
Konsernin liikevaihto kasvoi alkuvuonna 8 % verrattuna vuoden
2002 ensimmäiseen neljännekseen ja oli 1 483 milj. euroa
(I/2002: 1 376 milj. euroa). Kasvu johtui pääasiassa
ruostumattoman teräksen markkinahintojen noususta ja
suuremmista toimitusmääristä.
Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto laski 28 milj. euroon
(I/2002: 95 milj. euroa). Konsernin liikevoiton pieneneminen
johtui pääasiassa Stainless Steelin, Copperin ja Muun toiminnan
heikommista tuloksista. Stainless Steelin liikevoiton
pieneneminen johtui lähinnä Valssatut tuotteet -divisioonan
matalakatteisten puolivalmiiden tuotteiden suuresta osuudesta,
Erikoistuotteiden ja Pohjois-Amerikan heikosta
markkinatilanteesta, Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen
aiheuttamista valuuttakurssitappioista sekä AvestaPolaritin
vähemmistön hankinnasta syntyneestä konserniliikearvon
poistosta. Copperin liikevoittoa rasittivat muokkauslisien
supistuminen heikon tuotevalikoiman ja yleisten hintapaineiden
myötä. Vuoden 2002 ensimmäisen neljänneksen liikevoittoon
sisältyi Pyhäsalmen kaivoksen 6 milj. euron myyntivoitto.
Euro vahvistui tammi-maaliskuussa Yhdysvaltain dollariin nähden
22 % vuoden 2002 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tämä ei
kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi konsernin tulokseen
valuuttasuojauksien ansiosta. Konsernin nettorahoituskulut
nousivat ensimmäisellä neljänneksellä 29 milj. euroon (I/2002:
11 milj. euroa), mikä johtui pääasiassa kasvaneen korollisen
nettovelan suuremmista korkokuluista. Konsernin korkea
valuuttasuojausaste Yhdysvaltain dollarin heikentymistä euroa
vastaan ulottuu 12 kuukauden päähän, vaikka
valuuttajohdannaisten keskimääräinen kurssi onkin asteittain
muuttumassa epäsuotuisammaksi.
Konsernin ensimmäisen neljänneksen tappio ennen satunnaisia
eriä oli 4 milj. euroa (I/2002: voitto 84 milj. euroa) ja
katsauskauden tappio 5 milj. euroa (I/2002: voitto 46 milj.
euroa). Osakekohtainen tulos oli -0,03 euroa (I/2002: 0,34
euroa). Sijoitetun pääoman tuotto heikkeni vuoden 2002
ensimmäisestä neljänneksestä ja oli 2,5 % (I/2002: 11,4 %).
Pääomarakenne heikkeni edelleen
Liiketoiminnan rahavirta laski ensimmäisellä neljänneksellä -22
milj. euroon (I/2002: 82 milj. euroa). Rahavirran heikkeneminen
johtui tulorahoituksen vähentymisestä ja käyttöpääoman
lisääntymisestä, erityisesti myyntisaamisissa. Konsernin
korollinen nettovelka nousi 2 624 milj. euroon (31.12.2002: 2
385 milj. euroa) kassavirran heikkenemisen ja Tornion
laajennusohjelman myötä.
Konsernin pääomarakenne on ennakoidusti heikentynyt
tavoitetason alapuolelle AvestaPolaritin vähemmistön hankinnan
myötä. Ensimmäisen neljänneksen lopussa konsernin
omavaraisuusaste oli 29,9 % (31.12.2002: 31,1 %) ja
velkaantumisaste 137,8 % (31.12.2002: 122,6 %). Maailmalla
jatkuva epävarmuus ja vaikea markkinatilanne tekevät
velkaantumisasteen tavoitetason - alle 75 % - saavuttamisesta
vaativan asetettuun aikarajaan, vuoden 2004 loppuun, mennessä.
Konsernin 200 milj. euron divestointiohjelma etenee kuitenkin
hyvin ja sitä laajennetaan tarvittaessa.
Tornion laajennusohjelma pitää konsernin investoinnit suurina
Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat ensimmäisellä
neljänneksellä yhteensä 178 milj. euroa (I/2002: 146 milj.
euroa). Investoinnit pysyivät suurina pääasiassa Tornion
laajennusohjelman vuoksi. Vuoden 2003
käyttöomaisuusinvestoinnit ovat arviolta noin 700 milj. euroa.
