Eläkeputken poisto lähentelee simputusta

Report this content

- Työnantajien esitys ikääntyneiden päivärahan saajien lisäpäiväoikeuden poistosta on erittäin vaarallinen. Toimivien aktiivisten vaihtoehtojen kehittäminen eläkeputkelle on vaativa tehtävä. Valtion tuottavuusohjelma syö työhallinnon resursseja ja voi olla, että eläkeputken katkaisu vain lisää ikääntyneiden ahdinkoa, sanoo PAMin 1.varapuheenjohtaja Anssi Vuorio.

Työurien pidentämistä pohtivien eläkeneuvottelu- ja työelämätyöryhmien tehtävänä on yhdessä etsiä tehokkaita keinoja työurien pidentämiseen kolmella vuodella 2025 mennessä, mutta työnantajat yhdessä eri ministeriöiden edustajien kanssa ovat keskittyneet ainoastaan pohtimaan malleja nostaa eläkeikää. - Päätehtävä näyttää unohtuneen. On vaikea ymmärtää, miten olisi inhimillisesti tai kansantaloudellisesti järkevää poistaa ikääntyneeltä pitkäaikaistyöttömältä mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin ja varhennettuun varhaiseläkkeeseen ja kuinka paljon tämä toimenpide pidentäisi työuria, ihmettelee Vuorio. - Edellisen laman jälkeen yritettiin monin tavoin tuloksetta työllistää ikääntyneitä, usein vain osatyökykyisiä, lähellä vanhuuseläkeikää olevia työntekijöitä. Lopulta onneksi vuonna 2005 astui voimaan niin kutsuttu Lex Taipale, joka oli kertaratkaisu vuonna 1941-1947 syntyneille, erityisen pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka työttömyyden seurauksena eivät päässeet ansaitsemaan riittävää eläketurvaa. Nyt sama virhe ollaan toistamassa. Tilastokeskuksen mukaan 15 – 24 -vuotiaiden työllisyysaste on vuodessa laskenut 7,2 prosenttiyksikköä. Työurien pidentämisen kannalta olisi huomattavasti tehokkaampaa suunnata kaikki resurssit vastavalmistuneiden nuorten nopeaan työllistymiseen. Palveluammateissa seitsemänkymppiseksi? Työelämätyöryhmässä on yhtenä vaihtoehtona esitetty 40 vuoden työhistoriaa edellytyksenä 63-vuoden vanhuuseläkkeeseen. Tällä hetkellä yksityisillä palvelualoilla kolmannes työskentelee muissa kuin vakituisissa, kokoaikaisissa työsuhteissa. - Edustamillamme aloilla on suuria ammattiryhmiä, joista peräti puolet työskentelee erilaisissa pätkätöissä. Silpputyö on harvalla vapaaehtoinen valinta, joten on täysin epäoikeudenmukaista rangaista pätkätyöläistä vielä eläkejärjestelmänkin kautta. Esimerkiksi fyysistä työtä tekevät siivoojat tai vartijat tuskin jaksavat 70-vuotiaaksi asti, vaikka työhistorian saavuttaminen niin vaatisikin. - Mikäli esitys hyväksyttäisiin, tarkoittaisi se käytännössä ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen osallistumisen supistumista, työssäjaksamista parantavan vuorotteluvapaan käytön vähentymistä ja kotona lapsia hoitavien aseman heikentymistä. Toivottavasti tämä esitys hautautuu, sanoo Vuorio. Työurien pidentämisessä parhaat keinot ovat ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittäminen, yrityskohtaiset ohjelmat työkyvyn seuraamiseksi ja ylläpitämiseksi, nuorten nopean työllistymisen edistäminen, maahanmuuttajien kielikoulutus ja nykyisen eläkejärjestelmän eteenpäin kehittäminen. Lisätietoja: Anssi Vuorio, 1. varapuheenjohtaja, puh 050 555 0847 Hanna Kuntsi, yhteiskuntasuhteiden sihteeri, puh 050 3100 676

Liitteet & linkit