Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2021 (3 kk)
Pihlajalinna Oyj Osavuosikatsaus 7.5.2021 klo 8.00
Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2021 (3 kk)
Liikevaihto kasvoi ja tulos parani
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
Tammi–maaliskuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 139,9 (133,0) milj. euroa – kasvua 5,2 prosenttia
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 15,2 (12,7) milj. euroa – kasvua 20,2 prosenttia
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,7 (4,2) milj. euroa – kasvua 58,7 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,7 (0,9) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,20 (0,06) euroa/osake
- Vaikka terveyspalveluiden kysyntä on normalisoitumassa, lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät jäivät noin 13 prosenttia vertailukaudesta.
- Koronatestausmäärät kasvoivat 65 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kaikista vastaanottokäynneistä 39 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
- Pihlajalinna voitti Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja työterveyspalveluista järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Pihlajalinnan asema Pohjois-Pohjanmaalla vahvistuu kaupan johdosta merkittävästi. Kauppa toteutettiin 1.4.2021.
| 1-3/2021 3 kk |
1-3/2020 3 kk |
2020 12 kk |
|
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 139,9 | 133,0 | 508,7 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 15,0 | 12,1 | 52,4 |
| Käyttökate, % | 10,8 | 9,1 | 10,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 15,2 | 12,7 | 54,6 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 10,9 | 9,5 | 10,7 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 6,5 | 3,3 | 18,2 |
| Liikevoitto, % | 4,7 | 2,5 | 3,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 6,7 | 4,2 | 20,8 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 4,8 | 3,2 | 4,1 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 5,6 | 2,0 | 13,8 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,20 | 0,06 | 0,39 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 5,02 | 4,54 | 4,85 |
| Osinko/osake, euroa | 0,20 | ||
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 6,7 | 3,1 | 5,7 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 10,3 | 3,7 | 8,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 26,4 | 24,8 | 26,1 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 160,0 | 186,6 | 169,4 |
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 189,6 | 201,2 | 194,8 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 3,3 | 3,6 | 3,6 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 4,3 | 10,2 | 25,7 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 10,8 | 21,4 | 47,2 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 7,6 | 18,1 | 42,8 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 444 | 4 350 | 4 308 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 783 | 5 535 | 5 550 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,2 (0,5) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,2 (0,9) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021
Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Valtakunnalliset tai alueelliset rajoitustoimet koronaepidemian hillitsemiseksi sekä koronarokotusten viivästyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajakysyntään. Toisaalta laaja koronatestaaminen, rokotukset, julkisen sektorin hoitojonojen purku ja muun patoutuneen kysynnän purkautuminen korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.
Pihlajalinnan liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja oikaistun liikevoiton odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2020.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi ja tulos parani. Liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia ja oikaistu liikevoitto 58,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Terveyspalveluiden kysyntä on normalisoitumassa, mutta lääkärikeskusten käyntimäärät olivat edelleen vertailukautta alemmalla tasolla. Koronatestausmäärät kasvoivat alkuvuoden aikana edelleen.Pihlajalinna on onnistunut myyntistrategiansa uudistamisessa. Olemme siirtäneet julkisen sektorin myynnin painopisteen ulkoistusmarkkinasta palvelumyyntimarkkinaan, johon kaavaillun sote-uudistuksen vaikutus on vähäistä. Alkuvuoden merkittävimpiä uusia palvelumyyntisopimuksia ovat HUSin koronanäytteenottosopimuksen jatko, Oulun kaupungin koronatestauspalvelut, Helsingin satamien terveysneuvontapalvelut, Vantaan kaupungin puhelinpalvelut ja hoidontarpeen arviointi, Turun alueen ja Helsingin kaupungin koronarokotushenkilökunnan vuokraukset sekä Helsingin kaupungin etälääkärikonsultaatiot. Lisäksi voitimme Hailuodon kunnan terveyspalveluiden kilpailutuksen ja Seinäjoen erikoislääkäripalveluiden kilpailutuksen.
Työterveyden kasvu jatkuu edelleen, ja kysyntä palveluille on ollut vahvaa koronaepidemiasta huolimatta. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut ja kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot, kuten osaksi Pihlajalinna-konsernia huhtikuun alussa liittynyt Työterveys Virta Oulun seudulta. Ensimmäisellä neljänneksellä tehtyjen sopimusten ansiosta Pihlajalinnan työterveyspalveluiden piirissä olevien henkilöasiakkaiden määrä nousee noin 230 000:een.
Pihlajalinna julkisti maaliskuussa sijoituksen moderneja asumisratkaisuja kehittävään ja tarjoavaan NONNA Groupiin. NONNA Group on tuomassa markkinoille täysin uudenlaista palvelukonseptia, ja uskomme sen saavuttavan tulevina vuosina merkittävän markkinaosuuden, kun väestö ikääntyy. Palveluissamme ei ole päällekkäisyyttä, vaan näen tässä päinvastoin paljon synergiahyötyjä. Yhtiöillä voisi esimerkiksi tulevaisuudessa olla yhteisiä korttelihankkeita, joihin tulisi saataville monimuotoista asumista ja palveluita. Pihlajalinnan roolina olisi myös tuottaa asukkaille tarvittavat terveyspalvelut.
Pihlajalinna julkisti ensimmäisellä vuosineljänneksellä täsmennyksiä strategiaansa. Meidän kolme strategista painopistealuettamme ovat
-
yksityisten palveluiden uudistaminen muun muassa uusilla palvelukonsepteilla
- tiiviin yhteistyön tekeminen julkisyhteisöjen ja tulevien hyvinvointialueiden kanssa
- digitalisaation vahvistaminen henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämisessä.
Tavoittelemme houkuttelevinta ja monipuolisinta palveluvalikoimaa sekä toimialan sujuvimpia palveluita, jotka ovat saatavilla viiveettä.
Uskon, että meillä on kaksi keskeistä kilpailuetua. Olemme systemaattisesti kehittäneet toimintaamme siten, että meillä on tarjolla palvelu jokaisen asiakkaan tilanteeseen sekä aito monikanavainen palvelumalli. Tulemme jatkossakin kehittämään tarjontaamme laajasti muun muassa uusilla kumppanuuksilla. Toinen keskeinen menestystekijämme on palveluidemme sujuva saatavuus niin toimipisteissä kuin etäkanavissa. Hoitotakuulainsäädännön määräaikojen ulkopuolella hoitoonpääsyä odottaa tällä hetkellä terveydenhuoltopalveluissa noin 8 000 henkeä. Erikoissairaanhoitoa oli helmikuussa 2021 odottanut yli kolme kuukautta 28 417 henkilöä. Tätä tilannetta voi kutsua poikkeukselliseksi. Meidän tehtävänämme Pihlajalinnassa on tarjota kuluttajalle kanava, josta hän varmasti saa tarvitsemansa palvelun ilman turhaa odottelua. Uskon, että ottamalla vastuuta yksilön terveydestä sekä nopeasta ja oikeasta hoitoon pääsystä, riippumatta lainsäätäjän tai muiden tahojen toimista, tulemme edelleen kasvattamaan markkina-asemaamme.
Pitkällä aikavälillä liiketoimintamme taustalla vaikuttavat ajurit jatkavat vahvistumistaan. Väestön ikääntyminen tulee keskeisesti vaikuttamaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysyntään 2020-luvulla. Muun muassa yli 75-vuotiaiden lukumäärä Suomessa tulee kasvamaan arviolta 250 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen aikana. Tällä tulee olemaan suorat vaikutukset palveluiden kysyntään: esimerkiksi 75−84-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat keskimäärin noin kolminkertaiset koko väestön keskiarvoon verrattuna. Yli 85-vuotiailla kustannukset ovat puolestaan lähes seitsenkertaiset.
Tämä herättää kysymyksen siitä, miten Suomi ratkaisee kestävyysvajeen ja miten voimme säilyttää nykyisen hyvinvointivaltion mallimme myös tulevaisuudessa. Tämän haasteen ratkaisemisessa yksityisellä toimijalla on mielestäni keskeinen rooli. Ruotsin perusterveydenhuollossa valinnanvapausmallilla on saavutettu hyvä hoidon saatavuus Suomea alhaisemmilla panostuksilla. Perusterveydenhuollon kustannukset väkilukuun suhteutettuna ovat Suomea matalammat, ja 89 prosenttia asiakkaista pääsee lääkäri vastaanotolle viikon kuluttua yhteydenotosta. Suomessa vastaava luku on 56 prosenttia. Samalla Ruotsissa yksityiset tuottavat kaikista palveluista kolmasosan, ja muun muassa palveluiden digitaalisuuden aste on Suomea korkeampi. Mielestäni tämä esimerkki olisi Suomessakin laajemman tarkastelun arvoinen.
Ennaltaehkäisevät palvelut tulevat korostumaan entisestään, ja esimerkiksi pitkään jatkunut etätyöskentely on lisännyt näiden palveluiden tarvetta. 2000-luvun alusta lähtien yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat olleet mielenterveyshäiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kuluvana vuonna keskitymme digitaalisessa palvelukehityksessämme erityisesti näiden vaivojen hoitopolkujen kehittämiseen. Olemme aloittaneet esimerkiksi matalan kynnyksen Mielen huoli -palvelun etäkanavissamme. Alkukesästä palveluvalikoimaamme tulee liikuntalähete. Liikuntalähete on yhdessä liikuntakeskustemme kanssa tuotettava kokonaisvaltainen ja asiakkaan elämänlaatua parantava palvelu, jonka taustalla on tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä.
Digitaalisuus muuttaa myös asiantuntijoiden rooleja, sillä esimerkiksi tekoäly voi tukea lääkäreiden työtä tulevaisuudessa. Sote-toimialalla olemme kuitenkin vielä digitaalisuudessa alkuvaiheessa verrattuna esimerkiksi pankkialaan, ja digitaalisuudesta täysimittaisten hyötyjen saaminen edellyttää henkilöstön digivalmiuksien kehittämistä. Jotta voimme tarjota toimialan parhaan työnantajakokemuksen, tarjoamme jatkossa ammattilaisten käyttöön oman sovelluksen ja uudistamme henkilöstön toiminnanohjausjärjestelmiämme. Lisäksi kehitämme myös uudenlaisia työskentelemismalleja ja urapolkuja lääkäreille ja muille asiantuntijoille.
Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2021
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 13.8.2021
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 4.11.2021
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 7.5.2021 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 6.5.2021
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
20-vuotias Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, työterveyden ja suunterveyden palveluita, asumispalveluita ja hyvinvointipalveluita. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.