Vuonna 2004 investointien odotetaan olevan pienemmät kuin
vuonna 2003, mutta ne ylittävät kuitenkin poistojen määrän.
Tornion tehtaiden 1 miljardin euron laajennusohjelma etenee
hyvin, vaikka alkuperäisestä aikataulusta ollaan myöhässä noin
kaksi kuukautta. Kylmävalssaamon tuotanto käynnistyi
helmikuussa 2003 ja kirkkaiden kuumanauhojen toimitukset
aloitettiin maaliskuussa. Helmikuussa ilmoitettiin Tornion
ensimmäisen sulaton uudistuksesta, joka valmistuu vuonna 2004.
Kokonaisinvestointi on 55 milj. euroa. Thyssen-Krupp Nirostan
ruostumattomien kvarttolevyjen liiketoiminnan hankinta saatiin
päätökseen helmikuussa. Kauppahinta oli 59 milj. euroa.
AvestaPolaritin muut merkittävät investointiprojektit Kemin
kromikaivoksen siirtyminen maanalaiseen louhintaan sekä pitkien
tuotteiden kapasiteetin lisääminen Yhdysvalloissa etenevät
suunnitelmien mukaisesti.
Norjalaisen Oddan sinkkitehtaan 88 milj. euron uudistusohjelma
etenee kustannusarvion ja aikataulun mukaisesti. Hanke
valmistuu vuoden 2004 syksyllä. Rakennusvaiheesta ei aiheudu
merkittäviä tuotannonmenetyksiä.
Varsinainen yhtiökokous 3.4.2003
Varsinainen yhtiökokous päätti vuoden 2002 osingoksi 0,40 euroa
osakkeelta. Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen
ehdotukset, jotka koskivat yhtiöjärjestyksen muuttamista,
hallituksen valtuuttamista hankkimaan ja luovuttamaan omia
osakkeita sekä korottamaan osakepääomaa. Hallituksen saamia
valtuutuksia on selvitetty tarkemmin tilinpäätöksen
liitetiedoissa. Yhtiökokous hyväksyi myös optio-oikeuksien
antamisen Outokumpu-konsernin avainhenkilöille.
Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
loppuun asti valittiin uudelleen Arto Honkaniemi, Jorma
Huuhtanen, Ole Johansson, Heimo Karinen ja Matti Puhakka sekä
uusiksi jäseniksi Evert Henkes, Juha Rantanen, Leena Saarinen,
Soili Suonoja ja Seppo Ukskoski.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi
Heimo Karisen ja varapuheenjohtajaksi Juha Rantasen. Lisäksi
hallitus asetti keskuudestaan kaksi pysyvää valiokuntaa,
tarkastusvaliokunnan (Audit Committee) ja nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan (Nomination and Compensation Committee).
Tarkastusvaliokunnan jäseniä ovat Juha Rantanen (pj.), Jorma
Huuhtanen ja Leena Saarinen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan
jäseniä ovat Heimo Karinen (pj.), Evert Henkes, Arto Honkaniemi
ja Ole Johansson.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy. Uutena päävastuullisena
tilintarkastaja toimii Markku Marjomaa.
Muutoksia johdossa ja organisaatiossa
Pekka Erkkilä nimitettiin Outokumpu-konsernin johtoryhmään
helmikuussa 2003. Hän ottaa vastuun Stainless Steel -
liiketoiminta-alueesta samalla kun hänestä tulee
AvestaPolaritin toimitusjohtaja 1.6.2003. Pekka Erkkilä seuraa
näissä tehtävissä Ossi Virolaista, joka jää eläkkeelle
31.5.2003. Lisäksi johtaja Karri Kaitueen vastuualueeksi
konsernin johtoryhmässä tulee 1.6.2003 alkaen Stainless Steel
-liiketoiminta-alueen Valssatut tuotteet -divisioona.
Aiemmin Metallurgyyn kuulunut Harjavalta Metals (kuparisulatto
ja -elektrolyysi) siirrettiin 1.1.2003 uudelleen nimettyyn
Copper-liiketoiminta-alueeseen ja se raportoi johtaja Kalevi
Nikkilälle. Samalla Metallurgystä liiketoiminta-alueena
luovuttiin. Zinc ja Technology raportoivat edelleen johtaja
Tapani Järviselle, mutta nyt itsenäisinä divisioonina.
Outokummulle täysi omistus AvestaPolaritissa
Outokumpu asetti 14.3.2003 välimiesoikeuden hyväksymän vakuuden
lunastushinnan maksamisesta ja sai siten osakeyhtiölain 14
luvun 21 §:n mukaisesti omistukseensa AvestaPolaritin koko
osakekannan. Vähemmistöosakkeiden (0,2 % koko osakekannasta)
lunastushinta maksetaan AvestaPolaritin
vähemmistöosakkeenomistajille mahdollisimman pian sen jälkeen,
kun sitä koskeva ja myöhemmin annettava välitystuomio on tullut
lainvoimaiseksi.
AvestaPolaritin osakkeet poistettiin Helsingin Pörssin
päälistalta 14.3.2003. AvestaPolaritin osakkeen noteeraus oli
lopetettu Tukholman Pörssissä jo joulukuussa 2002.
Epävarmuus varjostaa vuoden 2003 näkymiä
Maailmantalouden kasvua rasitti ensimmäisellä neljänneksellä
Irakin sota ja Yhdysvaltain ja Euroopan talouskasvu hidastui
noin yhteen prosenttiin. Kiinan talouskasvu jatkui vahvana, yli
8 %:n tasolla. Luottamusindikaattorit viittaavat siihen, ettei
Yhdysvaltain teollisuus ala elpyä lähikuukausien aikana.
Luottamusindikaattorit ovat heikentyneet myös Euroopassa, ja
vuoden 2003 talouskasvun odotetaan jäävän alle yhteen
prosenttiin. Irakin sodan seuraukset varjostavat
maailmantalouden näkymiä. Yleinen käsitys on, että talouden
elpyminen tulee olemaan melko hidasta.
Metallien kysyntä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä heikosta
talouskasvusta huolimatta. Kysyntä olisi kuitenkin ollut
heikompaa ilman Kiinan kysynnän kaksinumeroista
kasvuprosenttia. Metallimarkkinat olivat neljänneksen aikana
lähes tasapainossa. Kylmä- ja kuumavalssatun ruostumattoman
teräksen kysyntä oli hyvällä tasolla Euroopassa ja Aasiassa,
mutta hidastui jakson loppua kohden. Ruostumattoman teräksen
lähiajan markkinanäkymät ovat epävarmat.
Markkinatilanteen lisäksi konsernin liikevoittoon vuonna 2003
vaikuttaa merkittävästi Tornion uuden teräskapasiteetin
ylösajon onnistuminen. Ruostumattoman teräksen toimitusmäärien
odotetaan kasvavan huomattavasti edellisvuodesta. Konsernin
tavoitteena on edelleen vuotta 2002 parempi liikevoitto, mutta
epävarmassa markkinatilanteessa tavoitteen saavuttaminen on
aiempaa vaikeampaa.
Espoossa 24. huhtikuuta 2003
Hallitus
KONSERNITILINPÄÄTÖS (tilintarkastamaton)
TULOSLASKELMA 1.1.-31.3. 1.1.-31.3. 1.1.-31.12.
Milj. EUR 2003 2002 2002
Liikevaihto 1 483 1 376 5 558
Liiketoiminnan kulut -1 455 -1 297 -5 332
Poikkeukselliset erät 0 6 49
Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut 1 2 -6
Konserniliikearvon
poisto ja
konsernireservin
tuloutus -1 8 -2
Liikevoitto 28 95 267
Osuus osakkuus-
yhtiöiden
voitosta (+),
tappiosta (-) -3 0 -7
Rahoitustuotot
ja kulut
Nettokorot -25 -13 -75
Kurssivoitot
ja tappiot -3 0 15
Muut rahoitustuotot
ja kulut -1 2 13
Voitto (tappio) ennen
satunnaisia eriä -4 84 213
Satunnaiset erät - - -
Tuloverot -1 -12 -53
Vähemmistöosuudet 0 -26 -1
Katsauskauden
voitto (tappio) -5 46 159
TASE
Milj. EUR 31.3.2003 31.3.2002 31.12.2002
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 455 75 373
Aineelliset hyödykkeet 3 067 2 683 3 088
Sijoitukset
Korollinen 153 171 157
Koroton 92 86 105
3 767 3 015 3 723
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 1 261 1 139 1 235
Saamiset
Korollinen 41 20 76
Koroton 1 174 1 171 1 067
Rahoitusarvopaperit 10 14 31
Rahat ja
pankkisaamiset 166 199 195
2 652 2 543 2 604
Vastaavaa yhteensä 6 419 5 558 6 327
Oma pääoma 1 863 1 617 1 906
Vähemmistöosuudet 40 568 40
Konsernireservi - 276 -
Pitkäaikainen
vieras pääoma
Korollinen 1 549 879 1 493
Koroton 455 448 463
2 004 1 327 1 956
Lyhytaikainen
vieras pääoma
Korollinen 1 444 732 1 352
Koroton 1 068 1 038 1 073
2 512 1 770 2 425
Vastattavaa yhteensä 6 419 5 558 6 327
RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.3. 1.1.-31.3. 1.1.-31.12.
Milj. EUR 2003 2002 2003
Tulorahoitus 87 141 450
Käyttöpääoman lisäys -108 -55 -100
Muut oikaisuerät -1 -4 -16
Liiketoiminnan
rahavirta -22 82 334
Investoinnit
aineellisiin ja
aineettomiin
hyödykkeisiin -178 -146 -2 042
Muu investointien
rahavirta -14 12 73
Rahavirta
ennen rahoitusta -214 -52 -1 635
Rahoituksen rahavirta 176 -20 1 569
Oikaisuerät -12 1 7
Taseen mukainen
rahavarojen vähennys -50 -71 -59
1.1.-31.3. 1.1.-31.3. 1.1.-31.12.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2003 2002 2003
Liikevoitto
liikevaihdosta, % 1,9 6,9 4,8
Sijoitetun
pääoman tuotto, % 2,5 11,4 7,0
Oman pääoman tuotto, % neg. 13,6 8,0
Sijoitettu pääoma
kauden lopussa,
milj. EUR 4 528 3 393 4 331
Korollinen nettovelka
kauden lopussa,
milj. EUR 2 624 1 207 2 385
Omavaraisuusaste
kauden lopussa, % 1) 29,9 42,2 31,1
Velkaantumisaste
kauden lopussa, % 137,8 55,3 122,6
Tulos/osake (ilman
satunnaisia
eriä), EUR -0,03 0,34 1,15
Tulos/osake, EUR -0,03 0,34 1,15
Osakkeiden
keskimääräinen luku-
määrä, 1 000 kpl 2) 171 375 136 278 137 658
Laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake
(ilman satunnaisia
eriä), EUR -0,03 0,34 1,14
Laimennettu
osakkeiden keski-
määräinen luku-
määrä, 1 000 kpl 2) 172 189 137 765 139 293
Oma pääoma/osake, EUR 10,86 11,87 11,14
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa,
1 000 kpl 2) 171 534 136 278 171 111
Investoinnit
käyttöomaisuuteen,
milj. EUR 3) 178 146 2 042
Poistot, milj. EUR 4) 75 67 264
Henkilöstö keskimäärin 21 242 19 312 20 196
1) Tunnusluvussa konsernireservi on netotettu taseen varoihin.
2) Tunnusluvusta on vähennetty hankitut omat osakkeet.
3) Tunnusluku sisältää AvestaPolaritin osakkeiden hankinnan.
4) Tunnusluku ei sisällä konserniliikearvon poistoa eikä
konsernireservin tuloutusta.
TULOSLASKELMAN JA TASEEN LISÄTIETOJA
Osakkeet ja osakepääoma
Outokummun osakeannin toissijaisten merkintöjen rekisteröinnin
seurauksena 3.1.2003 Outokumpu Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli
172 659 119 ja osakepääoma oli 293,5 milj. euroa. Osakkeiden
lukumäärä tai osakepääoma ei ole muuttunut tämän jälkeen.
Henkilöstön vaihtovelkakirjalainaa oli 31.3.2003 mennessä
vaihdettu 1 042 551 osakkeeseen. Johdon vuoden 1998 optio-
oikeuksia ei ole vaihdettu osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainan
ja johdon 1998 optio-ohjelman perusteella tehtävillä
merkinnöillä osakkeiden määrä voi nousta enintään 176 309 298
osakkeeseen.
20.2.2003 Outokumpu Oyj siirsi 282 660 hallussaan ollutta omaa
osaketta vuoden 2000 johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin
kuuluville henkilöille. Siirretyistä osakkeista 2 150 palautui
yhtiölle ja 31.3.2003 yhtiön hallussa oli 1 125 490 omaa
osaketta. Osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo
on 1,9 milj. euroa. Outokummun hallussa olevien omien
osakkeiden osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden
yhteenlasketusta äänimäärästä on 0,7 %.
3.4.2003 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-
oikeuksien antamisesta Outokumpu-konsernin avainhenkilöille.
Optio-ohjelman ehtojen mukaisesti optio-oikeuksia annetaan
yhteensä 5 100 000 kappaletta ja niillä voi merkitä yhteensä 5
100 000 uutta Outokumpu Oyj:n osaketta vuosina 2006 - 2011.
Outokumpu Oyj:n osakepääoma voi vuoden 2003 optio-oikeuksilla
tehtävien merkintöjen seurauksena nousta enintään 8 670 000
eurolla ja osakkeiden lukumäärä enintään 5 100 000 osakkeella.
Optioiden perusteella merkittävissä olevat osakkeet vastaavat
2,9 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä
mahdollisen osakepääomankorotuksen jälkeen. Hallitus ei ole
24.4.2003 mennessä tehnyt vuoden 2003 optio-ohjelman ehtojen
mukaista päätöstä optioiden jakamisesta.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksella on voimassa olevat varsinaisen yhtiökokouksen
3.4.2003 myöntämät valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen
sekä niiden luovuttamiseen. Osakkeita voidaan hankkia
hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä
Helsingin Pörssissä enintään 8 632 955 kappaletta, mikä on 5 %
yhtiön yhtiökokouspäivän rekisteröidystä osakkeiden
kokonaismäärästä. Luovutusvaltuutus koskee samaa osakemäärää.
Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi
tai käytettäväksi vastikkeena silloin, kun yhtiö hankkii
liiketoimintaansa kuuluvaa omaisuutta sekä vastikkeena
mahdollisissa yrityskaupoissa hallituksen määräämällä tavalla
ja päättämässä laajuudessa. Osakkeita voidaan myös käyttää
osana yhtiön henkilöstölle suunnattuja kannustus- ja
palkkiojärjestelmiä. Valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen
ja luovuttamiseen ovat voimassa vuoden 2004 varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka, ei kuitenkaan 2.4.2004 pidempään.
Hallitus ei ole käyttänyt näitä valtuutuksia 24.4.2003
mennessä.
Hallituksella on voimassa oleva varsinaisen yhtiökokouksen
3.4.2003 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen
uusmerkinnällä, antamalla optio-oikeuksia ja/tai ottamalla
vaihtovelkakirjalainaa niin, että osakepääomaa voidaan korottaa
yhteensä enintään 29 352 050 eurolla antamalla merkittäväksi
enintään 17 265 911 uutta osaketta. Tämä määrä vastaa 10 %
yhtiön yhtiökokouspäivän rekisteröidystä osakepääomasta ja
osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallitus ei ole käyttänyt
tätä valtuutusta 24.4.2003 mennessä.
1.1.-31.3. 1.1-31.3. 1.1.-31.12.
Milj. EUR 2002 2002 2002
Poikkeukselliset erät
Espoon kiinteistöjen
myyntivoitto - - 13
Eläkesäätiöiden
ylikatteen palautus
Outokumpu Oyj - - 3
Muut yhtiöt - - 1
Henki-Sammon
vakuutusmaksun hyvitys,
Outokumpu Oyj - - 2
Harjavallan
nikkelitehtaan
myyntivoiton oikaisu - - -6
Kokkolan reaktorien
alaskirjaus - - -4
AvestaPolarit
Oyj Abp:n osakkeiden
luovutusvoitto - - 14
AvestaPolaritin
vakuutuskorvaus - - 20
AvestaPolaritin
uudelleenjärjestelyvaraus - -16 -32
AvestaPolaritin
ylimääräinen
konsernireservin tuloutus - 16 32
Pyhäsalmen kaivoksen
myyntivoitto - 6 6
- 6 49
Tuloverot
Tilikauden ja
aikaisempien
tilikausien verot -4 -9 -53
Laskennalliset verot 3 -3 0
-1 -12 -53
Vastuusitoumukset
Milj. EUR 31.3.2003 31.3.2002 31.12.2002
Kiinnitykset ja
annetut pantit
Konserniyhtiöiden
velasta 165 105 119
Annetut takaukset
Osakkuusyhtiöiden
puolesta 7 8 7
Muiden puolesta 35 77 41
42 85 48
Vuokravastuut 128 130 133
Avoimet johdannaissopimukset
Tase arvo Käypä arvo
Milj. EUR 31.3.2003 31.3.2003
Valuutta- ja
korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit 14 14
Valuuttaoptiot
Ostetut 2 2
Asetetut 0 0
Valuutanvaihtosopimukset -3 -4
Koronvaihtosopimukset -1 -1
Metallijohdannaiset 1)
Kuparitermiinit ja -futuurit -1 -1
Nikkelitermiinit ja -futuurit 2 2
Sinkkitermiinit ja -futuurit 0 0
Sinkkioptiot
Ostetut 0 0
Asetetut 0 0
Alumiinitermiinit ja -futuurit 0 0
Kultatermiinit ja -futuurit 1 1
Hopeatermiinit ja -futuurit 0 0
Sähköjohdannaiset 2)
Pörssinoteeratut
sähköjohdannaiset - 0,5
Muut sähköjohdannaiset - 6,5
1) Nimellismäärät: perusmetallit tn, jalometallit tr.oz.
2) Nimellismäärät: sähköjohdannaiset TWh.
Nimellismäärät
Milj. EUR 31.3.2003 31.12.2002
Valuutta- ja
korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit 1 600 1 100
Valuuttaoptiot
Ostetut 50 60
Asetetut 50 60
Valuutanvaihtosopimukset 40 60
Koronvaihtosopimukset 170 70
Metallijohdannaiset 1)
Kuparitermiinit ja -futuurit 117 400 121 200
Nikkelitermiinit ja -futuurit 4 500 2 200
Sinkkitermiinit ja -futuurit 133 700 197 300
Sinkkioptiot
Ostetut 2 300 3 000
Asetetut 2 300 3 000
Alumiinitermiinit ja -futuurit 1 600 1 300
Kultatermiinit ja -futuurit 55 800 63 400
Hopeatermiinit ja -futuurit 456 300 529 300
Sähköjohdannaiset 2)
Pörssinoteeratut
sähköjohdannaiset 0,2 0,2
Muut sähköjohdannaiset 4,1 4,5
1) Nimellismäärät: perusmetallit tn, jalometallit tr.oz.
2) Nimellismäärät: sähköjohdannaiset TWh.
Johdannaiskaupat on tehty suojaamistarkoituksessa. Käypä arvo
osoittaa johdannaisten realisointituloksen, mikäli nämä
johdannaiset olisi suljettu tilinpäätöspäivänä. Johdannaisten
realisointitulokset kirjataan tuloslaskelmaan pääsääntöisesti
hedge accounting -periaatteen mukaisesti eli suojattavaa erää
vastaan. Valuuttatermiinien ja -optioiden sekä
valuutanvaihtosopimusten tasearvot sisältävät sitovien ja
todennäköisten sitoumusten suojaamiseksi tehtyjen sopimusten
toteutumattomia kurssieroja, jotka on jaksotettu.
TULOSKEHITYS NELJÄNNEKSITTÄIN
Milj. EUR I/02 II/02 III/02 IV/02 I/03
Liikevaihto
Stainless Steel
Valssatut tuotteet 599 628 517 584 682
Erikoistuotteet 325 375 299 312 349
Pohjois-Amerikka 71 72 60 64 64
Muut -226 -252 -205 -221 -219
Stainless Steel
yhteensä 769 823 671 739 876
Copper
Amerikka 90 93 81 76 74
Eurooppa 142 144 120 120 112
Autojen lämmön-
vaihdinsovellukset 61 74 63 58 59
Ilmastointisovel-
lukset & Aasia 73 92 85 101 121
Harjavalta Metals 96 103 87 105 93
Muut -53 -54 -44 -44 -50
Copper yhteensä 409 452 392 416 409
Zinc 99 120 101 98 93
Technology 71 114 90 124 88
Muu toiminta 89 90 65 92 87
Sisäinen myynti -61 -68 -59 -78 -70
Konserni 1 376 1 531 1 260 1 391 1 483
Liikevoitto
Stainless Steel
Valssatut tuotteet 54 60 16 32 45
Erikoistuotteet 9 26 1 -8 0
Pohjois-Amerikka 1 3 1 -2 -1
Muut 11 14 8 6 13
AvestaPolarit
yhteensä 75 103 26 28 57
Konserniliikearvon
poisto -6 -22 -7
Stainless Steel
yhteensä 75 103 20 6 50
Copper
Amerikka 7 6 1 -0 3
Eurooppa 2 6 -2 0 -7
Autojen lämmön-
vaihdinsovellukset 4 7 5 5 4
Ilmastointisovel-
lukset & Aasia 5 4 -2 -6 2
Harjavalta Metals 8 -1 2 5 3
Muut -4 -1 2 0 -1
Copper yhteensä 22 21 6 4 4
Zinc 4 1 -4 2 5
Technology -8 5 -1 8 -9
Muu toiminta 2 43 -21 -6 -23
Sisäiset erät 0 -22 6 1 1
Konserni 95 151 6 15 28
Osuus osakkuus-
yhtiöiden voitosta (+),
tappiosta (-) -0 -2 -3 -2 -3
Rahoitustuotot
ja -kulut -11 10 -21 -25 -29
Voitto (tappio) ennen
satunnaisia eriä 84 159 -18 -12 -4
Tuloverot -12 -48 -12 19 -1
Vähemmistöosuudet -26 -28 50 3 0
Katsauskauden
voitto (tappio) 46 83 20 10 -5
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
NELJÄNNEKSITTÄIN
I/02 II/02
Liikevoitto
liikevaihdosta, % 6,9 9,9
Sijoitetun
pääoman tuotto, % 11,4 17,7
Oman pääoman tuotto, % 13,6 20,1
Sijoitettu pääoma
kauden lopussa,
milj. EUR 3 393 3 443
Korollinen nettovelka
kauden lopussa,
milj. EUR 1 207 1 229
Omavaraisuusaste
kauden lopussa, % 1) 42,2 41,2
Velkaantumisaste
kauden lopussa, % 55,3 55,5
Tulos/osake (ilman
satunnaisia eriä), EUR 0,34 0,60
Tulos/osake, EUR 0,34 0,60
Osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, 1 000 kpl 2) 136 278 136 774
Oma pääoma/osake, EUR 11,87 11,70
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa, 1 000 kpl 2) 136 278 137 082
Investoinnit
käyttöomaisuuteen,
milj. EUR 3) 146 194
Poistot, milj. EUR 4) 67 64
Henkilöstö keskimäärin 19 312 19 727
1) Tunnusluvussa konsernireservi on netotettu taseen varoihin.
2) Tunnusluvusta on vähennetty hankitut omat osakkeet.
3) Tunnusluku sisältää AvestaPolaritin osakkeiden hankinnan.
4) Tunnusluku ei sisällä konserniliikearvon poistoa eikä
konsernireservin tuloutusta.
III/02 IV/02 I/03
Liikevoitto
liikevaihdosta, % 0,5 1,0 1,9
Sijoitetun
pääoman tuotto, % 0,7 1,3 2,5
Oman pääoman tuotto, % neg. 1,6 neg.
Sijoitettu pääoma
kauden lopussa,
milj. EUR 4 083 4 331 4 528
Korollinen nettovelka
kauden lopussa,
milj. EUR 2 414 2 385 2 624
Omavaraisuusaste
kauden lopussa, % 1) 27,7 31,1 29,9
Velkaantumisaste
kauden lopussa, % 144,7 122,6 137,8
Tulos/osake (ilman
satunnaisia eriä), EUR 0,15 0,06 -0,03
Tulos/osake, EUR 0,15 0,06 -0,03
Osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, 1 000 kpl 2) 137 138 140 498 171 375
Oma pääoma/osake, EUR 11,78 11,14 10,86
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa, 1 000 kpl 2) 137 168 171 111 171 534
Investoinnit
käyttöomaisuuteen,
milj. EUR 3) 1 403 299 178
Poistot, milj. EUR 4) 62 71 75
Henkilöstö keskimäärin 20 886 21 173 21 242
1) Tunnusluvussa konsernireservi on netotettu taseen varoihin.
2) Tunnusluvusta on vähennetty hankitut omat osakkeet.
3) Tunnusluku sisältää AvestaPolaritin osakkeiden hankinnan.
4) Tunnusluku ei sisällä konserniliikearvon poistoa eikä
konsernireservin tuloutusta.
