Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2020 (3 kk)
Pihlajalinna Oyj Osavuosikatsaus 8.5.2020 klo 8.00
Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2020 (3 kk)
Oikaistu liikevoitto parani, koronavirusepidemian johdosta Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat.
Tammi-maaliskuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 133,0 (132,5) milj. euroa – kasvua 0,4 prosenttia
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 12,7 (12,6) milj. euroa – kasvua 0,8 prosenttia
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 4,2 (3,9) milj. euroa – kasvua 6,9 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,9 (1,2) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,06 (0,06) euroa/osake
- Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen ostotarjouksen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.
|
KESKEISET TUNNUSLUVUT |
1–3/2020 3 kk |
1–3/2019 3 kk |
2019 12 kk |
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 12,1 | 12,2 | 47,8 |
| Käyttökate, % | 9,1 | 9,2 | 9,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 12,7 | 12,6 | 55,1 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 9,5 | 9,5 | 10,6 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 3,3 | 3,5 | 10,2 |
| Liikevoitto, % | 2,5 | 2,7 | 2,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 4,2 | 3,9 | 20,8 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 3,2 | 3,0 | 4,0 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 2,0 | 2,5 | 6,3 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,06 | 0,06 | 0,15 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 4,54 | 5,38 | 4,47 |
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 3,0 | 4,7 | 2,9 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 3,7 | 7,1 | 3,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 24,8 | 29,6 | 24,3 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 186,6 | 145,5 | 181,7 |
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 201,2 | 190,5 | 192,7 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 3,6 | 3,7 | 3,5 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 10,2 | 14,0 | 44,1 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 21,4 | 3,4 | 36,8 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 18,1 | -1,1 | 17,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 350 | 4 742 | 4 515 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 865 | 5 871 | 5 815 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat 0,9 (0,4) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2020
Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020, jotka on annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston antaman poikkeuslain ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Pihlajalinna arvioi antavansa päivitetyt näkymät vuodelle 2020 myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Vuoden ensimmäisinä kuukausina Pihlajalinnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetulla tavalla.
Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan
Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Alhaisen kysynnän kausina tällaisten sopimusten kannattavuus pysyy yleensä vakaana. Ikäihmisten asumispalveluiden ja rekrytointipalveluiden kysyntään ei koronaepidemialla odoteta olevan merkittävää vaikutusta. Edellä esitetyistä syistä odotetaan, että yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnasta pysyy tämän hetken näkemyksen mukaan vakaana koronaepidemiasta huolimatta.
Pihlajalinna sulki 20.3.2020 kaikki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti hidastaakseen koronavirusepidemian leviämistä. Epidemiatilanne on myös laskenut erityisesti ei-kiireellisen sairaanhoidon sekä suunterveyden palveluiden kysyntää. Liikuntakeskuksissa ja suunterveyden palveluissa aloitettiin maaliskuun loppupuolella yt-neuvottelut, jotka johtivat henkilöstön koko- tai osa-aikaisiin lomauksiin.
Koronaepidemian vaikutukset vähensivät asiakasvirtoja yksityisissä lääkärikeskuksissa, sairaaloissa, hammasklinikoissa ja liikuntakeskuksissa maaliskuun puolen välin jälkeen. Asiakasvirtojen väheneminen heikensi edellä todettujen palveluiden laskututusta arviolta noin 3,3 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna-konserni aloitti 1.4.2020 koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut johtuen koronavirusepidemian aiheuttamista muutoksista toimintaympäristössä. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Pihlajalinna-konsernin kaikkia liiketoimintoja sekä koko henkilöstöä lukuun ottamatta suun terveyden henkilöstöä ja liikuntakeskusten henkilöstöä, joita koskevat neuvottelut käytiin jo aiemmin. Myös kliinistä hoitotyötä tekevät lääkärit ja pääosa kuntayhtiöiden palvelutoiminnoista jäivät neuvottelujen ulkopuolelle.
Yhteistoimintaneuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja erilaisten työsuhteen joustojen ja tilapäisten uudelleensijoittamisten kautta. Epidemiasta aiheutuva toiminnan ja palveluiden supistaminen johtaa enimmillään noin 796 työntekijän koko- tai osa-aikaiseen lomauttamiseen enintään 90 päiväksi. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttavat mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin ja työsuhteen joustot.
Koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa ei-kiireellisen kysynnän arvioidaan nyt patoutuvan ja tilanteen normalisoituessa jälleen kasvavan.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennallaan
Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.
Aiemmat näkymät vuodelle 2020 (annettu 14.2.2020)
Vuoden 2020 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2019. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan kasvavan vuodesta 2019.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Vuoden ensimmäisinä kuukausina Pihlajalinnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetulla tavalla. Maaliskuussa Suomeenkin levinnyt maailmanlaajuinen koronavirusepidemia vähensi palveluiden kysyntää yksityisissä lääkärikeskuksissa, sairaaloissa, hammasklinikoissa ja liikuntakeskuksissa. Epidemian vuoksi Pihlajalinna perui maaliskuun lopussa väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020.
Pihlajalinnan lääketieteellinen johtoryhmä ja konsernin johtoryhmä seuraavat päivittäin epidemiatilanteen kehittymistä sekä valtioneuvoston, THL:n ja sairaanhoitopiirien ohjeistuksia. Pihlajalinna on suositellut maaliskuusta lähtien, että kaikki, joiden työn luonne sen sallii, tekisivät toistaiseksi etätöitä. Samoin kokoukset ja tapaamiset järjestetään aina mahdollisuuksien mukaan etänä, ja työmatkoja Suomessa tehdään ainoastaan pakottavista syistä. Olemme peruneet kaikki tapahtumat tältä keväältä. Yhtiökokous huhtikuussa toteutettiin poikkeusjärjestelyin.
Henkilöstön ja asiakkaiden terveyden turvaamiseksi päivitämme jatkuvasti suojautumisohjeita. Hankintayksikkömme on tehnyt jo useita kuukausia töitä suojavarusteiden riittävyyden eteen. Huhtikuussa julkistimme yhteistyössä Medanta Oy:n kanssa kehittämämme antimikrobisen kestokäyttöisen hengityssuojaimen terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön. Maskien tuotanto on käynnistynyt 20 000 kappaleen viikkovauhdilla, ja ensimmäinen erä saapui Suomeen huhtikuun loppupuolella. Lääkärikeskuksissa olemme tehneet toimenpiteitä, joilla haluamme varmistaa, että kaikki asiakasryhmät voivat asioida meillä turvallisesti. Infektiopotilaiden hoito on esimerkiksi Pirkanmaalla keskitetty tietyille asemille ja tiettyihin kellonaikoihin.
Koronavirusepidemian aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista johtuen konsernissa on jouduttu käymään yhteistoimintaneuvotteluita. Neuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Neuvotteluissa sovituilla toimenpiteillä pyrimme varmistamaan palvelutoiminnan palauttamisen normaalille tasolle mahdollisimman nopeasti asiakasvirtojen elpyessä.
Pihlajalinna aloitti koronatestauksen 23.3.2020 Tampereella, Kangasalla, Seinäjoella ja Helsingissä. Huhtikuun alussa testaustoiminta laajeni valtakunnalliseksi, kun uusia testauspisteitä avattiin lähes kaikkiin maakuntakeskuksiin. Lisäämällä diagnostiikkaa olemme mukana varmistamassa kansallista onnistumista epidemian torjunnassa. Teemme testauksia lääkärin lähetteellä yksityis- ja työterveysasiakkaille sekä vakuutusyhtiöiden kautta tuleville asiakkaille.
Etäpalveluiden kysyntä kasvoi epidemian alkaessa moninkertaiseksi. Epidemian alkuun verrattuna tilanne on jo tasaantunut, mutta toivomme, että etäpalvelut tavoittavat enenevästi myös niitä ihmisiä, joilla on muutakin kuin akuuttia hoidon tarvetta. Kiireetöntä hoitoa on tällä hetkellä vaikea saada julkisella puolella, ja tässä voimme auttaa myös etäpalveluiden avulla. Etäpalvelut tuovat joustoa ja valinnanvapautta asiakkaalle, eikä näistä haluta luopua enää epidemian jälkeen.
Yksityisen sektorin lääkärit ja hoitajat voisivat tuottaa terveyspalveluita myös ikäihmisten ja erityisryhmien hoitopaikkoihin ja palvelutaloihin sekä koteihin. Yksi esimerkki tästä on Pihlajalinnan vastuulääkärimalli, jota voitaisiin hyödyntää yhä useammassa hoivakodissa. Vastuulääkärimallin avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja laskea kustannuksia. Vastuulääkärimallin käyttöönoton jälkeen ikäihmiset eivät joudu esimerkiksi käymään enää niin usein paikallisen terveyskeskuksen päivystyksessä, vaan suurin osa terveydenhuoltopalveluista voidaan tuottaa heille hoivakodissa. Tämä olisi erityisesti epidemiatilanteessa erinomainen asia.
Pihlajalinna ja Pohjola sopivat toukokuussa jatkavansa sopimustaan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta vakuutusasiakkaille valtakunnallisesti seuraavat kolme vuotta. Kristiinankaupungin sote-ulkoistussopimuksen toteutuminen varmistui huhtikuun lopussa, ja palvelutuotanto alkaa 1.1.2021. Tällä hetkellä Pihlajalinnassa on käynnissä muutamia hankkeita, jotka tähtäävät liiketoiminnan kasvattamiseen. Olemme esimerkiksi Päijät-Hämeen kilpailutuksessa kolmen neuvottelumenettelyyn valitun tarjoajan joukossa. Lisäksi neuvotteluiden kohteena on eräitä julkisia työterveyspalveluyhtiöitä.
Vaikka epidemiatilanne ei ole ohi, muun muassa Uudenmaan sulkemisen päättäminen ja koulujen avaaminen antavat viitteitä siitä, että rajoituksia aletaan yhteiskunnassa purkaa asteittain toukokuun aikana. Avasimme rajoitetusti liikuntakeskukset 4.5.2020. Arvioimme jatkuvasti rajoitusten, hygienian ja suojautumisen vaikutuksia turvalliseen asiointiin toimipaikoissa sekä toimialan yleisiä käytäntöjä tämän poikkeustilanteen aikana.
Epidemian ja sen jälkitilanteen huomioiden kannustamme asiakkaitamme huolehtimaan jatkuvasti myös muiden sairauksien hyvästä hoidosta. Perussairauksien hoidosta ei tule tinkiä. Pihlajalinna pitää operoimansa julkisen terveydenhuollon ja yksityiset lääkärikeskukset toiminnassa myös epidemian aikana. Tämä nopeuttaa paluuta normaaliin elämään epidemian jälkeen. Haluamme palvella asiakkaitamme kaikissa olosuhteissa.
Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2020
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 14.8.2020
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 8.5.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 7.5.2020
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.