Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2019 (9 kk)

Pihlajalinna Oyj                           Osavuosikatsaus                        5.11.2019 klo 8.00

Tehostaminen ja liikevaihdon kasvu vahvistivat kannattavuutta 

Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöön 1.1.2019 täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin 18.4.2019 jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Heinä–syyskuu lyhyesti:
  • Liikevaihto oli 122,7 (116,3) milj. euroa – kasvua 5,5 prosenttia, orgaaninen kasvu 3,7 prosenttia
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 17,4 (14,2) milj. euroa – kasvua 21,9 prosenttia
  • Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 9,3 (6,0) milj. euroa
  • Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 1,1 (1,3) milj. euroa
  • Tehostamisohjelmasta on kirjattu 7,9 milj. euron kertakustannus vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,06 (0,10) euroa/osake
Tammi–syyskuu lyhyesti:
  • Liikevaihto oli 384,8 (360,8) milj. euroa – kasvua 6,7 prosenttia, orgaaninen kasvu 2,6 prosenttia
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 40,7 (31,3) milj. euroa – kasvua 29,8 prosenttia
  • Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 15,3 (8,0) milj. euroa
  • Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittavat liikevoittoa 3,7 (5,3) milj. euroa
  • Henkilöstö katsauskauden lopussa oli 5936 (5 867)
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,01 (0,04) euroa/osake
KESKEISET TUNNUSLUVUT 7–9/2019
3 kk
 
7–9/2018
3 kk
 
1–9/2019
9 kk
 
1–9/2018
9 kk
 
2018
12 kk
 
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 122,7 116,3 384,8 360,8 487,8
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 12,9 14,3 35,5 30,7 44,8
Käyttökate, % 10,5 12,3 9,2 8,5 9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 17,4 14,2 40,7 31,3 45,9
Oikaistu käyttökate, %* 14,2 12,3 10,6 8,7 9,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 1,4 6,0 6,5 7,3 13,2
Liikevoitto, % 1,1 5,2 1,7 2,0 2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 9,3 6,0 15,3 8,0 14,4
Oikaistu liikevoitto, %* 7,5 5,2 4,0 2,2 3,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa 0,4 5,1 3,6 4,5 9,5
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -0,06 0,10 -0,01 0,04 0,16
Oma pääoma per osake, euroa 5,19 5,24 5,36
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 3,5 4,3 4,6
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 4,6 5,8 5,7
Omavaraisuusaste, % 30,4 30,1 29,9
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 153,6 145,6 136,6
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 197,9 184,8 178,0
Nettovelan suhde oikaistuunkäyttökatteeseen 12 kk* 3,6 4,4 3,9
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** 8,6 4,4 31,0 143,5 160,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 2,6 7,4 17,1 17,1 41,2
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa -1,0 5,4 2,0 -30,7 -18,8
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 713 4 460 4 868
Henkilöstö kauden lopussa 5 936 5 867 5 850

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 4,4 (0,0) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 5,1 (0,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 7,9 (0,0) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 8,7 (0,6) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2019 ennallaan

Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018. Vuoden 2018 liikevaihto oli 487,8 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 14,4 milj. euroa.

Yhtiö käynnisti kesäkuussa tehostamisohjelman, jonka avulla kustannuksia leikataan noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Tehostamisohjelman avulla kuluvan vuoden syys-joulukuun kustannusten alenemaksi on arvioitu noin 5 miljoonaa euroa. Tehostamisohjelmasta kirjattiin 7,9 miljoonan euron kertakustannus, joka on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana oikaisueränä.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Kesäkuussa käynnistetyn tehostamisohjelman vaikutukset näkyvät parantuneena kannattavuutena kolmannella vuosineljänneksellä. Kannattavuuden parantumista tukee myös liikevaihdon kasvu. Kvartaalin liikevaihto kasvoi 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 3,7 %.

Osana tehostamisohjelmaa käydyt yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen elokuussa. Neuvottelut johtivat noin 180 työtehtävän päättymiseen, joista pääosa toteutettiin irtisanomisilla. Vähennysten määrä jäi neuvottelujen alussa arvioitua vähäisemmäksi. Työtehtävien vähentämisen lisäksi Pihlajalinna tehosti johtamisjärjestelmäänsä ja hallintoaan mm. virtaviivaistamalla ja keskittämällä toimintojaan yhtiön pääkonttoriin Tampereelle. Lisäksi yhtiö on yhdistänyt toimipisteitään, karsinut päällekkäisiä toimintoja ja tehostanut toimintaa sekä yleistä kustannusten hallintaa.

