Elokuun tavaramerkki: Kansallispuistojen tunnukset
Kohdekohtaisista tunnuksista muodostuu kaunis yhtenäinen sarja
Yhdessä tunnuksessa huuhkaja katsoo suoraan silmiin. Toinen vie ajatukset perinteiselle viljelytilalle. Kolmas kutsuu tutustumaan metson ja koppelon kotimaisemiin. Neljäs muistuttaa rotkolaakson jylhyydestä.
Suomessa on 41 Metsähallituksen Luontopalveluiden hoidossa olevaa kansallispuistoa. Näiden luonnonsuojelualueiden tärkeä tehtävä on turvata luonnon monimuotoisuutta maamme arvokkaimmissa luontokohteissa sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia luonnosta.
Kullakin kansallispuistolla on omat erityispiirteensä. Jokaisella niistä on myös oma, muutamin yksinkertaisin elementein puiston erityisyyden esiin nostava tunnuksensa. Yhdessä ne muodostavat näyttävän sarjan, joka noudattaa selkeää visuaalista linjaa. Muoto vaihtelee pyöreästä soikeaan.
Viime vuonna Metsähallituksessa käytiin läpi koko tunnussarja niin, että nyt jokaisen kansallispuiston tunnus on myös suojattu tavaramerkillä. Suuri osa kuviomerkkien rekisteröinneistä tavaramerkeiksi ajoittui elokuulle 2023.
Tunnusten suojaaminen tärkeää myös sopimusyrittäjille
Metsähallituksen Luontopalvelujen viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo iloitsee siitä, että suomalaisille rakkaiden kansallispuistojen tunnukset ovat saaneet ansaitsemansa suojauksen. Metsähallitukselta työ oli iso satsaus, sillä tavaramerkkien määrä on suuri ja joidenkin kansallispuistotunnusten kohdalla suojaa haettiin peräti 11 tavaramerkkiluokassa.
– Luonto ja kansallispuistot ovat meille tärkeitä ja herättävät vahvoja tunteita. Tunnusten suojaus lisää tämän yhteisen omaisuutemme arvoa entisestään ja estää mahdollisen väärinkäytön.
Myös lukuisille yhteistyökumppaneille tunnusten suojaus on tärkeää. Luontopalveluilla on useita satoja ympäri Suomea kansallispuistojen yhteydessä toimivia sopimusyrittäjiä, jotka saavat myydä virallisia kansallispuistotuotteita. Monet retkeilijät haluavat muiston käynnistään kansallispuistossa. Alusta alkaen hittituotteina ovat pysyneet kankaiset hihamerkit.
Merkeillä korostetaan kohteiden erityispiirteitä
Suomen nykyisistä kansallispuistoista kaksi ensimmäistä perustettiin jo 1938. Seuraavat seitsemän saatiin 1956. Vuonna 1982 ketju laajeni yhdellätoista ja siitä kasvu on jatkunut tasaisena. Uusin kansallispuisto on 2022 avattu Salla.
Ajatus tunnusten teosta heräsi 1990-luvun lopulla, kun Seitsemisen kansallispuistoon oltiin rakentamassa luontokeskusta.
– Silloin tehtiin myös kansainvälistä vertailua. Monista maista poiketen meillä päädyttiin tekemään kullekin puistolle oma tunnuksensa. Ainutlaatuiset tunnukset kertovat kiinnostavalla tavalla, mitä erityistä juuri siitä puistosta löytyy, kertoo Salomaa-Valkamo.
Metsähallituksen graafinen suunnittelija Jari Kostet loi merkeille vahvan tunnistettavan tyylin. Hän on myös suunnitellut valtaosan kansallispuistojen tunnuksista. Tunnistettavaa linjaa jatkaa graafinen suunnittelija Anna Pakkanen, jonka käsialaa on uusimman kansallispuiston tunnus.
– Kansallispuistot ovat alueillaan merkittäviä vetonauloja turisteille sekä tärkeitä kohteita myös paikallisille asukkaille. Alueiden ääntä on matkan varrella pyritty kuulemaan tunnuksia suunniteltaessa. Joissain tapauksissa myös retkeilijät ovat päässeet vaikuttamaan, esimerkiksi Etelä-Konneveden, Sipoonkorven ja Teijon tunnuksista pidettiin avoimet äänestykset.
Viime vuonna kansallispuistoihin tehtiin noin 3,6 miljoonaa käyntiä.
Kansallispuistojen verkkosivut: www.luontoon.fi
Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Metsähallitus
Tietoa PRH:sta
Toimimme yritysten ja yhteisöjen hyväksi.
Rekisteröimme yritykset, yhdistykset, säätiöt ja muut yhteisöt sekä yrityskiinnitykset ja LEI-tunnukset. Tutkimme ja myönnämme patentit ja hyödyllisyysmallit. Rekisteröimme tuotteille ja palveluille tavaramerkin sekä muotoilulle mallisuojan. Huolehdimme tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta. Valvomme säätiöiden toimintaa ja tekijänoikeuden yhteishallinnointia.
Neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme. Tarjoamme tietoa yrityksistä, yhteisöistä ja aineettomista oikeuksista.
Olemme myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA).
PRH kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan. Neuvottelemme vuosittain ministeriön kanssa toimintamme tulostavoitteet. PRH on nettobudjetoitu virasto, mikä tarkoittaa sitä, että katamme noin 95 prosenttia menoistamme omilla palvelutuloillamme.
Lue lisää PRH:sta prh.fi-sivuilla.
Avainsanat:
