Suomella neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja henkeä kohden Euroopassa

Euroopan patenttiviraston (European Patent Office, EPO) tänään julkaisemassa uudessa raportissa todetaan, että eurooppalaisista yliopistoista ja korkeakouluista alkunsa saaneita keksintöjä koskevien patenttihakemusten määrä on ollut nousussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyään niiden osuus kaikista eurooppalaisten hakijoiden EPO:lle jättämistä patenttihakemuksista on 10,2 prosenttia. Korkeakoulupatenttien osuus Suomessa on 10 prosenttia kaikista suomalaisten hakijoiden vuosina 2000–2020 EPO:lle jättämistä eurooppapatenttihakemuksista.  

• Korkeakoulupatentteja on eniten Saksalla, Ranskalla, Britannialla ja Italialla.
• Suomi on sijalla 11, suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen osuuden ollessa 3,13 prosenttia kaikista eurooppalaisista korkeakoulupatenteista.
• Eurooppalaisista yliopistoista ja korkeakouluista vain 5 prosenttia tekee puolet kaikista korkeakoulupatentteja koskevista hakemuksista.
• Suomella on Euroopassa neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja henkeä kohden, haettujen korkeakoulupatenttien määrän ollessa 618,7 kappaletta miljoonaa ihmistä kohden vuosina 2000–2020.
• Tutkimuksessa tuodaan esille yliopistojen ja korkeakoulujen ratkaisevan tärkeä rooli eurooppalaisessa innovoinnissa, mutta myös Draghin raportissa mainitut hajanaisista markkinoista johtuvat haasteet.
• EPO:n paranneltu Deep Tech Finder -ilmaistyökalu sisältää tällä hetkellä yli 10 000 profiilia sellaisista sijoitusvalmiista eurooppalaisista startup-yrityksistä, spin-out-yrityksistä, yliopistoista ja korkeakouluista, jotka ovat hakeneet eurooppapatentteja.

München, 22.10.2024

Esimerkiksi rokotuksiin, mRNA:n tutkimiseen, materiaalitieteeseen tai edistykselliseen laserteknologiaan liittyvät keksinnöt ovat kaikki syntyneet korkeakoulututkimuksen ansiosta. Euroopan patenttiviraston (European Patent Office, EPO) tänään julkaisemassa uudessa raportissa todetaan, että eurooppalaisista yliopistoista ja korkeakouluista alkunsa saaneita keksintöjä koskevien patenttihakemusten määrä on ollut nousussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyään niiden osuus kaikista eurooppalaisten hakijoiden EPO:lle jättämistä patenttihakemuksista on 10,2 prosenttia. Korkeakoulupatenttien osuus Suomessa on 10 prosenttia kaikista suomalaisten hakijoiden vuosina 2000–2020 EPO:lle jättämistä eurooppapatenttihakemuksista.  

Raportti on ensimmäinen kattava analyysi laatuaan, ja raporttia varten kerätyt tiedot koskevat 1 200 eurooppalaista yliopistoa ja korkeakoulua, jotka ovat jättäneet patenttihakemuksia EPO:hon vuosina 2000–2020. Tutkimuksessa tarkastellaan yliopistojen ja korkeakoulujen suoraan itse tekemien patenttihakemusten lisäksi myös hakemuksia, jotka ovat muiden yhteisöjen tekemiä mutta joissa oppilaitosten tutkijoita mainitaan patenttien keksijöinä.

”Akateemisella laadukkuudella on Euroopassa pitkät perinteet, mutta tutkimustyön muuttaminen kaupalliseksi menestykseksi ei ole meille aina helppoa”, sanoo EPO:n pääjohtaja António Campinos. ”Tässä tutkimuksessa valaistaan akateemista kekseliäisyyttä kaikkialla Euroopassa toimintatapoihin ja strategioihin vaikuttamisen lisäämiseksi. Hyödyntämällä patentteja lisensoinnin, yhteistyön tai spin-out-yritysten kautta yliopistojen ja korkeakoulujen vaikutus voi voimistua niin markkina-arvon kuin sosiaalisen arvon osalta. Kuten Draghin tuoreessa raportissa korostetaan, työtä on vielä tehtävä, jotta Eurooppaan saadaan aikaiseksi sisämarkkinat tutkimustyölle ja teknologialle. Eurooppalaisia korkeakoulupatentteja omistavista startup-yrityksistä 10 prosentilla pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa.”

Yliopistojen ja korkeakoulujen omistamien patenttien määrä nousussa - Euroopan laajuista yhteistyötä tarvitaan kuitenkin lisää

Kaksi kolmasosaa kaikista patenttihakemuksista, jotka ovat saaneet alkunsa yliopistoissa ja korkeakouluissa viimeisen kahden vuosikymmen aikana, on muiden yhteisöjen kuin itse oppilaitosten tekemiä, yleensä yritysten. Pelkästään pienten ja keskisuurten yritysten osuus näistä hakemuksista on 30 prosenttia. Akateemisten keksintöjen patentointi on kuitenkin olennaisesti lisääntynyt eurooppalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Vuonna 2000 niiden osuus kaikista korkeakoulupatenttihakemuksista oli 24 prosenttia, vuonna 2019 puolestaan 45 prosenttia. Nousu osoittaa merkittävää muutosta aineettomaan omaisuuteen liittyvissä käytännöissä.

Tutkimuksen mukaan korkeakoulupatenttien yhteismäärä on suurinta Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Italiassa. Vaikka Suomi on sijalla 11, Suomella on Euroopassa neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja henkeä kohden. Vuosina 2000–2020 haettujen korkeakoulupatenttien määrä oli 618,7 kappaletta miljoonaa ihmistä kohden. Tutkimuksessa oli mukana 1 200 eurooppalaista yliopistoa ja korkeakoulua (muun muassa Grenoblen teknillinen yliopisto, Münchenin teknillinen yliopisto, Oxfordin yliopisto, Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu Zürichissä, Kööpenhaminan yliopisto ja Milanon polytekninen yliopisto), joista vain 5 prosenttia on jättänyt puolet kaikista korkeakoulupatentteja koskevista hakemuksista. Ne keskittyvät enemmän tiedepohjaisiin aloihin, ja niiden tukena ovat omat innovaatioyksiköt. Sitä vastoin 62 prosenttia yliopistoista ja korkeakouluista jättää vain 8 prosenttia hakemuksista. Tästä huolimatta jälkimmäisellä ryhmällä, joka koostuu vähemmän hakemuksia tekevistä pienistä yliopistoista ja korkeakouluista, on tärkeä rooli omissa kansallisissa innovaatioekosysteemeissään. Suomessa on 24 oppilaitosta, jotka jättivät vähintään yhden eurooppapatenttihakemuksen EPO:hon vuosina 2000–2020. Raportissa tarkastellaan myös korkeakoulukeksintöihin liittyvää yhteistyötä. Korkeakoulukeksinnöt rajoittuvat edelleenkin usein paikallisiin kumppaneihin samassa maassa, mikä antaa ymmärtää, että Euroopassa olisi rajat ylittäville yhteyksille enemmänkin potentiaalia.

Tutkimus yliopistojen ja korkeakoulujen spin-out-yrityksistä

EPO:n patentti- ja teknologiaseurantakeskus (Observatory on Patents and Technology) on toteuttanut tutkimuksen yhteistyössä saksalaisen Fraunhofer-instituutin (Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research) kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kattava tutkimus, jossa kartoitetaan pitkällä aikavälillä eurooppalaisista yliopistoista ja korkeakouluista peräisin olevia patentteja sekä oppilaitoksille keksintöjensä markkinoille tuomisesta aiheutuvia haasteita. Tutkimuksessa käsitellään joitakin toiminta-alueita, joita on ehdotettu Mario Draghin viimekuisessa raportissa Euroopan kilpailukyvystä.

EPO:n työkalu tuo sijoittajat ja sijoitusvalmiit startup-yritykset yhteen Euroopassa

EPO on parantanut Deep Tech Finder -työkaluaan siten, että käyttäjät voivat nyt helposti tunnistaa yliopistojen ja korkeakoulujen patentit ja niiden spin-out-yritykset sekä muut sijoitusvalmiit startup-yritykset, joilla on eurooppapatentteja tai jotka ovat hakeneet niitä. Tämä maksuton sähköinen työkalu sisältää tietoja lähes 900:sta eurooppalaisesta yliopistosta ja korkeakoulusta sekä yli 1 500:n spin-out-yrityksen yritysprofiilit ja patenttiportfoliot. Parannettu työkalu virtaviivaistaa akateemisen maailman ja sijoitusyhteisön välisiä yhteyksiä aivan uudella tavalla. Parannus vahvistaa EPO:n sitoutumista tukea syväteknologian innovointia kaikkialla Euroopassa.

Lisätietoa

• Lue koko englanninkielinen raportti.
• Osallistu 22.10. järjestettävään hybriditapahtumaan, jossa keskustellaan tutkimuksen keskeisistä tuloksista.
• EPO:n Deep Tech Finder -työkalulla löydät eurooppapatentteja omistavat yliopistot ja korkeakoulut sekä niiden spin-out-yritykset.

Euroopan patenttiviraston yhteystiedot medialle

Luis Berenguer Giménez
Viestintäjohtaja / EPO:n tiedottaja

EPO:n mediadeski
press@epo.org

Tietoa EPO:sta

Euroopan patenttivirastolla (EPO) on 6 300 työntekijää, ja se on yksi Euroopan suurimmista julkisen palvelun laitoksista. EPO:n päätoimipaikka on Münchenissä, ja sillä on toimistot Berliinissä, Brysselissä, Haagissa ja Wienissä. EPO perustettiin vahvistamaan patenttiyhteistyötä Euroopassa. EPO:n keskitetyn patentin myöntämismenettelyn avulla keksijät voivat saada korkeatasoista patenttisuojaa jopa 45 maassa kattaen samalla noin 700 miljoonan ihmisen laajuiset markkinat. EPO on myös maailman johtava viranomainen patentteja koskevan tiedon ja hakujen alalla.

Avainsanat: