Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2018 (9 kk)
Pihlajalinna Oyj Osavuosikatsaus 1.11.2018 klo 8.00
Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2018 (9 kk)
Pihlajalinnan kannattavuus paranee, näkymät ennallaan
Heinä–syyskuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 116,3 (99,4) milj. euroa – kasvua 17,0 prosenttia
- Käyttökate (EBITDA) oli 10,7 (9,1) milj. euroa
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 10,7 (9,0) milj. euroa – kasvua 18,3 prosenttia
- Liikevoitto (EBIT) oli 5,9 (5,5) milj. euroa
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 5,9 (5,4) milj. euroa – kasvua 10,8 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 0,1 (0,2) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,11 (0,09) euroa/osake
Tammi–syyskuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 360,8 (316,1) milj. euroa – kasvua 14,2 prosenttia
- Käyttökate (EBITDA) oli 20,6 (25,2) milj. euroa
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 21,2 (25,6) milj. euroa
- Liikevoitto (EBIT) oli 6,8 (14,6) milj. euroa
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 7,5 (15,1) milj. euroa
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 1,6 (0,6) milj. euroa
- Henkilöstö katsauskauden lopussa oli 5 867 (4 767)
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,05 (0,34) euroa/osake
| KESKEISET TUNNUSLUVUT | 7–9/2018 3 kk |
7–9/2017 3 kk |
1–9/2018 9 kk |
1–9/2017 9 kk |
2017 12 kk |
| TULOSLASKELMA | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 116,3 | 99,4 | 360,8 | 316,1 | 424,0 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 10,7 | 9,1 | 20,6 | 25,2 | 33,3 |
| Käyttökate, % | 9,2 | 9,2 | 5,7 | 8,0 | 7,9 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 10,7 | 9,0 | 21,2 | 25,6 | 34,1 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 9,2 | 9,1 | 5,9 | 8,1 | 8,0 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 5,9 | 5,5 | 6,8 | 14,6 | 19,1 |
| Liikevoitto, % | 5,1 | 5,5 | 1,9 | 4,6 | 4,5 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 5,9 | 5,4 | 7,5 | 15,1 | 20,0 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 5,1 | 5,4 | 2,1 | 4,8 | 4,7 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 5,2 | 5,0 | 4,8 | 13,3 | 17,4 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,11 | 0,09 | 0,05 | 0,34 | 0,46 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 5,27 | 4,80 | 4,87 | ||
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 5,2 | 11,4 | 11,8 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 5,8 | 13,3 | 13,6 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 38,1 | 43,0 | 41,8 | ||
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 75,5 | 41,7 | 32,3 | ||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 96,3 | 43,4 | 34,2 | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 3,2 | 1,3 | 1,0 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 2,5 | 12,8 | 87,9 | 20,5 | 30,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 3,8 | 4,2 | 6,8 | 18,6 | 34,9 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 1,7 | -4,3 | -41,0 | 3,7 | 16,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 463 | 3 881 | 3 879 | ||
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 867 | 4 767 | 4 753 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,0 (-0,1) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 0,6 (0,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,0 (-0,1) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 0,6 (0,5) miljoonaa euroa.
** Rahoitusleasingsopimuksia ei sisällytetä bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2018
Tarkistettu näkymä vuodelle 2018 (julkistettu 20.6.2018):
Vuoden 2018 liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi vuodesta 2017 erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan jäävän vuoden 2017 tasosta.
Aiempi näkymä vuodelle 2018 (julkistettu 13.2.2018):
Vuoden 2018 liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi vuodesta 2017 erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan vuodesta 2017.
Tilikauden 2017 liikevaihto oli 424,0 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 20,0 miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Vuoden kolmannella neljänneksellä konsernin liikevaihdon kasvu jatkui vahvana. Myös kannattavuus parani, vaikka se ei edelleenkään ole tavoitellulla tasolla. Erityisesti työterveyshuollon kannattavuus koheni, kun taas uusien yksiköiden avaukset rasittivat edelleen tulosta.
Alkuvuoden aikana tehdyt organisaatiorakenteen muutokset ja tehostamistoimet alkavat tuottaa tulosta. Ensimmäisen puolivuotiskauden edellistä vuotta heikompi tuloskehitys on saatu korjattua. Haluamme tehostaa toimintaamme, mutta emme halua vaarantaa tulevaisuuden kehitystä tai sitä suuntaa, johon mielestämme kotimaista terveydenhuoltoa tulee viedä. Liiketoiminnan ennakkoluuloton kehittäminen ja kannattava kasvu ovat keskeiset tavoitteemme tällä hetkellä.
