Hyödyllisyysmalli otettiin Suomessa käyttöön 20 vuotta sitten ensimmäisenä Pohjoismaissa

Vuonna 1992 Suomi otti patentin rinnalla käyttöön hyödyllisyysmallin. Hyödyllisyysmalli oli silloin jo monessa maassa käytössä, mutta Pohjoismaissa Suomi oli ensimmäinen. Kahdessa vuosikymmenessä se on vakiinnuttanut paikkansa niin yksityisten kuin yritysten keksintöjen suojaamisessa.

Hyödyllisyysmalli on nopea tapa hankkia yksinoikeus keksintöön. Sillä voi estää sen, etteivät muut tule samoille markkinoille samalla tuotteella. Hyödyllisyysmalleja haetaan Suomessa vuosittain noin 500.  Kahdessa vuosikymmenessä niitä on rekisteröity kaikkiaan lähes 10 000. Muualla maailmassa hyödyllisyysmallia oli käytetty lähinnä keksintöjen kotimaiseen suojaukseen. Sama tilanne on Suomessakin. Vain 20–30 hakemusta tulee vuosittain ulkomaisilta hakijoilta.

Alussa suurin osa hakijoista oli yksityisiä keksijöitä ja rekisterinumerosta 1 syntyi jopa pieni kilpailu hakijoiden kesken. Kilpailun voitti Hannu Karu, jonka huonekalukeksintö sai historiallisen rekisterinumeron 1. Nyttemmin myös suomalaiset yritykset ovat huomanneet hyödyllisyysmallin arvot.  Ne täydentävät patenttisuojaansa ja turvaavat toimintavapauttaan myös hyödyllisyysmallin avulla. Yli puolet hakemuksista tulee yrityksiltä. Suurin hakija on Metso Paper Inc., joka on tehnyt noin 200 hakemusta.

Tekniikan koko kirjo löytyy rekisteröityjen hyödyllisyysmallien kohteista. Yritykset suojaavat oman tuotekehityksensä tuloksia, paperikoneita, hissejä, ilmastointilaitteita, taajuusmuuttajia,  puhelintekniikkaa. Tilastollisesti eniten hyödyllisyysmalleja haetaan erilaisiin säiliöihin. Suosittuja kohteita ovat olleet myös talonrakennukseen liittyvät keksinnöt. Kalastusvälineitä, uistimia, katiskoita, pilkkivälineitä on vuosien varrella rekisteröity kymmeniä.

Hyödyllisyysmallin saa keksintöön, joka on uusi ja joka eroaa selvästi aikaisemmista keksinnöistä.  Selvä ero tarkoittaa, että keksintö ei ole alan ammattimiehelle aikaisemmin tehtyjen keksintöjen ilmeinen sovellus. Suojan saa nopeasti, vain muutamassa kuukaudessa, koska Patentti- ja rekisterihallitus tutkii keksinnön uutuuden vain, jos sitä pyydetään. Hyödyllisyysmalli on voimassa patenttia lyhyemmän ajan, korkeintaan 10 vuotta.

Hyödyllisyysmalli antaa yhtä hyvän suoja kuin patentti, kunhan hakemus on laadittu hyvin ja ennen hakemista on tehty perusteellinen pohjatyö, ts. varmisteltu, että keksintö on uusi ja keksinnöllinen.

Lue lisää hyödyllisyysmallista PRH:n kotisivuilla: http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit.html

Varmistele keksintösi uutuutta ennen kuin lähdet hakemaan. Hyviä tiedonlähteitä ovat
Espacenet-palvelu: www.espacenet.fi ja
PRH:n patentti- ja hyödyllisyysmallirekisteri: http://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp

Lisätietoa:
Satu Seppälä
jaostopäällikkö
Patentti- ja rekisterihallitus
puh. 09 6939 5621

Avainsanat: