Passiivitalon energiatehokkuus ja edut ulotetaan kerrostaloasumiseen

Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen kaipaa vauhdittamista. Paroc Oy Ab on tästä syystä käynnistänyt yhteistyökumppaneineen kilpailun, jonka tavoitteena on toteuttaa betonielementtirakenteisen kerrostalon korjaus passiivitasoon. Passiivitalon asumisen malli ja energiatehokkuus halutaan ulottaa näin myös kerrostaloihin ja olemassa olevaan rakennuskantaan.

Suomi on sitoutunut ilmasto- ja energiapolitiikassaan tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin, joiden mukaan kasvihuonepäästöjä on vähennettävä nykytasosta vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa että voimme tuottaa tuolloin saman verran päästöjä kuin liikenne nyt. Ja että rakennukset käyttävät 60 prosenttia vähemmän energiaa kuin nyt. - Tavoite ei toteudu ilman merkittäviä toimia rakennetun ympäristön eri osa-alueilla. Olemassa olevassa rakennuskannassamme onkin valtava päästövähennysten potentiaali. Sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä tehostamalla rakennetun ympäristön energiatehokkuutta voidaan luoda jopa 30 000 uutta työpaikkaa, tukea pitkän aikavälin ilmastostrategiaa ja vähentää yhteiskuntamme riippuvuutta tuontienergiasta, toteaa Paroc Oy Ab:n kehityspäällikkö Pekka Haikonen. Noin miljoona suomalaista asuu ikääntyvissä kerrostalolähiöissä, jotka tarvitsevat peruskorjausta. Kipeimmin korjausta kaipaavat 1960- ja 1970-luvun elementtitalot, joiden tyypillisiä ongelmia ovat energiatehottomuus, julkisivurakenteiden huono kunto, sisäilman huono laatu ja kasvava korjausvelka. Suomessa on jo uudisrakentamisen puolella kokemusta passiivitaloista, joiden ympäristökuormitus ja energiankulutus ovat merkittävästi alhaisempia kuin tavanomaisessa talossa ja jotka ovat vedottomia ja miellyttävän lämpöisiä ympäri vuoden. Passiivitaso soveltuu hyvin myös korjaushankkeisiin - jopa niin, että vanhasta talosta voi saada korjaamalla uudisrakennusta energiatehokkaamman. Energiatehokkuuskorjausten näkökulmasta suomalainen lähiökerrostalo on kiitollinen korjattava kompaktin muodon, kohtuullisen ikkunapinta-alan ja julkisivun lisälämmöneristämisen ja muunneltavuuden puolesta. Myös pohjaratkaisut ovat melko pitkälle nykykäsitysten mukaiset. Paroc Oy Ab on tästä syystä käynnistänyt kilpailun, jonka tavoitteena on toteuttaa 1960 - 1980-luvulla rakennetun kerrostaloyhtiön yhden rakennuksen energiakorjaus kustannustehokkaasti ja siten, että ratkaisu parantaa asumisen laatua, vähentää asumisen kustannuksia ja sisältää innovatiivisia ratkaisuja. Ratkaisusta on tarkoitus tehdä malli, jota voidaan hyödyntää asuntojen energiakorjauksissa laajemminkin. -1960 - 1980 -luvun taloyhtiöillä on nyt tilaisuus ilmoittautua kilpailuun, jonka voittajataloyhtiön yksi rakennus saneerataan yhteisvoimin passiivitaloksi. Tulevat toimenpiteet parantavat huomattavasti taloyhtiön energiatehokkuutta. Sen lisäksi asuntojen arvo nousee, taloyhtiölle syntyy säästöjä ja asumismukavuus paranee, toteaa markkinointipalvelupäällikkö Tuula Nordberg Paroc Oy Ab:stä. Kilpailu toteutetaan kevään 2010 aikana kaksivaiheisena: ilmoittautuneiden taloyhtiöiden joukosta valitaan jatkoon kolme taloyhtiötä, joiden kanssa ryhdytään tarkempaan hankesuunnitteluun. Voittajaksi valitaan elokuussa 2010 taloyhtiö, joka edustaa hyvin oman aikakautensa rakennuskantaa ja on osoittanut hakemuksessaan innovatiivisuutta. Hankkeessa ovat mukana myös ARA, VTT, Sitra, Tekes, Enervent ja Lammin Ikkuna. ARA on mukana yhteistyössä kehittämässä energiatehokkaan korjausrakentamisen mallia. ARA:n mukanaololla varmistetaan, että mallia voidaan hyödyntää ja soveltaa kohtuuhintaiseen ARA-tuotantoon. Lisätietoa: tuula.nordberg@paroc.com, p. 040 575 5525 johanna.veikkolainen@paroc.com, 040 733 0091 (viestintä) ***************************************************************************************** Passiivitaloista tulee merkittävä ratkaisija ilmastotalkoissa. Passiivitalo on rakennus, jonka lämmitysenergian tarve on 20 – 30 kWh/m2 vuodessa sen sijainnista riippuen. Tämä energiantarve on noin neljännes uusien kerrostalojen kulutuksesta ja vain 10 – 20 % vanhempien talojen kulutuksesta.