Elintapahoitoon yhdistettynä lääkehoito on usein tehokas apu ylipainoon

Painonhallinnan lääkehoitoon on nykyään käytettävissä tehokkaita lääkkeitä, joita hyödynnetään paljon myös diabeteksen hoidossa. Lääkehoito on tullut jäädäkseen ylipainon hoidossa yhdistettynä oikeanlaiseen ja pitkäkestoiseen elintapahoitoon. Painonhallinnan lääkehoitoon on mahdollisuus tietyin kriteerein saada myös Kela-korvausta.

Ylipaino erityisesti työikäisten keskuudessa on edelleen jatkuvassa nousussa. Tilanne ei koske ainoastaan työikäisiä, vaan myös lasten ja nuorten ylipaino on jatkanut kasvuaan ja tilanne on huonontunut merkittävästi viimeisten vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Duodecimin Terveyskirjaston mukaan suomalaisista aikuisista miehistä ylipainoisia on kaksi kolmasosaa, naisista yli puolet ja teini-ikäisistä 15-25 %:lla on ylipainoa, pojilla enemmän kuin tytöillä. Suomessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980, ja voidaankin puhua jo kansantaudista. Ylipainon lisääntyminen on suuri kansanterveydellinen ongelma kaikkialla maailmassa.

Syyt painonhallinnan ongelmien taustalla ovat usein monitasoisia, eikä niiden ratkaiseminen yksin ole aina edes mahdollista, ja takana voi olla jo useampia epäonnistuneita yrityksiä pudottaa painoa. Taustalla olevat juurisyyt ja niiden selvittäminen on keskeisessä asemassa, kun tehdään päätöksiä mahdollisten hoitojen aloittamisesta ja siitä, minkälaiset hoidot ja hoitomuodot ovat kulloinkin oikeat parhaan lopputuloksen saamiseksi. Lääkäri tekee arvion kokonaistilanteesta, joka perustuu fyysisen tutkimuksen ja haastattelun lisäksi myös laboratoriotutkimuksiin. Tänä päivänä ajatellaan ihminen kokonaisuutena ja lähestytään asiaa moniammattilaisella tavalla. Mukana lääkärin, hoitajan ja ravitsemusterapeutin lisäksi ovat myös esimerkiksi univalmentaja, fysioterapeutti ja psyykkinen tuki.

Elintapahoitoa voidaan tukea lääkehoidolla, jonka tarkoitus on auttaa painon pudottamisessa. Lääkehoitoon sitoudutaan useaksi vuodeksi, koska lääkkeen avulla laihdutetut kilot tulevat aina nopeasti takaisin lopettamisen jälkeen, mikäli muuta muutosta elintapoihin ei lääkehoidon aikana ole tapahtunut. Jotta muutos on pysyvä, sitä kohti tulee edetä vaiheittain ja pitkäkestoisesti.

– Lääkehoito voidaan aloittaa elintapahoidon tueksi esimerkiksi silloin, jos hoidettavalla henkilöllä on vaikeuksia hallita syömistä ja kontrolloida annosten kokoa ja lukumäärää. Apua lääkehoidosta saattaa olla myös silloin, jos henkilön paino ei elintapamuutoksista huolimatta putoa. Myös niissä tapauksissa, jolloin painoa on saatu jo pudotettua ja pudotetut kilot halutaan pitää pois, lääkehoito voi olla avuksi, ohjeistaa Pihlajalinnan Painonhallintaklinikan sisätautilääkäri Johan Fagerudd.

– On myös syytä muistaa, että lääkehoidot ovat hyvin yksilöllisiä eivätkä ne sovi kaikille. Jos jokin lääkehoito vaikuttaa johonkin henkilöön tehokkaasti ja tuloksia syntyy nopeastikin, toiselle siitä ei välttämättä ole apua. Sen vuoksi jokaisen kohdalla on ensiarvoisen tärkeää arvioida lähtötilanne perusteellisesti ja tehdä yksilöllinen kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, jatkaa Fagerudd.

Lääkehoito ei kuitenkaan aina ole oikea ratkaisu eikä sovi kaikille. Lääkehoidot esimerkiksi vähentävät ruokahalua, minkä vuoksi jo ennestään liian niukka ravinnon saanti on tekijä, milloin lääkehoito ei ole oikea vaihtoehto.  Ylipainon syynä voi myös olla esimerkiksi ahmintahäiriö, jolloin henkilö syö kontrolloimattomia määriä energiapitoisia ruokia, mutta siihen ei liity yliampuva liikunta tai oksentaminen, millä ahmimisen voisi korjata. Tällaisessa tilanteessa ei myöskään kyseeseen tule lihavuuden lääkehoito, vaan ensisijaisesti psykologin kanssa syömishäiriön taustojen ymmärtäminen ja ravitsemusterapeutin kanssa ruokailun korjaaminen.

Oikeanlaisen ravinnon saanti lääkehoidon aikana ja ravitsemusterapia osana ylipainon lääkehoitoa ovat niin ikään asioita, jotka ovat hyvin keskeisiä onnistumisen kannalta. Jotta saavutetaan pysyviä tuloksia, oikeanlainen ravinnon saanti ja oikeat ruokailutottumukset ovat yksi elintapamuutoksen kulmakivi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Tuula Lehto, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, Pihlajalinna
p. 040 588 5343, tuula.m.lehto@pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon, työterveyden ja suunterveyden palveluita sekä asumis- ja hyvinvointipalveluita. Pihlajalinna tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joilla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä taataan laadukkaat palvelut kansalaisille. Vuonna 2021 Pihlajalinnan liikevaihto oli 580 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä lähes 7 000. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Lue lisää www.pihlajalinna.fi.