Pihlajalinna Oyj : OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2015 (9 kk)

Report this content

PIHLAJALINNA OYJ          OSAVUOSIKATSAUS             16.11.2015 klo 8.30

PIHLAJALINNAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2015 (9 kk)

LIIKEVAIHDON VOIMAKAS KASVU JATKUI, KASVUPANOSTUKSET VAIKUTTIVAT TULOKSEEN 

HEINÄ-SYYSKUU 2015 LYHYESTI (VERTAILUTIEDOT EDELLISVUOTEEN SULUISSA):

  • Liikevaihto oli 50,9 (32,6) milj. euroa - kasvua 56 prosenttia
  • Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 2,9 (3,8) milj. euroa
  • Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 0,9 (2,3) milj. euroa
  • Liikevoitto (EBIT) oli 1,0 (1,1) milj. euroa.
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 1,1 (0,1) milj. euroa
  • Jämsän sote-palveluiden tuotanto käynnistyi 1.9.2015

TAMMI-SYYSKUU 2015 LYHYESTI:

  • Liikevaihto oli 150,7 (96,9) milj. euroa - kasvua 56 prosenttia
  • Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 9,0 (10,5) milj. euroa
  • Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 3,2 (6,2) milj. euroa
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 10,6 (4,4) milj. euroa
  • Bruttoinvestoinnit katsauskaudella olivat 17,1 (21,8) milj. euroa
  • Henkilöstö katsauskauden lopussa 2 905 (1 688)
  • Osakekohtainen tulos -0,01 (0,05) euroa/osake
KESKEISET TUNNUSLUVUT 7-9/
2015
7-9/
2014
muutos% 1-9/
2015
1-9/
2014
muutos% 2014
  3 kk 3 kk   9 kk 9 kk   12 kk
TULOSLASKELMA           
Liikevaihto, milj. euroa 50,9 32,6 56 150,7 96,9 56 148,9
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä (EBITDA), milj. euroa 2,9 3,8 -22 9,0 10,5 -14 14,0
Käyttökate % ilman kertaluonteisia eriä 5,8 11,7 -50 6,0 10,8 -44 9,4
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 3,1 2,6 17 8,2 8,8 -8 11,8
Käyttökate % 6,0 8,0 -25 5,4 9,1 -41 7,9
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä (EBIT), milj. euroa 0,9 2,3 -63 3,2 6,2 -49 8,2
Liikevoitto % ilman kertaluonteisia eriä 1,7 7,1 -76 2,1 6,4 -67 5,5
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 1,0 1,1 -14 2,3 4,6 -50 6,0
Liikevoitto % 1,9 3,4 -45 1,5 4,7 -68 4,0
Voitto ennen veroja (EBT), milj. euroa 0,4 0,2 78 0,3 2,1 -86 2,9
            
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT           
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 0,01 -0,03 -139 -0,01 0,05 -125 0,11
Oma pääoma per osake, eur      3,48 0,64 447 0,70
            
MUUT TUNNUSLUVUT            
Sijoitetun pääoman tuotto, %( ROCE)      3,1 7,3   7,1
Oman pääoman tuotto, % (ROE)      1,6 7,7   7,7
Omavaraisuusaste, %      43,0 8,3   8,0
Nettovelkaantumisaste (gearing), %      42,2 737,6   691,1
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen rullaava 12 kk      2,3 5,4   5,1
Korolliset nettovelat, milj. euroa       28,6 72,8 -61 71,6
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 1,1 8,8 -87 17,1 21,8 -22 28,3
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 1,1 0,1 865 10,6 4,4 141 9,4
Rahavirta investointien jälkeen -2,2 -6,1 -64 -1,2 -10,0 -88 -8,1
Henkilöstö keskimäärin       2 363 1 574 50 1 619
Henkilöstö kauden lopussa       2 905 1 688 72 1 714

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén:

Pihlajalinna -konsernin kasvu jatkui kolmannen vuosineljänneksen aikana voimakkaana. Liikevaihtomme kasvoi 56 prosenttia 50,9 (32,6) miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset Parkanossa (1.1.2015 alkaen), Kihniössä (1.5.2015) ja Jämsässä (1.9.2015) toivat merkittävän osan orgaanisesta kasvusta. Kannattavuuteen vaikutti tulevaan kasvuun panostaminen. Kuusiokuntien sote-kokonaisulkoistuksen mukaisten palvelujen tuleva siirtyminen Pihlajalinnan ja Kuusiokuntien yhteisyrityksen Kuusiolinna Terveys Oy:n tuotantoon (1.1.2016) ja Jämsän koko erikoissairaanhoidon haltuunotto (1.1.2016) aiheuttivat edelleen merkittäviä kustannuksia tarkastelujakson aikana.

Tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 56 prosenttia 150,7 (96,9) miljoonaan euroon.  Kannattavuuteen vaikutti toteutettu hallinnon ja tukitoimintojen vahvistaminen. Kokonaisulkoistuksissa sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä laajennettiin erikoissairaanhoidon lähetevirtaan, joka mahdollistaa palveluiden laadun ja nopeuden varmistamisen lisäksi aiempaa kustannustehokkaamman erikoissairaanhoidon tuotannon.  Alkuvuoden tulosta rasittaneiden uusien yksiköiden alhaiset käyttöasteet kehittyivät myönteisesti tarkastelujakson loppua kohti ja olen tyytyväinen näiden käyttöasteiden kehittymiseen Q3 jakson päättymisen jälkeen.

Edellisen osavuosikatsauksen yhteydessä julkistettu konsernin yhtiörakenteen uudelleenjärjestely ja siihen liittyvä säästöohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteeksi asetettu kolmen miljoonan euron vuotuinen kustannussäästötaso saavutetaan todennäköisesti asetetun tavoitteen mukaisesti vuoden 2016 aikana.

Pihlajalinna -konserni solmi uuden viisivuotisen 60 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen kahden yhteistyöpankkinsa kanssa. Uusi rahoitussopimus lisää merkittävästi joustavuutta esimerkiksi yritysjärjestelyissä. Yhtiö etsii aktiivisesti mahdollisuuksia jatkaa strategian mukaista laajentumista myös yrityskaupoin.

Lokakuussa 2015 Pihlajalinna aloitti vastaanottokeskustoiminnan ja avasi neljä vastaanottokeskusta (Hämeenlinna, Kokemäki, Kihniö ja Jämsä) alueille, joissa yhtiöllä on joko olemassa olevat tyhjäksi jääneet tilat tai olemassa olevat merkittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit. Pihlajalinna suunnittelee avaavansa uuden vastaanottokeskuksen Karkkuun, Sastamalaan marraskuun 2016 aikana. Pihlajalinnan liiketoiminnan laajentumisella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaan on merkittäviä synergiahyötyjä yhtiön nykyisen sosiaalipalvelutuotannon kanssa.

THL:n SYKKI-tutkimuksen (Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluyrityksen kasvu ja kansainvälistyminen-hanke) ennakkotulokset valmistuivat syyskuussa. Tutkimuksessa verrattiin Mänttä-Vilppulan sote-kokonaisulkoistuksen (Pihlajalinnan ja kaupungin yhteisyrityksen tuottamana) vaikutusta 16 muuhun kuntaan. Tutkimuksen lopputuloksena oli 12,1 - 13,3 prosentin kustannussäästö Mänttä-Vilppulan kaupungille verrokkikuntiin nähden jo yhden vuoden toiminnan kehittämisen jälkeen. Kuntien sote-kokonaisulkoistuksissa yhtiö on markkinajohtaja ja on ilahduttavaa nähdä, kuinka kokonaisulkoistuksen hyöty yksittäisille kunnille, kuntalaisille, potilaille että yhteiskunnalle on nyt myös ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta todennettu.

Katsauskauden jälkeen lokakuussa 2015 Pihlajalinna liittyi Terveyspalvelualan liiton jäseneksi. Päätös on otettu erittäin positiivisesti vastaan sekä työntekijä- että työantajajärjestöjen puolella. Tämä antaa lisäksi Pihlajalinnalle mahdollisuuden olla konkreettisesti vaikuttamassa järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Suomen hallitus kertoi sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista maanantaina 9. marraskuuta. Pidämme valinnanvapauden laajentamista erittäin merkittävänä uudistuksena, jossa toimintaa kehitetään ketterämmäksi, asiakaslähtöisemmäksi ja potilaan tarpeet paremmin huomiovaksi. Uskon, että potilaan valinnanvapaudella voi toteutuessaan olla positiivinen vaikutus Pihlajalinnan liiketoiminnalle pitkällä aikavälillä. Hallituksen linjaus valinnanvapaudesta tullaan toteuttamaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä soveltuvin osin erikoissairaanhoidossa. Myös tilaajan ja tuottajan erottaminen järjestämisalueilla mahdollistaa aidon palveluiden laadun ja saatavuuden vertailun eri palveluntuottajien välillä.

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalli noudattaa jo nykyään parhaita käytäntöjä. Huolehdimme perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta tehokkaasti ja säästämme näin kalliita resursseja erikoisairaanhoidossa. Mänttä-Vilppulan lisäksi toinen esimerkki nopeasta ja tehokkaasta palvelumallista on Omapihlaja-terveysasemat. Tampereen kaupunki ulkoisti 11.000 asukkaan terveysasemapalvelut Pihlajalinnalle vuonna 2007. Vuonna 2011 voimaan tulleen valinnanvapauden seurauksena tamperelaisten asiakkaiden määrä on noussut jo yli kaksinkertaiseksi Omapihlaja-terveysasemilla.

Pihlajalinna Oyj seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelua ja selvittää tulevan lakiuudistuksen käytännön vaikutuksia.

OHJEISTUS KONSERNIN NÄKYMISTÄ

Pihlajalinnan näkymät pysyvät ennallaan: Pihlajalinnan vuoden 2015 liikevaihdon odotetaan ylittävän 200 miljoonaa euroa.

ANALYYTIKKO- JA LEHDISTÖTILAISUUS

Vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tulosjulkistuksen analyytikko- ja tiedotustilaisuus pidetään 16.11.2015 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.

Pihlajalinna Oyj järjestää englanninkielisen audiocastin ja puhelinkokouksen samana päivänä alkaen klo 13.00 puh. + 44 20 3059 8125. Soitettaessa tulee antaa tunnus "Pihlajalinna". Tilaisuutta voi myös seurata suorana audiocast-lähetyksenä osoitteessa investors.pihlajalinna-konserni.fi.

Puhelinkokous nauhoitetaan ja on kuunneltavissa myöhemmin samana päivänä Pihlajalinna Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna-konserni.fi.

TALOUSRAPORTOINNIN AIKATAULU VUONNA 2016

Pihlajalinna julkistaa taloustietoa seuraavasti vuonna 2016:

Raportti, julkaisupäivä
Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 2015, torstaina 18.2.2016
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2016, tiistaina 10.5.2016
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2016, keskiviikkona 17.8.2016
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2016, perjantaina 11.11.2016

Yhtiön verkkovuosikertomus sisältäen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 2015 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.pihlajalinna-konserni.fi viimeistään viikolla 11/2016.

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi maanantaina 4.4.2016, 15.00, Tampereella. Kokouksen kutsuu koolle myöhemmin Pihlajalinnan hallitus.

Helsingissä 16.11.2015

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

LISÄTIEDOT
Mikko Wirén, toimitusjohtaja, puhelin +358 50 3220 927
Virpi Holmqvist, talous- ja rahoitusjohtaja, puhelin +358 40 537 6133
Terhi Kivinen, viestintä-, markkinointi- ja sijoittajasuhdejohtaja, puhelin +358 40 848 4001

JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.pihlajalinna-konserni.fi

Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita niin lääkärikeskuksissa ja terveysasemilla, hammasklinikoilla kuin sairaaloissakin eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa Dextra-brändin alla toimivissa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärivastaanotto- ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Pihlajalinna-brändin alla Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.

Tilaa

Liitteet & linkit