Selvitys: Nuoret uhkaavat syrjäytyä työelämästä

Noin kahdeksan prosenttia työssä käyvistä 18–29-vuotiaista nuorista ei usko olevansa työkykyisiä enää kahden vuoden kuluttua. Yli viidennes työkyvystään epävarmoista nuorista tunsi, että työyhteisö lisää heidän poissaolojensa määrää. Tiedot käyvät ilmi työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odumin ja työeläkeyhtiö Varman tekemästä laajasta Suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin selvityksestä.

”Vaikka enemmistö nuorista työntekijöistä näyttää tuoreen selvityksen mukaan päässeen hyvään alkuun työurallaan, liian moni kokee työn muodostuvan ylivoimaiseksi jo muutamassa vuodessa”, sanoo Odumin asiantuntijalääkäri Riikka Mattila. Selvityksen mukaan nuoret tunsivat, että heidän työkykyään uhkaavat henkiset paineet. Vanhemmat ikäryhmät puolestaan kokivat työn ruumiillisten vaatimusten uhkaavan työkykyä. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvitys perustuu lähes 40 000 työntekijän vastauksiin eri toimialoilta viiden vuoden ajalta. Tietopankkia ylläpitää työhyvinvoinnin auditointiin ja kehittämiseen erikoistunut suomalaisyritys Odum. Elintavat vaikuttavat työkyvyn ennusteeseen Tutkimustuloksista käy ilmi, että elintavat vaikuttavat työntekijän kokemukseen hänen työkyvystään lähitulevaisuudessa. Työkykynsä heikoksi kahden vuoden kuluttua arvioivat henkilöt polttivat tupakkaa merkittävästi enemmän ja harrastivat viikoittain liikuntaa huomattavasti vähemmän kuin työkykyynsä lähitulevaisuudessa luottavat työntekijät. ”Fyysisestä hyvinvoinnista suurin vastuu on työntekijällä itsellään”, painottaa Mattila. Erityisesti nuorten terveyskäyttäytyminen oli selvityksen mukaan huolestuttavinta. Kolmannes työkyvystään epävarmoista 18–29-vuotiaista ei harrastanut liikuntaa viikoittain, ja lähes puolet heistä tupakoi silloin tällöin tai päivittäin. Nuoremmissa ikäryhmissä (18–29-vuotiaat ja 30–39-vuotiaat) esiintyi eniten 4–10 päivän poissaoloja edeltävän puolen vuoden ajalta. Nuorille tarvitaan tulevaisuuden näkymiä Varman ylilääkärin Jukka Kivekkään mukaan työssä jaksamisesta ja viihtymisestä on tultava sekä työnantajien että työntekijöiden prioriteetti. Sen sivuuttamisella voi olla vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle. ”Pahoinvointi vaikuttaa suoraan työn tuottavuuteen. Sairastelut ja poissaolot lisääntyvät, ja ennen pitkää vaarana voi olla syrjäytyminen. Työikäisiä on tulevaisuudessa entistä vähemmän, ja siksi jokaisesta on pidettävä kiinni”, summaa Kivekäs. Kivekäs näkee, että erilaisiin ongelmiin on olemassa erilaiset ratkaisut. Työkyvystään epävarmoille nuorille tarvitaan rohkaisevia tulevaisuuden näkymiä ja aktiivista mukaan ottamista työyhteisön toimintaan. Johtamisessa selkeät tavoitteet auttavat hahmottamaan työn vaatimuksia ja eteen tulevia ongelmia. ”Erilaisuutta arvostava johtaminen on haaste esimiehille. Erilaisuuden hyväksyminen on haaste myös työyhteisölle itselleen”, kertoo Kivekäs. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös osaaminen: nuorille tietotekniset taidot ovat itsestäänselvyys, vanhemmille kovan opettelun takana. "On haasteellista mutta tärkeää löytää kaikille sopivia ja motivoivia tehtäviä", Kivekäs pohtii. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvitys perustuu lähes 40 000 työntekijän vastauksiin eri toimialoilta viiden vuoden ajalta. Tietopankkia ylläpitää työhyvinvoinnin auditointiin ja kehittämiseen erikoistunut suomalaisyritys Odum. Tietopankki pohjautuu Odumin ja VTT:n yhdessä kehittämään Health Promotion -hyvinvointikartoitukseen, jolla arvioidaan yritysten henkilöstön terveysriskejä sekä seurataan työntekijöiden hyvinvoinnin muutoksia.