Työterveyshuolto on kehittynyt positiivisesti. Olemme laajentaneet toimipisteverkostoamme, ja se on mahdollistanut isommat työterveyshuollon asiakkuudet, kuten Stora Enso, jonka kanssa aloitamme yhteistyön 1.1.2019.
Pihlajalinnan ja Laihian kunnan yhteinen yhtiö Laihian Hyvinvointi Oy aloitti toimintansa 1.9.2018. Yhtiö tuottaa asumispalveluita ikäihmisille ja kehitysvammaisille. Laitilan kaupunki puolestaan jatkaa neuvotteluja Pihlajalinnan kanssa ikäihmisten palvelujen järjestämisestä.
Palveluvalikoimamme on konkreettisesti laajentunut. Esimerkiksi Doctagonin vastuulääkärimalli parantaa kilpailukykyämme julkisissa palveluissa ja kilpailutuksissa. Forever-liikuntakeskusten kanssa pilotoimme yhteisiä palveluita sekä työterveyshuollossa että kuntoutuksessa.
Lokakuun alussa lanseerasimme Kauan eläköön elämä -asiakkuusohjelman. Ohjelman tavoitteena on Pihlajalinnan koko tarjooman tunnettuuden lisääminen, palveluiden ristiinmyynti ja lisäarvon tuottaminen terveyden edistämisen keinoin.
Uusien lääkärikeskusten (Turku, Oulu ja Seinäjoki) vaikutus kolmannen neljänneksen tulokseen oli -0,8 miljoonaa euroa ja koko vuoden tulokseen tähän asti -3,1 miljoonaa. Maakuntakeskuksiin laajentuminen on edelleen pitkän aikavälin tavoitteemme. Laajentuminen toteutetaan lähinnä yritysostoilla ja kuntahankkeilla. Emme ole avaamassa uusia leikkaustoimintayksiköitä ensi vuoden aikana.
Vakuutusyhtiömyynnin lasku lähes pysähtyi kolmannella neljänneksellä. Lasku vaikutti edelleen negatiivisesti yksityiseen leikkaustoimintaan. Tiivistyvä yhteistyö Fennian kanssa tukee tulevaa vakuutusyhtiömyyntiä.
Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat eduskunnan käsiteltävinä loppuvuonna 2018. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille 1.1.2021. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää toukokuussa 2019.
Katsomme, että sote-uudistukselle on edelleen vahva tarve ja se kannattaa toteuttaa, vaikka ehdotetussa mallissa on vikoja. Mallia pitää joka tapauksessa arvioida ja kehittää kokemusten karttuessa.
Näkemyksemme mukaan sote-uudistus nopeuttaisi perustason hoitoon pääsyä ja parantaisi palveluiden laatua. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen riippuisi vahvasti maakuntien kyvystä ja halusta hyödyntää yksityisten palveluntuottajien valtakunnallisia palveluverkostoja sekä käyttää kokonaistaloudellisia hinnoittelumalleja eli kiinteää korvausta, suoriteperusteista osuutta ja kannustimia. Palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaisi huomattavasti hoitoon pääsyä ja varmistaisi laadukkaan hoidon.
Valinnanvapautta kannattaisi mielestämme kehittää siten, että sote-keskusten palveluntuottajille annettaisiin velvollisuus ja mahdollisuus ottaa laajempi vastuu asiakkaista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito. Tämän voisi toteuttaa siten, että sote-keskuksiin tuotaisiin useiden lääketieteen erikoisalojen palveluja. Näin asiakas saisi avun yhdestä paikasta ja samalla vältettäisiin hoitopolun pirstaloituminen, turhat läheteketjut ja tarpeeton byrokratia.
Valmistaudumme sote-uudistukseen erityisesti maantieteellisellä laajentumisella. Strategiamme ja kasvumme eivät kuitenkaan ole riippuvaisia sote-uudistuksesta.
Pihlajalinnan taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2019
Tilinpäätöstiedote 2018: perjantaina 15.2.2019
Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus: viimeistään viikolla 11
Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 3.5.2019
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: torstaina 15.8.2019
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: tiistaina 5.11.2019
Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi torstaina 4.4.2019 Tampereella.
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle torstaina 1.11.2018 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.
Helsingissä 31.10.2018
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätietoja:
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, 040 524 7270
Ville Lehtonen, talous- ja rahoitusjohtaja, 040 759 7084
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, monipuolisia kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa, hammashoitoa ja hyvinvointipalveluja. Lisäksi yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuoltomalleja.