Foreca selvitti: tässä ovat Suomen 100 harmainta paikkakuntaa
Marraskuu käynnistää vuoden harmaimman ja pimeimmän ajanjakson. Nyt Foreca on listannut, missä Suomen paikkakunnista päästään nauttimaan harmaasta säästä eniten. Vertailussa menestyivät erityisesti Pohjois-Suomen kaupungit, mutta etelästäkin noustiin kärkisijoille.
Suomen harmaimmat kunnat ovat Kemi, Tornio ja Iisalmi, paljastaa sääpalvelu Forecan tuore selvitys*. Foreca tarkasteli Suomen paikkakuntien harmautta marraskuiden keskimääräisen pilvisyyden, ilman kosteuden, sademäärän ja valoisan ajan mukaan. Näiden muuttujien avulla luotiin harmausindeksi, jonka perusteella listattiin Suomen 100 harmainta paikkakuntaa.
Viidestä harmaimmasta paikkakunnasta peräti kolme sijaitsee Pohjois-Suomessa.
”Perämeren rannikon läheisyydessä valoisan ajan kesto on lyhyt, ja marraskuun keskimääräinen pilvisyys ja suhteellinen ilman kosteus ovat Suomen kärkikastia. Marraskuussa haihdunta on Pohjois-Suomessa auringonvalon puutteesta johtuen hyvin vähäistä, joten merestä lähtöisin oleva kosteus tiivistyy herkästi pilviksi ja sumuiksi juuri Kemin ja Tornion suunnalla tuoden alueelle runsaasti harmautta,” kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.
Etelä-Suomen harmain paikkakunta on Salo. Myös Loviisa, Lohja ja Porvoo kiilasivat 10. harmaimman paikkakunnan joukkoon.
”Salon harmauden takana on ennen kaikkea suuri sademäärä. Salo on loppusyksystä yksi Suomen sateisimpia paikkakuntia. Myös muiden eteläisten paikkakuntien sijoitusta harmausvertailussa paransivat marraskuun sateet: mitä lähempänä Suomenlahden rannikkoa ollaan, sitä suurempi on marraskuun sadekertymä”, Mäntykannas taustoittaa.
Helsinki jää Suomen harmaimpien kärjestä
Ensimmäisen kerran Suomen harmautta tutkittiin kuusi vuotta sitten, jolloin paljastui, että Suomessa on kaikista harmainta marraskuun keskivaiheilla – ja että marraskuinen Helsinki on koko Euroopan harmain pääkaupunki. Helsinki ei kuitenkaan kotimaan mittakaavassa pääse lähellekään kiinni Suomen harmaimman kaupungin titteliä, sillä tuoreessa vertailussa pääkaupunki jää sijalle 37.
”Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomenlahden äärellä sijaitseva Helsinki olisi myös sijoittunut vertailussa korkealle, mutta valoisan ajan suuruus ja monia muita paikkakuntia pienemmät pilvisyys- ja ilmankosteusarvot vähensivät Helsingin harmauspisteitä”, Mäntykannas kertoo.
”Jos nyt tehtäisiin kansainvälinen pääkaupunkivertailu, todennäköisesti Helsinki yltäisi siinä kärkisijoille edelleen,” Mäntykannas jatkaa.
Katso, mille sijalle oma kotikuntasi yltää
Kuuden vuoden takainen selvitys harmaimmasta ajanjaksosta poiki harmaudelle oman juhlapäivän, kun Suomen kansallisjuomaksikin nimitetty Hartwall Original Long Drink julisti vuoden harmaimman päivän. Tänä vuonna vuoden harmainta päivää vietetään 11. marraskuuta. Juhlapäivän kunniaksi kaupoista ja ravintoloista on saatavilla erikoiserä Original Long Drink -tölkkejä, joiden ikonisista raidoista voi bongata Suomen 100 harmainta paikkakuntaa.
”Lonkeron harmaa sää ei ole murheen, vaan ylpeyden aihe! Tästä haluamme muistuttaa nostamalla esiin Suomen harmaimmat paikkakunnat. Oman kotipaikan löytyessä tölkistä voi kippistellä ylpeydellä,” sanoo Hartwallin kategoriamarkkinointijohtaja Heidi Rantala.
”Talvinen harmaus suojelee meitä monelta: se vähentää paukkupakkasten todennäköisyyttä, parantaa ilmanlaatua ja pitää sähkölaskut kurissa”, komppaa Forecan Mäntykannas.
Löytyykö kotikuntasi Suomen 100 harmaimman joukosta? Hartwallin verkkosivuilta voi katsoa, miten paikkakuntasi sijoittui ja verrata muihin Suomen kuntiin.
Lisätietoja:
*Forecan selvitys 2023 Suomen harmaimmista paikkakunnista
Kuvia ja infografiikkaa: https://mediapankki.hartwall.fi/l/jqKdsDJ5ppDQ
Median yhteydenotot:
Hartwall: Titta Jaakkola, viestintäjohtaja, p.050 592 9245, titta.jaakkola@hartwall.fi
Foreca: Markus Mäntykannas, meteorologi, p. 020 1101 738 (tavoitettavissa 18.-19.10. klo 9-16), info@foreca.com
Hartwall Original Long Drink
Hartwall Original Long Drink kehitettiin alunperin vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin helpottamaan ravintolahenkilökunnan työtä janoisille turisteille tarjoilemisessa. Juoma oli aikansa innovaatio: valmiiksi pullotettu drinkki, jonka uniikki maku syntyy suomalaisesta ginistä, greipistä ja maailman puhtaimmasta vedestä. Juomaa oli tarkoitus valmistaa vain olympialaisten ajan, mutta suomalaiset rakastuivat siihen niin, että vaativat sen valmistuksen jatkamista myös kisojen jälkeen. Näin Original Long Drink loi Suomeen maailmalla uniikin lonkero-juomakategorian.
Original Long Drink valmistetaan edelleen alkuperäisen vuoden 1952 reseptin mukaan. Juoman nykyinen pakkausdesign symboloi Helsingin Olympiastadionin juoksuradan raitoja ja muistuttaa meitä siitä, mistä aito lonkero sai alkunsa. Alkoholipitoisuus aidossa ginilonkerossa on 5,5 %, mutta myynnissä on myös vahvempia ja kevyempiä sekoituksia.
Avainsanat:
