IT-ala luo 11 000 uutta työpaikkaa Suomeen vuoteen 2013 mennessä

Microsoftin International Data Corporation (IDC) -tutkimusyhtiöllä teettämän tutkimuksen mukaan IT-ala luo Suomeen 11 000 uutta työpaikkaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 alan ennakoidaan työllistävän liki 140 000 ihmistä Suomessa. IT-alan kasvu tuo myös merkittäviä tuloja julkiselle sektorille, sillä alaan liittyvät toimet tuottavat veroja 6,2 miljardia euroa vuonna 2009. Seuraavan neljän vuoden aikana tämä verokertymä kasvaa yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. IDC-tutkimuksessa selvitettiin kaikkiaan 52 maassa IT-alan vaikutusta bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, verokertymään, ja uusien yritysten syntyyn. Tutkimuksessa mukana olevien maiden IT-menot käsittävät 98 prosenttia koko maailman IT-menoista. IDC-tutkimus osoittaa selvästi, että IT-toimialalla ja sen mukana Microsoftin ekosysteemillä on niin Suomessa kuin koko maailmassa merkittävä vaikutus talouden kasvuun ja uusiin mahdollisuuksiin nykyisessä taloustilanteessa ja tulevan toipumisen aikana. “Nykyisenkaltaisessa talouden uudelleenjärjestelyn tilanteessa innovatiivisilla teknologioilla on keskeinen rooli tuottavuuden kasvattamisessa, uusien työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa kestävällä tavalla”, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Ari Rahkonen alleviivaa. ”On selvää, että IT:llä on merkittävä rooli hyvinvoinnin kasvattamisessa. IT-alan kasvun moottori on ohjelmistoissa, joten Microsoft-kumppaneiden rooli on Suomelle tärkeä.” Tutkimuksen päätulokset Suomessa: · IT-panostukset vuonna 2009 yhteensä n. 6,09 miljardia euroa, vuoteen 2013 mennessä summa nousee 7,33 miljardiin euroon. Yhteenlaskettuna tämä merkitsee 3,3 prosentin kasvua. IT-alan osuus bruttokansantuotteesta nousee samana ajankohtana 5,99 prosentista 6,35 prosenttiin. · IT-sektorille nousee yli 400 uutta yritystä ja alalle tulee 11 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2013 mennessä. Suurin osa uusista yrityksistä on pieniä ja paikallisesti omistettuja. Uudet paikat ovat korkeaa osaamista vaativia ja hyväpalkkaisia työpaikkoja. · Vuonna 2009 Microsoftin ekosysteemin suomalaiset kumppanit tekevät yli 2,1 miljardin euron liikevaihdon. Saavuttaakseen tällaisen tuloksen yritykset investoivat liki 722 miljoonaa euroa tuotekehitykseen, markkinointiin, koulutukseen ja myyntiin. · Microsoftin ekosysteemi pitää sisällään paikalliset yritykset, jotka kehittävät, jakelevat ja/tai myyvät Microsoftin ohjelmistoja tai niiden pohjalta tehtyjä sovelluksia tai palveluja. Kyseisen ekosysteemin vaikutus taloudelle on merkittävä kaikissa niissä maissa missä Microsoft toimii. Jokaista Microsoftin aikaansaamaa liikevaihtoeuroa kohden paikallinen ekosysteemi luo 7,9 eurolla liikevaihtoa. · Microsoftin ekosysteemiin kuuluvat yritykset työllistävät Suomessa 17 000 ihmistä ja Microsoftin ohjelmistoja sekä tuotteita käyttävät organisaatiot työllistävät tämän lisäksi 29 000 it-ammattilaista. Yhdessä nämä työntekijät ovat 36 prosenttia kaikista alan työntekijöistä Suomessa ja heidän verokertymänsä osuus koko alan kertymästä on 40 prosenttia. ”Eräs mielenkiintoinen IDC-tutkimuksen löydös on arvio siitä, että niin sanottujen pilvipalveluiden osuus Suomen IT-menoista voi kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana nykyisestä yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin”, Rahkonen huomaa. Ekosysteemi tukee monin tavoin Kuuluminen Microsoftin ekosysteemiin hyödyttää suomalaisyrityksiä monin tavoin. Liiketoimintakriittisiin it-ratkaisuihin erikoistuneessa Solteq Oyj:ssä kumppanuutta osataan arvostaa. ”Omin voimin menestymme kyllä Suomessa, mutta Microsoftin avulla saamme mm. kunnossapidon tietojärjestelmillemme uskottavan tarinan kaikkialla maailmassa. Markkinapotentiaali kasvaa moninkertaiseksi kansainvälisellä pelikentällä. Microsoft on ottanut meidät mukaan teknisen kehitystyönsä ytimeen. Samalla olemme saaneet sparraus- ja ongelmaratkaisuapua sekä kumppanin markkinointiin”, Solteq Oyj:n Dynamics AX liiketoiminnasta vastaava johtaja Toni Länsipuro esittelee. Pelialan yritys RedLynx on yhdessä Microsoftin kanssa luonut ison pelimenestyksen digitaaliseen kauppapaikan kautta. ”Microsoftin kokoinen kumppani luo uskottavuutta niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Koostaan huolimatta he toimivat joustavasti ja yhdessä olemme pystyneet rakentamaan menestystarinan alan perinteisiä kaupantekomalleja murtamalla”, RedLynxin toimitusjohtaja Tero Virtala arvioi. Pienille yrityksille Microsoftin kumppanuus voi olla avain merkittävään kasvuun. Näin on tapahtunut Sininen Meteoriitti Oy:n kohdalla, joka yhtiön perustamisesta lähtien keskittyi ratkaisujen rakentamiseen ainoastaan Microsoft-alustalle. Kahdeksan vuoden matkan aikana henkilöstön määrä on yli kymmenkertaistunut nykyiseen 70 työntekijään ja yhtiö on pystynyt pyörittämään toimintaa pelkällä tulorahoituksella. ”Ilman Microsoft-kumppanuutta ei tällainen kasvutahti olisi ollut mahdollista. Kumppaniohjelma tarjoaa paljon malleja yhteistyölle, joista yritys voi soveltaa itselleen toimivimman kokonaisuuden. Pöytä ei ole kuitenkaan valmiiksi katettu ja onnistuminen vaatiikin aktiivisuutta sekä kovaa työtä”, Sininen Meteoriitti Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Microsoft osaajakumppaniyhdistyksen IAMCP:n puheenjohtaja Aki Antman toteaa. Microsoftin ekosysteemi ei luo ainoastaan kumppaniverkoston jäsenille mahdollisuuksia, mutta myös ympäröivälle yhteisölle tilaisuuksia, jotka kannattaa ottaa päätöksenteossa huomioon. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtaja Jarmo Peltoniemen mukaan oppilaitoksen koulutustarjontaa pohditaan aina siinä valossa, mikä opetussisältö ja mitkä työvälineet takaavat opiskelijoille parhaat mahdollisuudet työllistyä. ”Olemme tulkinneet suuryrityksiltä saamamme viestit niin, että siellä arvostetaan Microsoftin teknologioita niiden tarjoaman vakauden ansiosta. Ison talon tuotteita kehitetään jatkuvasti, niihin on helppo sovittaa yhteen muita tuotteita, myös huolto pelaa nyt ja jatkossa. Päädyimme siihen, että esimerkiksi englanninkielisen Business Information Technology -koulutusohjelman opiskelijat saavat lisäarvoa, jos tarjoamme heille opetusalustaksi Microsoftin teknologian.” Tutkimusmetodi Tutkimuksessa hyödynnetään IDC:n Economic Impact -mallia. Tutkimuksen IT-investointeja arvioiva osuus huomioi kuluttajien, yritysten ja julkisen sektorin laitteisto-, ohjelmisto-, palvelu- ja tietoverkkokulut. Verotuloarviot pohjautuvat potentiaaliseen arvonlisä- tai myyntiveroon myydyistä laitteista, ohjelmistoista ja palveluista sekä yritysten ja yksilöiden tulo- ja yhteisöveroihin. IT-sektorin työllistävää vaikutusta arvioitiin laite-, ohjelmisto- ja palvelutuottajien palveluksessa olevien työntekijöiden määrän perusteella. Mukaan huomioitiin myös ne henkilöt, jotka hallinnoivat IT-resursseja IT:tä hyödyntävissä organisaatioissa kuten esimerkiksi asiakaspalveluissa. Kaikki tutkimusaineisto on verrattu julkisiin tilastoihin sekä asiakirjoihin ja hyväksytty paikallisten viranomaisten toimesta. Raportti IDC-metodista ja koko tutkimus löytyy sivulta http://microsoft.com/economicgrowth.