Yhtenäispatentti tulee voimaan 1.6.2023
Yhtenäispatenttijärjestelmä vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten kilpailutilanteeseen Euroopassa ja toimintaedellytyksiin Suomessa. Patentteihin perustuvan teknologian suojaamiseen ja kaupallistamiseen on syntymässä aidosti eurooppalainen sisämarkkina, joka tarjoaa sekä mahdollisuuksia että luo uhkia suomalaisille yrityksille.
Patenttisuoja Euroopassa aikaisempaa edullisemmin
Yhtenäispatentti tarjoaa hakijalle nykyistä eurooppapatenttia edullisemman vaihtoehdon silloin, kun patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa jäsenmaassa.
Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on patenttilain ja –järjestelmän muutos, jota on valmisteltu yli 40 vuotta. Tullessaan voimaan se on ensimmäinen ylikansallinen patenttijärjestelmä maailmassa.
Yhtenäispatenttijärjestelmässä on 1.6.2023 alkaen mukana 17 EU-jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro. Lisää EU-jäsenmaita odotetaan liittyvän mukaan myöhemmin.
Yritysten toimintaympäristö Suomessa muuttuu
Koska patentti antaa yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen, niiden määrän kasvu voi rajoittaa yritysten toiminnanvapautta Suomessa. Samalla mahdollisuus patentin loukkaukseen kasvaa, mikä pitää huomioida toiminnassa entistä tarkemmin.
Kaikista myönnetyistä eurooppapatenteista noin 5 % saatetaan voimaan Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa vähän yli 50 000 eurooppapatenttia ja kansallista patenttia. Yhtenäispatenttijärjestelmän myötä Suomea koskevien patenttien määrä tulee merkittävästi kasvamaan. Arviolta 10-35 % eurooppapatenteista saatetaan jatkossa voimaan yhtenäispatenttina.
Yhdistetty tuomioistuin (UPC) ja ns. opt-out –mahdollisuus
Uudessa järjestelmässä yhtenäispatentteja ja siihen liittyneissä maissa voimaansaatettuja perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat tullaan käsittelemään uudessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC). Sen keskusjaostot ovat Pariisissa ja Münchenissä. Niiden lisäksi useimmissa mukaan liittyneissä maissa, kuten Suomessa, toimii paikallisjaosto. Suomen paikallisjaosto toimii markkinaoikeuden yhteydessä. Tämä mahdollistaa yhtenäispatentteja koskevien riitojen oikeuskäsittelyn myös Helsingissä.
Patentinhaltijalla on kuitenkin mahdollisuus jättää perinteiset eurooppapatenttinsa UPC-käsittelyn ulkopuolelle, jolloin riidat käsitellään kunkin maan omassa tuomioistuimessa kuten nykyisinkin. Tämä niin sanottu opt-out -mahdollisuus edellyttää UPC:lle tehtävää ilmoitusta, jonka voi tehdä milloin vain seitsemän vuoden siirtymävaiheen aikana. Ilmoitusta ei kuitenkaan voi tehdä, jos patenttia vastaan on ehditty nostaa kanne UPC:ssa.
Lisätietoja
Asiakkuuspäällikkö Jorma Lehtonen
Patentit ja tavaramerkit –tulosalue
Patentti- ja rekisterihallitus PRH
puh. 029 509 5904
jorma.lehtonen@prh.fi
Tallenne infotilaisuudesta pk-yrityksille
Järjestimme erityisesti pk-yritykselle tarkoitetun infotilaisuuden pe 26.5.2023. Sen esitykset voi katsoa tallenteina täältä.
Ohjeita ja lisätietoa yhtenäispatentista
Yhtenäispatentti Euroopan patenttiviraston (EPO) verkkosivuilla englanniksi.
Yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) verkkosivut englanniksi.
Lisätietoja yhtenäispatentista ja yhdistetystä tuomioistuimesta prh.fi-verkkosivuilla.
Yhdistetty patenttituomioistuin ja sen Suomen paikallisjaosto Tuomioistuinlaitoksen sivuilla.
Tietoa PRH:sta
Toimimme yritysten ja yhteisöjen hyväksi.
Rekisteröimme yritykset, yhdistykset, säätiöt ja muut yhteisöt sekä yrityskiinnitykset ja LEI-tunnukset. Tutkimme ja myönnämme patentit ja hyödyllisyysmallit. Rekisteröimme tuotteille ja palveluille tavaramerkin sekä muotoilulle mallisuojan. Huolehdimme tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta. Valvomme säätiöiden toimintaa ja tekijänoikeuden yhteishallinnointia.
Neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme. Tarjoamme tietoa yrityksistä, yhteisöistä ja aineettomista oikeuksista.
Olemme myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA).
PRH kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan. Neuvottelemme vuosittain ministeriön kanssa toimintamme tulostavoitteet. PRH on nettobudjetoitu virasto, mikä tarkoittaa sitä, että katamme noin 95 prosenttia menoistamme omilla palvelutuloillamme.
Lue lisää PRH:sta prh.fi-sivuilla.
Avainsanat:
