Keksintöjä marjanpoimintaan

Marjastaminen on aina ollut keskeinen osa suomalaista kesän viettoa. Marjojen poimintaan on keksitty vuosien saatossa monenlaisia apuvälineitä, joista esittelemme osan tässä. 

Marjojenpoimimiskoje

  

Ruotsalaisen Anders Wikstrandin keksintö "bärplockningsapparat" - "marjojenpoimimiskoje" on tiettävästi vanhin Suomessa patentoitu marjapoimurikeksintö. PRH:n edeltäjä teollisuushallitus myönsi patentin vuonna 1910. Kojeen sivuosat ja katto ovat puusta tai rautalevystä sekä pohja ja takaosa taivutetuista rautalangoista. Vastaavan tyylisiä poimureita oli patentoitu aiemminkin Ruotsissa, mutta Wikstrandin ratkaisussa oli uutta automaattisesti avautuva ja sulkeutuva läppä, joka esti marjojen  putoamisen. Tämä yli 100 vuotta vanha marjapoimurimalli on osoittautunut ilmeisen käyttökelpoiseksi ja lähes samanlaisia poimureita näkee yhä käytössä.

Poimintalaite

Kalle Mäkeläiselle vuonna 1987 myönnetty patentti koskee poimintalaitetta, jolla metsämarjoja voidaan riipiä pensaasta erilliseen poiminta-astiaan. Poimintalaitteessa on kuppimainen koura marjojen irrottamiseksi. Kouraan liitettyyn varteen on kiinnitetty kädensija ja tukielin varren tukemiseksi poimijan käsivarren yläosaan. Laitteen avulla marjat voi tehokkaasti riipiä pensaasta suoraan poiminta-astiaan etäisyyden päästä ja kumartumatta. 

Marjanpoimintalaite

Pasi Takalon vuonna 1987 patentoima marjanpoimintalaite on edelleen kehitetty versio aikaisemmista poimintalaitteista. Siinä poimuriin on kiinnitetty kaksi vartta, varsia yhdistävä kädensija ja kyynärvarsituki. Varret on liitetty poimuriin nivelellä, jolloin kahvan avulla poimuria voidaan ranneliikkeellä kallistaa poimintaliikkeen mukaisesti. Poimuriosa voi olla esimerkiksi Wikstrandin mallin mukainen poimuri. 

Metsämarjojen poimimiseen tarkoitettu laite

Pentti Järvelän vuonna 1993 patentoima metsämarjojen poimimiseen tarkoitettu laite ratkaisee erään Wikstrandin poimurissakin esiintyvän ongelman: poimurin piikit keräävät itseensä helposti roskia, jolloin piikkien poimintateho heikkenee. Keksinnössä piikkeihin on asennettu puhdistinosa, joka liikkuessaan irrottaa roskat piikeistä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan puhdistusosan liike voidaan toteuttaa poimurin kädensijaan liitetyn vivun avulla.

Hillapoimuri

Kalevi Remeksen kehittämä hillapoimuri on rekisteröity hyödyllisyysmallilla 2016. Rekisteröinti on edelleen voimassa. Varren päästä seisten käytettävä poimuri on kehitetty erityisesti hillojen poimintaan. Keksinnössä olennaista on kumiset ja ontelomaiset huulet, joiden avulla kypsät hillat on helppo yksitellen poimia poimurin säiliöön. 


Patentti antaa yksinoikeuden käyttää keksintöä

Patenttia voi hakea keksintöön, joka on

  • uusi
  • keksinnöllinen
  • teollisesti käyttökelpoinen

Patentoituihin keksintöihin voit tutustua maailmanlaajuisessa Espacenet-tietokannassa ja suomalaisiin patentteihin voit tutustua PatInfossa.

Espacenet-tietokanta

PatInfo-tietokanta

Lisää patenteista prh.fi-sivustolla.

 

Lisätietoja:
Patentin neuvonta
neuvonta.patentti@prh.fi
ma - pe klo 9.00 - 16.15
puh. 029 509 5858

Olli Ilmarinen, kehitysasiantuntija
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)
p. 029 509 5236
etunimi.sukunimi@prh.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Rekisteröimme yritykset, yhdistykset, säätiöt ja muut yhteisöt sekä yrityskiinnitykset ja LEI-tunnukset. Tutkimme ja myönnämme patentit ja hyödyllisyysmallit. Rekisteröimme tuotteille ja palveluille tavaramerkin sekä muotoilulle mallisuojan. Huolehdimme tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta. Valvomme säätiöiden toimintaa ja tekijänoikeuden yhteishallinnointia. Neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme. Tarjoamme tietoa yrityksistä, yhteisöistä ja aineettomista oikeuksista. Olemme myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA).

Tilaa

Multimedia

Multimedia