Kuluttajat eivät pidä energiankulutuksen vähentämistä ratkaisuna ilmastokysymyksiin, Accenturen energiatutkimus paljastaa

Accenturen globaalista energiatutkimuksesta selviää, etteivät kuluttajat pidä energian kulutuksen vähentämistä tärkeänä lähtökohtana energiapolitiikassa. Kuluttajat ovat kyllä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja energiapulasta. Yhdeksän kymmenestä haluaa valtiovallan puuttuvan energiamarkkinoiden toimintaan. Accenturen tutkimukseen osallistui 9000 kuluttajaa 22 maasta.

Accenturen tutkimuksesta selviää, että kuluttajat ovat huolissaan energian hinnan noususta ja energiapulasta sekä ilmastonmuutoksesta ja ilman saastumisesta. Kuitenkin vain kolmannes on sitä mieltä, että pienempi energiankulutus on tärkeä lähtökohta energiapolitiikassa. Yli puolet näkee matalahiilipäästöiset energialähteet ratkaisuna energiahaasteisiin. ”Ilmastonmuutos ja energian turvallisuusnäkökulmat vaativat uusien puhtaiden energialähteiden luomista sekä energian kulutuksen vähentämistä”, toteaa Sander van ’t Noordende, Accenturen perusteollisuus-toimialan globaali johtaja. ”Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, etteivät kuluttajat pidä energian kulutuksen vähentämistä tärkeänä. Menee vuosia ennen kuin uusiutuvat energian lähteet ovat todellisia vaihtoehtoja. Ennen sitä valtiovallan ja energiayhtiöiden on lisättävä energiatehokkuutta ja saatava kuluttajat muuttamaan tapojaan.” Tutkimukseen vastanneista lähes kaikki pitävät tärkeänä tai erittäin tärkeänä vähentää maansa riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Yli 70 prosenttia pitää tärkeänä vähentää maansa riippuvuutta ulkomaisesta öljystä ja kaasusta. Vain kolmanneksen mukaan pienempi energiankulutus on ratkaisu vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, ulkomaisesta öljystä ja kaasusta. Kuluttajat vaativat valtiovallan väliintuloa energiamarkkinoille Lähes kaikki kuluttajat, kansainvälisesti ja Pohjoismaissa, ovat sitä mieltä, että valtiovallan väliintulo ja kontrolli on tarpeen energiakysymyksissä. Tärkeimpänä toimenpiteenä pidettiin energian hinnan säätelyä ja kannustimia uusille teknologioille. Myös investointeja matalapäästöisiin energiaratkaisuihin pidettiin tärkeänä. ”Paluu sääntelyyn ja kontrolloimiseen ei olisi hyväksi kuluttajille eikä energiayhtiöille”, van’ t Noordende huomauttaa. ”Mutta jos valtiovalta ei saa parannettua paikallisten energiamarkkinoiden toimintaa, on painetta puuttua energiayhtiöiden toimintaan, mikä vähentää kuluttajien valinnanvapautta sekä rajoittaa teollisuuden joustavuutta.” Lähes puolet kuluttajista on sitä mieltä, että poliittisten päättäjien pitäisi ottaa vetovastuu energiahaasteitten selvityksessä. Vain neljännes kuluttajista on sitä mieltä, että vetovastuu kuuluu energiayhtiöille. Neljännes on puolestaan sitä mieltä, että vastuu on kuluttajilla itsellään. Pohjoismaalaiset ja kansainväliset tulokset linjassa Pohjoismaalaisten mielipiteet tutkimuksessa olivat linjassa kansainvälisiin tuloksiin. Nordic-alue erottui selvästi vain kysymyksessä, ovatko vastaajat huolissaan energiapulasta tulevaisuudessa. Pohjoismaalaiset olivat tästä vähiten huolissaan. Pohjoismaista tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Kuluttajat eivät luota energiayhtiöihin Vain joka viides kuluttaja luottaa siihen, että energiayhtiöt tekevät toimenpiteitä vastatakseen uusiin haasteisiin energiarintamalla. Kolmannes kuluttajista ei luota energiayhtiöihin, ja kaksi viidestä luottaa energiayhtiöihin vain jos valtiovalta säätelee niitä. Eniten epäluottamusta energiayhtiöitä kohtaan tunnetaan säätelemättömillä markkinoilla (Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Australia). Vähiten epäluottamusta energiayhtiöitä kohtaan tunnetaan säädellyillä energiamarkkinoilla (Japani, Intia ja Kiina). Tutkimus Accenturen tutkimus ”The New Energy World, a Consumer Perspective” toteutettiin verkkokyselynä vastaajien äidinkielillä 22 maassa marraskuussa 2009. Vastaajia oli 9005, joista 1500 Pohjois-Amerikasta, 3502 Länsi-Euroopasta sekä Australiasta, Japanista, Kiinasta, Intiasta, Etelä-Koreasta, Lähi-idästä, Brasiliasta ja Meksikosta vähintään 500 kustakin. Pohjoismaista tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Otos vastasi väestörakennetta iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman suhteen, lukuun ottamatta nousevia markkinoita, joissa internetin käyttö on keskittynyt kaupunkeihin. Otos vastaa näissä maissa urbaanin väestönosan mielipidettä. Tutkimus datan keräsi Gfk NOP.