Kymmenen vuotta pikaviestintää
Microsoftin pikaviestinohjelma Windows Live Messenger täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Kun ohjelmisto julkaistiin vuoden 1999 kesällä - tuolloin nimellä MSN Messenger - harvat osasivat ennustaa sen tulevaa suosiota. Suomenkielinen versio ohjelmistosta julkaistiin vasta saman vuoden joulukuussa, mutta suomalaiset aloittivat innokkaina jo englanninkielisen version käyttäjinä. Nykyisin ohjelmistolla on noin 1,2 miljoonaa suomalaista käyttäjää. Maailmanlaajuisesti sen kautta välitetään noin 9,4 miljardia viestiä päivittäin, joka on osapuilleen yhtä paljon kuin Linnunradalla on tähtiä. ”MSN Messenger taipui välittömästi kaikkien suissa luontevasti ’meseksi’, sekä oman talon sisällä että sen ulkopuolella”, muistelee tuolloin MSN-liiketoiminnoista Microsoftilla vastannut Jukka Veräväinen. ”Luulimme keksineemme tarttuvan nimen, mutta todellisuudessa kaikki muutkin suomalaiset keksivät sen samaan aikaan.” Käyttäjien määrän kasvu oli nopeaa alusta alkaen. Ensimmäisten viiden kuukauden aikana käyttäjämäärä kasvoi 4,5 miljoonaan. Todellinen räjähdys käyttäjämäärien kasvussa nähtiin vuonna 2001. Tuolloin Messengeriin julkaistiin päivityksiä, jotka mahdollistivat sen integroimisen sähköpostiin esimerkiksi Outlookin tai Hotmailin kautta. Samana vuonna julkistettiin myös mahdollisuus soittaa puheluita tai lähettää tekstiviestejä matkapuhelimiin. Ohjelmiston aiemmalla versiolla oli mahdollista soittaa äänipuheluita vain kahden tietokoneen välillä. Vuonna 2001 ohjelmistoon tehtyjen parannusten ansiosta käyttö kasvoi Yhdysvalloissa yli 200 prosenttia ja sen ulkopuolella jopa yli 300 prosenttia vuoden aikana. Sadan miljoonan käyttäjän raja rikkoutui vuonna 2003. Suomessa käyttäjämäärä kasvoi tuolloin kahdeksalla prosentilla kuukausittain. Messenger oli noussut maailmanlaajuisesti maailman suosituimmaksi pikaviestinohjelmaksi ja käyttäjämäärä jatkoi edelleen kasvuaan 50 prosentin vuositahdilla. ”Yksi syy suureen kasvuun oli tuolloin yrityskäytön lisääntyminen”, Veräväinen sanoo. ”Käyttäjät olivat pääsääntöisesti 18-45 -vuotiaita, jotka hyödynsivät ohjelmaa sekä töissä, että kotona.” Windows Live Messenger -nimi otettiin käyttöön vuoden 2006 kesäkuussa, kun ohjelmisto yhdistettiin osaksi Microsoftin muita Live-palveluita. Nykyinen versio ohjelmasta pitää sisällään monia ominaisuuksia, joiden avulla sillä voidaan hallita monia muita viestinverkkoja tai sosiaalisia medioita, kuten esimerkiksi Xbox Live -viihdepalvelua tai Facebookia. Ei aivan kuten puhelu, ei aivan kuten sähköposti Kun Messenger julkaistiin, vain harvalla oli kokemusta pikaviestimistä. Sen paikkaa viestimien rinnalla ei osattu määrittää, sillä Messengerin kaltaisten nopeiden tai lyhyiden viestien arvoa ei tunnettu. Suomen Microsoftilla pikaviestin määriteltiin ”henkilökohtaiseksi chat-palveluksi, jossa keskustelukumppanit voi rajata”. ”Palvelua oli vaikeaa kuvata kalvoilla ja usein vasta kokemus toi käyttäjälleen oivalluksen”, Veräväinen kertoo. ”Se oli vähän samantyyppistä pioneerityötä kuin työryhmäohjelmistojen julkistus aikanaan. Nykyinen Messenger on esi-isäänsä paljon rikkaampi kokonaisuus, mutta myös asennoituminen ja kotitalouksien valmiudet ovat muuttuneet. Pikaviesteistä on tullut hyväksytty viestinnän muoto ja yhä useammalla on tarvittava teknologia käytössään.” Pikaviestinnästä - ”mesetyksestä” - on tullut paitsi nuorten tapa pitää yhteyttä toisiinsa, myös keino yhdistää sukupolvia etäisyyksistä välittämättä. Yhä useampi isovanhempi ottaa esimerkiksi säännöllisesti videoyhteyden lastenlapsiinsa Messengerin avulla. Myös vanhemmat voivat tarkistaa jälkikasvunsa kuulumiset Messengerin kautta esimerkiksi töissä ollessaan. Pikaviestimen avulla välitetään tietoa, tunteita ja kokemuksia. Sen kautta on solmitaan suhteita, suunnitellaan työtä, iloitaan perhetapahtumista ja jaetaan suruja. Messengeristä on tullut osa elämää. Nuoren oikeus ja vanhemman vastuu Nykyinen Windows Live Messenger mahdollistaa lisäksi laajan kirjon muitakin käyttötapoja kuin pelkkien viestien lähettäminen. Se integroituu osaksi muita Windows Live -palveluita, kuten esimerkiksi Live Spaces-blogit tai valokuvien jakamiseen tehty Live Valokuvat. Messenger on integroitunut osaksi netin sosiaalista mediaa. Monessa kodissa netin turvallinen käyttö on kestoaihe. Vaikka Live-palvelut on varustettu erilaisin turvamekanismein, kuten esimerkiksi Windows Live Perheturva, sen turvallista käyttöä tulisi perheissä valvoa aivan samoin kuin muunkin netin käyttöä ja asioista kannattaa keskustella ennen kuin ongelmia ehtii edes syntyä. ”Messengeristä on tullut merkittävä vuorovaikutuskanava lasten ja nuorten elämässä, jolla on oma osansa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Monella ’mese’ on lähes jatkuvasti käytössä, jonka kautta yhteys kaveripiiriin on tiivistä”, sanoo Pelastakaa Lapset Ry:n Nettiturvallisuusyksikön päällikkö Mari Laiho. ”Lasten kanssa on hyvä keskustella siitä mitä he netissä tekevät, kenen kanssa he mesessä ja muissa palveluissa keskustelevat, ja mitä palveluita käyttävät. Lapsi tarvitsee valmiuksia pitää kiinni omista oikeuksistaan ja hänellä tulee olla lupa kertoa myös ongelmallisista tilanteista ja epämiellyttävistä lähestymisistä pelkäämättä rangaistuksena käyttökieltoja ja näin sosiaalisen elämän ulkopuolelle joutumista. Vanhempien tulee myös malttaa kunnioittaa lastensa oikeutta yksityisyyteen, mikä ulottuu myös virtuaalimaailmaan.” Pikaviestimen tulevaisuus Messengerin kymmenen vuoden kehityskaari on ollut mielenkiintoinen. Miltä näyttää tulevaisuus? Mitä ominaisuuksia sovellukseen tuodaan, vai muuttuuko se kenties joksikin aivan muuksi? ”Sosiaalinen media tällä hetkellä aika hajallaan, tarve yhdistävälle sovellukselle on suuri”, sanoo Jani Savolainen Microsoftin Consumer & Online yksiköstä. ”Tulevaisuudessa ihmiset haluavat enenevässä määrin yhdistellä eri viestintäkanavia ja personoida sitä kautta omaa näkymäänsä. Messenger kehittyy tukemaan tätä sosiaalisten verkostojen yhdistämistä ja pikaviestin kertoo tapahtumista riippumatta siitä missä sosiaalisen median palvelussa ne kirjataan. Myös puhelinkäyttö helpottuu kehittyvien, alustariippumattomien mobiilisovellusten myötä.” Pikaviestimet ovat arkipäivää nykyään myös yrityskäytössä. Tavallisen ”mesen” ohessa yrityksissä käytetään ammattimaisia viestintäratkaisuja, jotka pitävät sisällään pikaviestintoimintoja. Esimerkiksi Microsoftin Office Communicator 2007 integroituu saumattomaksi osaksi muuta Office-tuoteperhettä ja mahdollistaa tehokkaan yhteydenpidon ja tiedonjaon tiimin kesken, riippumatta heidän maantieteellisestä sijainnistaan. ”Tulevaisuudessa pikaviestinnästä on tullut osa yritysten päivittäistä kommunikaatiota ja se linkittyy kaikkeen sähköiseen kommunikointiin. Käyttäjille pikaviestin näkyy useissa eri sovelluksissa. Myös monen yrityksen asiakaspalvelu tarjoaa reaaliaikaista kommunikointimahdollisuutta pikaviestimen kautta.” Windows Live Messenger, merkkipaalut: • Heinäkuu, 1999 - MSN Messenger julkistetaan. Ohjelmisto kerää 2,5 miljoonaa käyttäjää vain 60 päivässä. • Joulukuu, 1999 - MSN Messenger on saatavilla jo 26 kielellä (myös Suomeksi) ja sitä käytetään ympäri maailman. • Heinäkuu, 2000 - MSN Messengerin kolmas versio julkaistaan, uusina ominaisuuksina muun muassa helppo valokuvien ja tiedostojen jakaminen. • Lokakuu, 2001 - MSN Messengerillä on lähes 30 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. • Heinäkuu, 2003 - MSN Messengeriin julkaistaan monia uusia ominaisuuksia, muun muassa pelejä sekä videopuhelinominaisuudet. • Huhtikuu, 2005 - MSN Messengerillä lähetetään noin 2,5 miljardia viestiä päivässä. • Kesäkuu, 2006 - MSN Messengerin nimi vaihtuu Windows Live Messengeriksi ja siitä tulee osa muita Microsoftin Live -palveluita, kuten Live Spacesia ja Hotmailia. • Heinäkuu, 2009 - Windows Live Messenger on saatavilla 36 kielellä ja sillä on 330 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. Ominaisuuksiin kuuluu muun muassa valokuva-albumien jakaminen, dynaamiset näyttökuvat sekä sosiaalisen median palveluiden tilapäivitykset.
Avainsanat:
