Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2020 (9 kk)
Pihlajalinna Oyj Osavuosikatsaus 4.11.2020 klo 8.00
Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2020 (9 kk)
Terveyspalveluiden kysyntä elpyi, osakekohtainen tulos kasvoi
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
Heinä–syyskuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 123,9 (122,7) milj. euroa – kasvua 1,0 prosentti
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 17,2 (17,4) milj. euroa – laskua 0,7 prosenttia
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 8,7 (9,3) milj. euroa – laskua 6,5 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,8 (1,1) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,20 (-0,06) euroa/osake
- Vaikka terveyspalveluiden kysyntä elpyi, lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät ovat edelleen yli 10 prosenttia alle vertailukauden.
- Koronatestausmäärät lähtivät merkittävään kasvuun elokuussa.
Tammi–syyskuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 371,5 (384,8) milj. euroa – laskua 3,5 prosenttia
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 38,9 (40,7) milj. euroa – laskua 4,4 prosenttia
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 13,5 (15,3) milj. euroa – laskua 11,6 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 2,5 (3,7) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,24 (-0,01) euroa/osake
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti markkinaoikeudelle Mehiläinen Yhtiöt Oy:n ja Pihlajalinna Oyj:n välisen yrityskaupan kieltämistä.
- Pihlajalinna voitti kilpailutuksen ja neuvottelee Työterveys Virta Oy:n osakekannan hankinnan toteutuksesta.
| 7–9/2020 3 kk |
7–9/2019 3 kk |
1–9/2020 9 kk |
1–9/2019 9 kk |
2019 12 kk |
|
| TULOSLASKELMA | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 16,7 | 12,9 | 37,3 | 35,5 | 47,8 |
| Käyttökate, % | 13,5 | 10,5 | 10,0 | 9,2 | 9,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 17,2 | 17,4 | 38,9 | 40,7 | 55,1 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 13,9 | 14,2 | 10,5 | 10,6 | 10,6 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 8,0 | 1,4 | 11,4 | 6,5 | 10,2 |
| Liikevoitto, % | 6,4 | 1,1 | 3,1 | 1,7 | 2,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 8,7 | 9,3 | 13,5 | 15,3 | 20,8 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 7,0 | 7,5 | 3,6 | 4,0 | 4,0 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 7,0 | 0,4 | 8,0 | 3,6 | 6,3 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,20 | -0,06 | 0,24 | -0,01 | 0,15 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 4,70 | 5,19 | 4,47 | ||
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 4,7 | 3,6 | 3,1 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 7,4 | 4,6 | 3,8 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 26,1 | 30,4 | 24,3 | ||
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 185,4 | 153,6 | 181,7 | ||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 207,3 | 197,9 | 192,7 | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 3,9 | 3,6 | 3,5 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 3,5 | 8,6 | 20,7 | 31,0 | 44,1 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | -3,0 | 2,6 | 28,6 | 17,1 | 36,8 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | -4,6 | -1,0 | 26,1 | 2,0 | 17,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 303 | 4 713 | 4 515 | ||
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 882 | 5 936 | 5 815 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,6 (4,4) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 1,6 (5,1) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,7 (7,9) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 2,1 (8,7) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2020
Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti vuoden 2020 näkymänsä, jotka oli annettu 14.2.2020. Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Valtakunnalliset tai alueelliset rajoitustoimet koronan toisen aallon yhteydessä vaikuttavat negatiivisesti kuluttajakysyntään. Toisaalta koronatestaus, julkisen sektorin jonojen purku tai muun patoutuneen kysynnän purkautuminen korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennallaan
Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Vuoden kolmannella neljänneksellä nähtiin, että edellisvuoden tehostamisohjelma on kauttaaltaan parantanut Pihlajalinnan lääkärikeskuspalveluiden, työterveyden palveluiden, leikkaustoiminnan ja suunterveyden palveluiden kannattavuutta. Terveyspalveluiden kysyntä elpyi, mutta edelleen lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät ovat yli 10 prosenttia alle vertailukauden, vaikka vakuutusyhtiökumppanuudet ja työterveyden palveluiden myynti ovat kehittyneet vahvasti. Koronarajoitustoimet aiheuttivat vajaan 6000 jäsenasiakkaan menetyksen Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa.
Koronatestausten määrä lähti merkittävään nousuun elokuussa, ja testaukset nostivat vuosineljänneksen liikevaihtoa 3,4 miljoonaa euroa. Syyskuussa Pihlajalinna teki koronatestejä vielä elokuuta enemmän. Testaustoiminnan odotetaan jatkuvan ja mahdollisesti edelleen kasvavan, sillä Pihlajalinna valittiin tuottamaan koronanäytteenottopalveluita HUSille pääkaupunkiseudulla, Keski-Uudellamaalla sekä Kaakkois-Suomessa. Uusia koronatestauspisteitä avataan tarpeen mukaan. Pihlajalinna myös aloittaa antigeenitestauksen Aidian-pikamenetelmällä, josta saadaan tulos jopa 15 minuutissa.
Etäpalveluiden liikevaihto nousi kolmannella neljänneksellä erityisesti chat- ja videovastaanottojen osalta. Etäpalvelut on laajennettu täydentämään lääkärikeskus- ja työterveyspalveluita sekä Pihlajalinnan yhdessä kuntien kanssa omistamien yhteisyritysten julkisia palveluita. Etäpalveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet merkittävästi niin kevään kuin alkusyksyn aikana.
Syyskuun lopulla KKV ilmoitti, että se esittää markkinaoikeudelle Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä. Meille oli yllättävää, että KKV on päätynyt arvioimaan markkinoita ja Mehiläisen ehdottamaa laajaa toimenpidepakettia esittämällään tavalla ja tekemään kieltoesityksen markkinaoikeudelle. Ennen yhdistymissopimuksen allekirjoitusta sekä me että Mehiläinen analysoimme kilpailuoikeudelliset näkökohdat ja KKV:n aiemmat yrityskauppapäätökset tarkkaan. Myös Pihlajalinnan hallitus on huolellisesti arvioinut näitä seikkoja ennen suositustaan ostotarjouksen hyväksymiselle. Olemme edelleen sitoutuneet ostotarjoukseen yhdistymissopimuksen mukaisesti, mutta valmistaudumme kaikkiin vaihtoehtoihin. Pihlajalinna on koko tarjouksen ajan jatkanut oman liiketoimintansa kehittämistä pitkäjänteisesti.
Valtiontalouden tarkastusviraston 27.10.2020 julkaiseman katsauksen mukaan esitetty soten rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto kiittelee kuitenkin monia muutoksia, joita hallitus teki luonnokseen laajan lausuntokierroksen jälkeen. Yksi tällainen muutos koski yksityisen palveluntarjoajien asemaa. Luonnoksen mukaan kaikki ostot ovat sallittuja, ellei niitä ole erikseen laissa kielletty.
Uusien toimintamallien ja palveluinnovaatioiden käyttöönotolla kyettäisiin Pihlajalinnan kokemusten perusteella taittamaan kustannusten nousua, ja samaan aikaan parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta.
Pihlajalinnalla on vahva kokemus julkisten palveluiden tuottamisesta kiinteällä hinnalla. Pihlajalinnan yhteisyhtiömallilla on pystytty esimerkiksi pysäyttämään yhteistyökuntien epäsuotuisa sote-kustannuskehitys ja jopa laskemaan kustannuksia sekä parantamaan palveluiden saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Mikäli esimerkiksi näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja ei huomioida sote-uudistuksessa, on vaarana kustannusten nousun kiihtyminen entisestään ja palveluiden saatavuuden heikkeneminen. Tämä kehitys johtaisi automaattisesti verotuksen kiristämiseen.
Työterveyden palveluiden osalta tavoittelemme edelleen vahvaa kasvua. Pihlajalinna valittiin parhaaksi palveluntuottajaksi Oulun seudulla toimivan Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnin ja työterveyspalveluiden julkisessa kilpailutuksessa. Tavoitteena on toteuttaa kauppa ja hankintasopimusten mukaiset työterveyspalveluiden hankinnat viimeistään tammikuun 2021 lopussa. Kauppa on meille strategisesti tärkeä onnistuminen, sillä se tarjoaa kasvupotentiaalia Oulun seudulla ja lähikunnissa sekä vahvistaa olennaisesti Pihlajalinnan liiketoimintaa koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kaupan myötä Pihlajalinnalle tulee lähes 30 prosentin osuus Oulun seudun työterveysmarkkinasta, mikä tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa myös lääkärikeskus-, diagnostiikka- ja sairaalapalveluiden tarjontaa merkittävästi nykyisestä.
Pihlajalinnan tarjoamat julkiset palvelut laajenevat myös vahvasti. Kristiinankaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osittaisulkoistuksen palvelutuotanto alkaa 1.1.2021. Ulkoistukseen sisältyvät mm. perusterveydenhuollon avovastaanotot, kuntoutus, suunterveyden palvelut ja osastotoiminta. Jyväskylässä Pihlajalinnan voittama Huhtasuon terveysasemaulkoistus alkaa joulukuussa 2020.
Pihlajalinna vahvistaa tulevina kuukausina digitaalisia palveluitaan entisestään. Lääkärien etävastaanotot ja hoidon tarpeen arviota tekevä keskitetty hoitajapalvelu ovat nyt käytössä kaikissa kuntayhtiöissä. Myös työterveyden palveluissa mennään vahvasti kohti digitaalista hoidon tarpeen arviota. Koronatilanne on vaikuttanut siihen, että asiakkaidemme tottumukset ovat muuttuneet pysyvästi. Haluamme olla etujoukoissa tarjoamassa heille vaikuttavia digitaalisia sote-palveluita.
Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2021
Tilinpäätöstiedote 2020: perjantaina 19.2.2021
Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 13
Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 7.5.2021
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 13.8.2021
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 4.11.2021
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle ke 4.11.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 3.11.2020
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, joihin kuuluvat päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyden ja suunterveyden palvelut. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.