Suomalaisnuoret eivät kerro vanhemmilleen netin vaaratilanteista

Vain vajaa kolmannes (31 %) suomalaisnuorista kääntyisi vanhempiensa puoleen kohdattuaan uhkaa internetissä. Luku on alhaisin Microsoftin kyselyssä, johon osallistui kymmenen Euroopan maata. Tietoturvapäivään liittyvällä kyselyllä kartoitettiin 14-18 -vuotiaiden suhtautumista nettikiusaamiseen ja tietoturvaan. Microsoft kannustaa vanhempia osallistumaan nuorten netinkäyttöön enemmän.

Toiseksi yleisimmin suomalaisnuoret kääntyisivät vaaratilanteessa ystäviensä (30 %) puoleen. Esimerkiksi Espanjassa yli puolet (51 %) kääntyisi vanhempiensa puoleen kohdattuaan uhkaa internetissä. Microsoft Oy:n tietoturvajohtaja Kimmo Bergius arvioi, että osasyy Suomen alhaiseen lukuun saattaa olla vanhempien tunne avuttomuudesta netin edessä.

”Netti on positiivinen asia, siitä on paljon hyötyä. Vieraillessani vanhempainilloissa on käynyt kuitenkin ilmi, että suurin osa vanhemmista on pahasti jäljessä lapsistaan tietokoneen käytössä”, Bergius sanoo. “Vanhempien velvollisuus on kuitenkin huolehtia lastensa turvallisesta kasvuympäristöstä täysi-ikäisyyteen saakka, ja tämä kattaa myös Internetin.”

Vain kahdeksan prosenttia suomalaisnuorista kertoo, että heidän netinkäytölleen on asetettu tiukat rajat. Selkeästi tiukemmat rajat ovat esimerkiksi Norjassa (28 %) ja Espanjassa (21 %). Useimmilla suomalaisnuorilla ei ole rajoituksia lainkaan, noin 44 % vastaajista kertoo etteivät heidän vanhempansa rajoita heidän netinkäyttöään millään tavoin. 41 % vastaajista kertoo, että vanhemmat rajoittavat heidän netinkäyttöään vain silloin tällöin.

“Vanhemmat tarvitsevat lisää rohkeutta osallistua, vaikka tekniset taidot olisivatkin vähän heikommat,” Bergius rohkaisee. “On tärkeää, että vanhemmilla säilyy kontrolli siitä mitä tietokoneella tehdään ja vain heillä on oikeudet sen hallintaan. Vanhempien ei tulisi ikinä antaa esimerkiksi omaa pääkäyttäjän salasanaansa lapsilleen.”

Joka neljäs suomalaisnuori kohdannut nettikiusaamista
Vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisnuorista kertoi olleensa jatkuvan tai toistuvan nettikiusaamisen kohteena. Noin joka viides (21 %) kertoi kuitenkin olleensa nettikiusattu yksittäisesti tai satunnaisesti. Tanskassa vastaavat luvut olivat selkeästi korkeammat, 18 % ja 27 % ja Norjassa 17 % sekä 33 %. Useimmat eurooppalaisnuoret eivät olleet koskaan kokeneet nettikiusaamista. Pelastakaa Lapset Ry:n Nettiturvallisuusyksikön päällikkö Mari Laiho näkee nettikiusaamisen ongelmana, johon tulee suhtautua vakavasti. Netti tarjoaa kiusaamiselle ikäviä mahdollisuuksia joihin liittyy julkisuus ja viestien hallitsemattomuus.

”Omien selvitystemme mukaan nettiin liittyvä kiusaaminen ei ole muusta kiusaamisesta erillinen ilmiö – koulukaverien tai muun lähipiirin kiusaaminen siirtyy myös nettiin,” Laiho sanoo. ”Kiusaaminen tuleekin nähdä laajempana lasten elämään liittyvänä ilmiönä, joka siirtyy koulunpihalta myös nettiin. Tähän liittyen hieman huolestuttavaa on tieto siitä, että kukaan vastaajista ei kertoisi opettajalleen netissä kokemistaan ongelmista. Suomen osalta huomio kiinnittyi siihen, että suhteellisen moni osaisi ottaa palvelun ylläpitäjään yhteyttä nettiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Surullista toki on se, että suomalaislapset ylipäätään eivät juuri kerro netissä kokemistaan ikävyyksistä.”

Nettiaktiivinen suomalaisnuoriso on vastuullista
Suomen vastaajamäärä kyselyssä oli ylivoimaisen iso verrattuna muihin, yli kolminkertainen toiseksi tulleeseen Portugaliin nähden. Suomalaisnuoret tuntevat olevansa hyvin selvillä netin vaaroista (80 %) mutta ovat silti euroopan aktiivisimpia henkilökohtaisten tietojen ja valokuvien lähettäjiä nettipalveluihin (46 %). Toisaalta suomalaisnuoret kunnioittavat toisiaan, vain kuusi prosenttia vastaajista lähettäisi kaverinsa kuvan nettipalveluun kysymättä häneltä ensin. Joka neljäs kysyisi joskus ja 69 % kysyisi aina. Esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa lähes joka kolmas lähettäisi kaverinsa kuvan nettiin kysymättä.

”Kavereiden kuvien julkaisemiseen suomalaiset nuoret näyttävät suhtautuvan pääsääntöisesti hyvin vastuullisesti,” Laiho sanoo. ”Suomalaiset nuoret käyttävät paljon kuvagallerioita ja jakavat omia kuviaan sekä itseään koskevia tietoja netissä. Tämä ei silti sellaisenaan kerro vielä mitään suomalaisten nuorten erityisestä riskihakuisesta käyttäytymisestä, vaan tämä voi yksinkertaisesti heijastaa sitä millaisia palveluja nuoret eri maissa suosivat. Ilahduttavaa on se, että nuoret osaavat nettipalveluissa suojata oman profiilinsa, jolloin kaikki tieto ei ole julkisesti jaossa. Kuitenkin neljännes nuorista ei suojauksia käytä.”

Koulutus avainasemassa

Lasten ja nuorten kouluttaminen hauskaan, vastuulliseen ja turvalliseen netin käyttöön on tärkeää. Siksi kymmeniä Microsoftilaisia on rekisteröitynyt vapaaehtoisiksi koulujen tietoturvakummeiksi. Kansallisten tietoturvatalkoiden koordinoiman Kummipankin kautta koulut voivat hakea ilmaisen tukihenkilön kertomaan opettajille, vanhemmille ja koululaisille turvallisen internetin käytön perusteista esimerkiksi opettajankokouksiin, vanhempainiltoihin tai oppitunneille. Tavoitteena on kohentaa opettajien, vanhempien ja lasten tietoturvatietoisuutta.



Vinkkejä vanhemmille, näin otat niskalenkin nettikiusaamisesta:

1. Rohkaise lapsia ja heidän kavereitaan huolehtimaan toisistaan netissä
2. Sijoita perheen tietokone ja internetiin kytketyt pelikonsolit asunnon keskeiselle paikalle ja seuraa mitä lapset netissä tekevät
3. Kysy lapsilta mitä he tekevät ja pyydä täsmällisiä vastauksia
4. Pyydä lastasi järjestämään sinulle “kiertoajelu” hänen lempisivuillaan ja tärkeimmissä online-toiminnoissaan
5. Vanhempien lasten kanssa kannattaa puhua nettikiusaamisesta vakavamminkin, he käyttävät internetiä myös kodin valvotun ympäristön ulkopuolella
6. Varmista, että lapset voivat puhua nettikiusaamisesta kotona avoimesti
7. Lupaa raportoida kiusaamistapaukset lasten puolesta, jos he niin toivovat
8. Lähestymällä kiusaajan vanhempia, opettajia tai muuta koulun henkilökuntaa, voit pahentaa tilannetta. Suunnittele paras lähestymistapa oman lapsesi kannalta.
9. Kerro lapsille nettikiusaamisen seuraamuksista

Lisätietoja Microsoft-tuotteiden tietoturvasta löytyy osoitteesta www.microsoft.fi/opasvanhemmille

Tutkimuksesta
“European Online Safety Survey” -tutkimuksen toteutti riippumaton markkinatutkimuslaitos Cross Tab, tammikuun 2009 aikana. Kysely oli esillä MSN-portaalissa ympäri Euroopan ja siihen vastasi yhteensä 21 765 ihmistä Iso-Britanniasta, Tanskasta, Itävallasta, Suomesta, Italiasta, Norjasta, Espanjasta, Sveitsistä, Irlannista ja Portugalista. Suomesta kyselyyn vastasi 8448 iältään 14-18 -vuotiasta nuorta.

Avainsanat: