Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022 (3 kk)

Pihlajalinna Oyj    Osavuosikatsaus  5.5.2022 klo 8.00

Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022 (3 kk)

Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyivät, liikevaihto vahvassa kasvussa

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Tammi-maaliskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 163,1 (139,9) milj. euroa – kasvua 23,2 milj. euroa eli 16,6 prosenttia
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 16,5 (15,2) milj. euroa – kasvua 8,2 prosenttia
• Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 7,8 (8,3) milj. euroa – laskua -6,2 prosenttia
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,23 (0,20) euroa/osake
• Koronapalveluiden1) liikevaihto oli 8,1 (8,8) milj. euroa – laskua 0,7 milj. euroa.
• Yritysjärjestelyjen2) vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 15,9 milj. euroa eli 11,3 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 7,3 milj. euroa eli 5,2 prosenttia.
• Käyntimäärät3) kasvoivat 23 prosenttia vertailukaudesta. Kaikista käynneistä 42 prosenttia tapahtui etäkanavissa. Terveyssovelluksen chat-määrät yli kolminkertaistuivat ja Hoitajapuhelinpalvelun käyttö kaksinkertaistui.
• Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyivät 1.2.2022. Yrityskaupan integraatio etenee suunnitellusti ja tarjonnan kasvattamista koko toimipisteverkostossa johdetaan järjestelmällisesti. Tarjolla olevien aikojen määrä kasvoi 30 prosenttia vertailukaudesta.
• Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin välinen käräjäoikeuskäsittely saatiin päätökseen. Emoyhtiön omistajille kuuluvaan tulokseen ratkaisu vaikutti -2,4 milj. euroa. Osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ratkaisu vaikutti -0,11 euroa/osake.
• Pihlajalinna vahvisti toimipisteverkostoaan ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaansa hankkimalla Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osakekannan ja Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistön 1.4.2022. Etelä-Savon Työterveyden palveluiden piirissä on lähes 20 000 työterveyshuollon asiakasta. Pihlajalinna hankki 1.4.2022 myös Punkkibussi® -liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä.
• Pihlajalinna julkisti ensimmäisen GRI-standardin (Global Reporting Initiative) mukaisen vastuullisuusraporttinsa.
• Pihlajalinna järjesteli uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella järjestelyllä.

1) Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu.

2) Työterveys Virta Oy 1.4.2021, Pohjola Sairaala Oy 1.2.2022

3) Poislukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus

1) Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

2) Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Tilinpäätöksestä 2021 alkaen Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetaan Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).

Käyttökatteen oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 7,2 (0,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 7,1 (0,3) miljoonaa euroa.

3) Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022

Pihlajalinnan koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja koko vuoden oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla. Pohjola Sairaalan integraation ja kuntayhtiöiden toiminnan tehostamisohjelmien vuoksi oikaistu EBITA vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta tulee kuitenkin jäämään viime vuoden tasosta.

Pohjola Sairaalan hankinta nostaa konsernin liikevaihtoa tilikaudella 2022 vähintään 50 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihdon odotetaan jäävän vuoden 2021 tasosta. Pihlajalinna keskittyy vuonna 2022 yhdistämään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi Koko Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan. Kannattavuuden pitäminen vuoden 2021 tasolla edellyttää onnistumista tarjonnan kasvattamisessa, yritysjärjestelyiden suunniteltujen synergiahyötyjen toteutumista sekä onnistumista kuntayhtiöiden toiminnan tehostamisessa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
 

Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 16,6 prosenttia 163,1 (139,9) miljoonaan euroon. Pohjola Sairaalan hankinta 1.2.2022 ja Työterveys Virran hankinta 1.4.2021 vaikuttivat liikevaihdon kasvuun 11,3 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 7,3 miljoonaa euroa eli 5,2 prosenttia.

Systemaattinen ja ajantasainen tarjonnan kasvattamisen johtaminen on tuottanut tulosta. Lisäksi olemme onnistuneet terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinneissa ja Pihlajalinnaan sitouttamisessa entistä paremmin. Tarjolla olevien vastaanottoaikojen määrä kasvoi 30 prosenttia vertailukaudesta huolimatta koronan aiheuttamista henkilöstön poissaoloista. Uusia ammatinharjoittajia tai palkkasuhteisia lääkäreitä aloitti Pihlajalinnassa katsauskaudella yli 300. Terveyssovelluksen chat-määrät yli kolminkertaistuivat ja Hoitajapuhelinpalvelun käyttö kaksinkertaistui. Erityisesti lastenlääkäreiden ja psykiatrian etäpalveluiden käyttö kasvoi. Etäpalveluiden laajentaminen ja skaalautuvuuden varmistaminen ovat toimintamme keskiössä tarjonnan kasvattamisessa. Kaikista käynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 42 prosenttia.

Koronapalveluiden osuus liikevaihdosta laski vertailukaudesta huolimatta korkeista koronatestausmääristä. Koronaepidemian mahdollinen väistyminen johtaa loppuvuodesta koronapalveluiden osuuden merkittävään vähenemiseen Pihlajalinnan liiketoiminnassa. Koronatestaus ja -rokottaminen tulevat jatkossa olemaan osa normaalia flunssakauden liiketoimintaa.

Koronaviruksen omikronmuunnos on nostanut hengitystieinfektioiden määrän alkuvuonna todella korkealle erityisesti verrattuna hyvin mataliin infektiomääriin vertailukaudella. Pihlajalinnan työterveysasiakkaistaan keräämän datan perusteella sairauspoissaolot hengitysinfektioiden johdosta tuhatta henkilöasiakasta kohden lähes kuusinkertaistuivat vertailukauteen nähden. Koronaa edeltäneeseen aikaan eli vuoteen 2019 verrattuna infektioiden määrä oli kaksinkertainen.

Katsauskauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat. Koronaepidemia nosti Pihlajalinnan henkilöstön sairauspoissaolot 1,5-kertaisiksi ja henkilöstövajetta on paikattu sijaisilla sekä vuokratyövoiman käytöllä. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen on nostanut kustannuksia. Leikkaustoiminnan volyymit ja kannattavuus ovat alkuvuodesta kehittyneet jopa suunnitelmiamme paremmin.

Kokonaisulkoistusten kustannukset pysyivät alkuvuodesta edelleen korkealla tasolla. Kuntaulkoistusten tulosta heikensi lisäksi käräjäoikeuden 4.4.2022 päätöksen perusteella tehdyt myyntisaatavien alaskirjaukset. Käräjäoikeus vahvisti palvelusopimuksen mukaan perusteet Pihlajalinnan esittämille vaatimuksille, mutta näyttö kustannusten määrästä ei riittänyt käräjäoikeudelle. Jämsän Terveys on valittanut päätöksestä hovioikeuteen.

Työterveyspalveluiden myynnin kasvu jatkui vahvana, ja lisäksi Pihlajalinna on onnistunut asiakaspidossa. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Huhtikuun alussa hankitun Etelä-Savon Työterveyden myötä konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä kasvoi 270 000:een.

Työterveyslääkäreiden ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa kasvoi 62,2 (57,4) prosenttiin. Mielen huoli -palveluiden liittäminen osaksi työterveyshuollon palvelusopimuksia lisääntyy voimakkaasti. Pihlajalinna avasi matalan kynnyksen Mielen huoli -palvelun alkuvuonna 2021. Kyseisen chat-palvelun käyttömäärät ovat yli kolminkertaistuneet vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen nähden. Myös lyhytterapiapalveluiden kysyntä on kasvanut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi palveluiden kysynnässä selvästi. Mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet katsauskaudella 6 prosenttia vertailukauteen nähden. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan eli alkuvuoteen 2019 osoittaa kuitenkin yli 50 prosentin kasvua.

Tavoittelemme toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentamista erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Vahvistimme lääkärikeskusverkostoamme avaamalla alkuvuonna uudet lääkärikeskukset Lahteen, Espooseen ja Vantaalle. Avaamme uuden lääkärikeskuksen Rovaniemelle toukokuussa 2022.

Pihlajalinna hankki Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osakekannan ja Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistön 1.4.2022. Lääkärikeskus Ikioma tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun lääkärikeskuspalveluita sisältäen muun muassa yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot, työterveyshuolto- ja fysioterapiapalvelut sekä päiväkirurgiset toimenpiteet. Pihlajalinna hankki 1.4.2022 myös Punkkibussi® -liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä.

Pihlajalinna järjesteli uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella järjestelyllä maaliskuussa 2022. Uusi vakuudeton viisivuotinen 200 miljoonan euron rahoitusjärjestely toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa. Laina on osittain korkosuojattu. Rahoituksen lainamarginaali on tavanomaisten finanssikovenanttien lisäksi sidottu Pihlajalinnan vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät asiakastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa.

Pihlajalinna jatkaa vastuullisuustyötään kuluvan vuoden aikana keskittyen erityisesti lääketieteellisen laadun ja vaikuttavuuden strategiatyöhön. Tavoitteena on tunnistaa Pihlajalinnan ja sen asiakkaiden kannalta merkityksellisimmät laadun ja vaikuttavuuden kokonaisuudet sekä kehittää niitä tavoitteellisesti eteenpäin. Vuoden vastuullisuusteemojen keskiössä ovat lisäksi ympäristöpolitiikan terävöittäminen ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän sertifiointivalmius. Ilmastotavoitteiden asettamisen taustaksi olemme käynnistäneet konsernitasoisen hiilijalanjäljen laskennan sekä jätteiden minimointiin ja kierrätykseen tähtäävät hankkeet.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on järkyttänyt meitä kaikkia. Toivomme sodan ja inhimillisen kärsimyksen nopeaa päättymistä. Pihlajalinnan liiketoiminta on keskittynyt vain Suomeen, mutta sodasta on kuitenkin mahdollisesti odotettavissa epäsuoraa vaikutusta talouskasvun hidastumisen ja korkean inflaation johdosta. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.

Kyberhyökkäysten riski on sodan myötä kasvanut, ja Pihlajalinna ottaa uhan vakavasti. Maailmanlaajuinen komponenttipula koronapandemian ja Ukrainan sodan johdosta sekä kiihtyvä inflaatio saattavat nostaa Pihlajalinnan kustannuksia ja aiheuttaa viiveitä materiaali- ja laitehankinnoille.

Pihlajalinna avasi uudelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnan Ukrainan sodan johdosta. Ensimmäinen uusista vastaanottokeskuksista avattiin Sastamalan Karkkuun, jossa ukrainalaisia pakolaisia ryhdyttiin ottamaan vastaan huhtikuun alusta. Näemme vastaanottokeskuspalveluiden tuottamisen yhteiskunnallisesti tärkeänä toimintana. Meillä on aikaisempaa kokemusta vastaanottokeskustoiminnasta vuosilta 2015−2019, jolloin Syyrian sodan seurauksena Suomeen saapui lyhyessä ajassa runsaasti pakolaisia.

Pihlajalinna suunnittelee toimintarakenteensa uudistamista ja siirtymistä liiketoimintapohjaiseen organisaatioon. Toimintarakenteen uudistamisen johdosta myös Pihlajalinnan segmenttiraportointi tulisi muuttumaan. Jatkossa toimintasegmenttejä olisivat yhtiön kaksi liiketoimintasegmenttiä: Julkiset palvelut sekä Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut. Uudesta toimintarakenteesta tiedotetaan viimeistään vuoden kolmannella kvartaalilla.

Helsingissä 4.5.2022

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270

Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti
20-vuotias Pihlajalinna (Nasdaq HELSINKI: PIHLIS) on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, työterveyden ja suunterveyden palveluita, asumis- ja hyvinvointipalveluita. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita. Lue lisää www.pihlajalinna.fi.