Kolmannella vuosineljänneksellä näkyy erityisesti työterveyspalveluiden liikevaihdon kasvu, mutta ei vielä juuri muiden uusien sopimusten, kuten Pohjola-yhteistyön, tuoma volyymi. Työterveyspalveluiden piirissä olevien henkilöiden määrä nousi jo noin 200 000:een. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 30 prosenttia. Jatkossa odotamme työterveyspalveluissa kasvua erityisesti yhdistysmuotoisten ja julkisten toimijoiden itse ylläpitämien työterveyspalveluiden siirtymisestä yksityisille palveluntuottajille. Palveluiden kehitys, työnantajille tarjottavat työkalut ja digitaaliset palvelut vahvistavat yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia kasvattaa osuuttaan työterveysmarkkinasta.

Pihlajalinna ja Pohjola Vakuutus Oy allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 31.5.2019. Yhteistyö käynnistettiin piloteilla kahdella paikkakunnalla. Hyvin onnistuneen pilotin perusteella Pohjola Vakuutus hyväksyi Pihlajalinnan yhdeksi valtakunnalliseksi palveluntuottajaksi monituottajamalliinsa. Pihlajalinnan palvelut jatkuvat yhteistyösopimuksen mukaisesti. Yhteistyösopimus ei sisällä euromääräistä ostositoumusta. Pihlajalinnan arvion mukaan yhteistyösopimuksella olisi saavutettavissa 5−10 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.

Pihlajalinna Dextran Urheiluklinikalle Munkkivuoreen perustettiin uusi testiasema ja liikuntafysiologian laboratorio. Testiasema on uusi avaus terveyspalveluiden ja liikunnan yhdistämiseksi, ja se täydentää niin urheiluklinikan kuin myös Pihlajalinna Foreverin liikuntakeskuspalveluja. Korkeatasoinen ja laaja-alainen terveyden ja liikunnan palvelukokonaisuus on Suomessa vielä harvinainen. Pihlajalinnan liikuntakeskusten ketjuun liittyi elokuussa kuopiolainen liikuntakeskus. Näillä toimenpiteillä Pihlajalinna etenee jälleen matkalla Suomen johtavaksi liikunta- ja hyvinvointialan toimijaksi.

Kunnat ovat selvästi aktivoituneet tekemään omia sote-ratkaisujaan. Tällä hetkellä neuvotteluita käydään useiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kristiinankaupunki kilpailutti osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan, ja kilpailutuksen voitti Pihlajalinna. Sopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja sopimuksen vahvistaa vielä kaupunginvaltuusto. Sopimuksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20 vuotta. Sopimuksen arvo on kilpailutuksen mukaan noin 90 miljoonaa euroa ilman indeksikorotuksia. Myös Pellon kunta on aloittanut kilpailutusprosessin ja Askolan kunta on käynnistänyt selvityksen. Vesilahti ja Ruovesi puolestaan neuvottelevat Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä, jolloin Mäntänvuoren Terveyden palvelut laajenisivat näihin kuntiin.

Pihlajalinnalla on hyvä asema yksityisissä lääkärikeskuspalveluissa ja väestön ikääntymisen johdosta kasvavissa julkisissa palveluissa. Kannattavuuden parantuminen antaa mahdollisuuden panostaa edelleen palveluiden kehittämiseen, sujuvaan asiointiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Tämä vahvistaa Pihlajalinnan markkina-asemaa. Digitaalisten palveluiden kehitys jatkuu, kun muun muassa verkkopalveluita ja ajanvarausta kehitetään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Muilla toimialoilla yrityksillä on vahva rooli innovaatioissa sekä teknologia- ja palvelukehityksessä. Lopulta tästä kehitystyöstä hyötyy koko suomalainen yhteiskunta. Miksi sote-ala tekisi poikkeuksen? Onko meillä siihen varaa?

Pihlajalinnan tulosjulkistukset ja yhtiökokous vuonna 2020

Tilinpäätöstiedote 2019: perjantaina 14.2.2020
Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 13
Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 8.5.2020
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 14.8.2020
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020
Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 15.4.2020 Tampereella.

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle tiistaina 5.11.2019 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa (os. Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki).

Helsingissä 4.11.2019

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille