Asiantuntijat epäilevät, että Suomen rakennusmääräyskokoelman palokuormat eivät ole ajan tasalla
Tutkimus: Suomalaiset huolissaan tulipaloista – rakennusala ei ole tietoinen rakennusten palokuormissa piilevästä turvallisuusriskistä
Tuoreen IRO Researchin¹ tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tulipaloja kodin suurimpana turvallisuusriskinä. Rakennustuoteteollisuus RTT:n johtaja Antti Koponen sekä KK-palokonsultti Oy:n johtava asiantuntija Esko Mikkola arvioivat, että suomalaisilla on syytäkin olla huolissaan: he epäilevät, että vuonna 1997 palomääräyksiin määritellyt palokuormaryhmät eivät ole pysyneet rakentamisessa tapahtuneiden muutosten perässä. Jos näkemys pitää paikkaansa, vaikeat tulipalot ja niistä johtuvat palovahingot saattavat lisääntyä lähitulevaisuudessa.
Lämmöneristeratkaisujen valmistaja Parocin IRO Researchilla¹ teettämän tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista pitää tulipaloja kaikkein suurimpana kodin turvallisuusriskinä (37 %). Parocin Taloustutkimuksella² toteuttama tutkimus puolestaan osoittaa, että rakennusalan ammattilaiset kokevat tilanteen eri tavoin: arkkitehdeistä, rakennesuunnittelijoista ja rakennuttajista koostuva vastaajajoukko on voittopuolisesti sitä mieltä, että palokuormat huomioidaan rakennusten suunnitteluvaiheessa yhä riittävästi (79 %). Palokuormat ovat rakentamisen paloturvallisuuden keskeisimpiä tekijöitä.
Rakentamisen paloturvallisuuteen perehtyneet asiantuntijat ovat eri mieltä kuin ammattilaiset. Rakennustuoteteollisuus RTT:n johtaja Antti Koponen sekä KK-palokonsultti Oy:n johtava asiantuntija Esko Mikkola epäilevät, että nykyiset rakennusmääräysten palokuormia koskevat osat eivät ole ajan tasalla. Palokuormaryhmät on päivitetty rakennusmääräyksissä vuonna 1997, vaikka sen jälkeen rakentamisessa on tapahtunut merkittäviä palokuormien kasvuun vaikuttaneita muutoksia.
”Tutkimuksesta on nähtävillä, että rakennusalan ammattilaiset luottavat vahvasti rakennusmääräyksiin – mitä määräyksissä lukee, se on totta. Epäilykseni silti on, että palokuormien osalta rakennusmääräyksissä kaikki ei ehkä ole kohdallaan, vaan ne pitää tutkia. Esimerkiksi nykyiset energiatehokkuusvaatimukset ovat kasvattaneet eristepaksuuksia, mikä on lisännyt automaattisesti rakennusten kiinteitä palokuormia”, toteaa rakentamisen määräyksistä vastaava Rakennustuoteteollisuus RTT:n johtaja Antti Koponen.
Palokuormalla tarkoitetaan kokonaislämpömäärää, joka vapautuu, kun aine palaa täydellisesti. Jos kiinteistössä on paljon palavia rakenteita ja irtaimistoa eli palokuorma on suuri, se synnyttää tulipalotilanteessa vakavamman tulipalon kuin pieni palokuorma. Tämä vaikeuttaa palotilanteessa ihmisten pelastautumista ja pelastustyötä. Lisäksi rakennuksen rakenteet joutuvat kovemmalle koetukselle ja romahdusvaara kasvaa, koska palo kestää pidempään sekä lämpötilat ovat korkeampia.
Rakentamisen ja kulutustottumusten muuttuminen ovat kasvattaneet palokuormia
”On selvää, että vuoden 1997 jälkeen rakentaminen on muuttunut niin paljon, että palomääräyksiin määritellyt palokuormaryhmät eivät ole millään pysyneet kehityksen mukana. Rakenne- ja tilaratkaisut sekä käytetyt materiaalit ovat nykyään erilaisia, minkä lisäksi energiatehokkuusvaatimukset ovat asettaneet rakentamiselle uudenlaisia haasteita. Lisäksi irtaimiston määrä on kasvanut kodeissa, kun ihmisillä on aiempaa enemmän tavaraa sekä herkästi palavaa kodintekniikkaa, kuten isoja televisioita, pelikonsoleita ja tietokoneita”, Parocin kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder toteaa.
Vuoden 2011 rakennusten paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita laatimassa olleen Esko Mikkolan mukaan nykyisissä määräyksissä tulisi määritellä täsmällisemmin, mitä palokuormaan lasketaan. ”Uusissa rakennusmääräyksissä tulisi ainakin täsmentää, miten kantavien rakenteiden ja lämmöneristeiden sisältämä palokuorma huomioidaan. Lisäksi voisi tutkia irtaimiston ja kiinteän palokuorman erottamista toisistaan”, Mikkola esittää.
Tykkä-Vedderin mukaan rakennusten energiatehokkuutta ei pidä tavoitella paloturvallisuuden kustannuksella. ”Turvallisin tapa pitää rakennusten kiinteät palokuormat kurissa on käyttää rakennusmateriaaleja, joiden energiasisältö (MJ/kg) on mahdollisimman pieni. Irtaimiston määrään ei voida suunnittelijan pöydällä juurikaan vaikuttaa", hän sanoo.
Energiatehokkuusvaatimukset ovat tuoneet uusia haasteita rakennusten paloturvallisuudelle. Parocin tavoitteena on kehittää rakentamisen laatua ja tarjota ratkaisuja, jotka huomioivat sekä energiatehokkuuden että paloturvallisuuden tärkeyden.
Lisätiedot ja taustamateriaalit:
Diagrammi palokuormien kehityksestä:
Parocin laatimassa diagrammissa on esitetty yksinkertaistettu malli kerrostalorakennuksen julkisivueristeiden palokuormien kehityksestä. Pelkästään julkisivueristeet ovat kasvattaneet rakennusten kiinteää palokuormaa merkittävästi. Lämpöarvot perustuvat eristevalmistajien antamiin tietoihin.
Laskennassa on käytetty esimerkkinä 4-kerroksista kerrostaloa, jossa on rapattua ulkoseinäpinta-alaa yhteensä 1185m2. Lämpöarvoina on käytetty kivivillalle 1,5MJ/kg, EPS:lle 42MJ/kg ja PUR/PIR:lle 24MJ/kg. Diagrammi kuvaa seinien kokonaispalokuormaa (MJ) rakennuksessa U-arvojen kehittymisen myötä. PUR/PIR eristeen päällä palosuojana käytettävää kivivillakerrosta ei ole huomioitu palokuormassa. (Lähde: Paroc)
Lisätietoa IRO Researchin tutkimuksesta¹: IRO Researchin tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien käsityksiä kodin ja ympäristön turvallisuusriskeistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 000 18–65-vuotiasta suomalaista. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2014.
Lisätietoa Taloustutkimuksen tutkimuksesta²:
Taloustutkimuksen tutkimuksessa selvitettiin rakennusalan ammattilaisen käsityksiä rakennusten palokuormista ja siitä, miten energiatehokkuusvaatimukset on otettu huomioon rakennusten suunnitteluvaiheessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 300 vastaajaa, joista 50 arkkitehtejä, 149 rakennesuunnittelijoita sekä 101 rakennuttajia, rakennuttajakonsultteja sekä kiinteistön omistajia. Tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2014.
Kyselyt ja haastattelupyynnöt:
Susanna Tykkä-Vedder, kehityspäällikkö, Paroc Oy, Ab, puh. 040 705 4999,susanna.tykka@paroc.com
Olga van Iterson, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Paroc Group, puh. 050 325 2376,olga.vaniterson@paroc.com
IRO Researchin ja Taloustutkimuksen tutkimusmateriaalit ovat saatavilla pyynnöstä.
