Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2018 (6 kk)

Report this content

Pihlajalinna Oyj           Puolivuosikatsaus             16.8.2018 klo 8.00

Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2018 (6 kk)

Pihlajalinnan laajentuminen ja rakenneuudistus rasittivat tulosta


Huhti–kesäkuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 125,3 (106,7) milj. euroa – kasvua 17,5 prosenttia

• Käyttökate (EBITDA) oli 5,6 (7,1) milj. euroa

• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 6,6 (7,4) milj. euroa

• Liikevoitto (EBIT) oli 0,8 (3,7) milj. euroa

• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 1,9 (4,0) milj. euroa

• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittavat liikevoittoa 1,8 (1,2) milj. euroa

• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,00 (0,10) euroa/osake

Tammi–kesäkuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 244,5 (216,7) milj. euroa – kasvua 12,8 prosenttia

• Käyttökate (EBITDA) oli 9,9 (16,0) milj. euroa

• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 10,5 (16,5) milj. euroa

• Liikevoitto (EBIT) oli 0,9 (9,1) milj. euroa

• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 1,6 (9,7) milj. euroa

• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittavat liikevoittoa 4,0 (2,3) milj. euroa

• Henkilöstö katsauskauden lopussa oli 5 918 (4 898)

• Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,06 (0,25) euroa/osake


Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2018

Tarkistettu näkymä vuodelle 2018 (julkistettu 20.6.2018):

Vuoden 2018 liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi vuodesta 2017 erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan jäävän vuoden 2017 tasosta.

Aiempi näkymä vuodelle 2018 (julkistettu 13.2.2018):

Vuoden 2018 liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi vuodesta 2017 erityisesti yritysjärjestelyjen johdosta. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan vuodesta 2017.

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 424,0 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 20,0 miljoonaa euroa.

KESKEISET TUNNUSLUVUT 4–6/2018
3 kk
 
4–6/2017
3 kk
 
1–6/2018
6 kk
 
1–6/2017
6 kk
 
2017
12 kk
 
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 125,3 106,7 244,5 216,7 424,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 5,6 7,1 9,9 16,0 33,3
Käyttökate, % 4,4 6,7 4,0 7,4 7,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 6,6 7,4 10,5 16,5 34,1
Oikaistu käyttökate, %* 5,3 6,9 4,3 7,6 8,0
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 0,8 3,7 0,9 9,1 19,1
Liikevoitto, % 0,6 3,5 0,4 4,2 4,5
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 1,9 4,0 1,6 9,7 20,0
Oikaistu liikevoitto, %* 1,5 3,7 0,6 4,5 4,7
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa 0,2 3,3 -0,4 8,3 17,4
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 0,00 0,10 -0,06 0,25 0,46
Oma pääoma per osake, euroa 5,18 4,84 4,87
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 5,1 10,6 11,8
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 5,9 11,8 13,6
Omavaraisuusaste, % 36,9 44,7 41,8
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 78,8 32,4 32,3
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 97,4 33,5 34,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* 3,5 1,1 1,0
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** 6,3 3,1 85,6 7,8 30,4
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 0,5 0,8 3,0 14,3 34,9
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa -5,0 -1,5 -42,7 8,0 16,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 320 3 812 3 879
Henkilöstö kauden lopussa 5 918 4 898 4 753

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 1,1 (0,2) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 0,7 (0,5) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 1,1 (0,3) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 0,7 (0,6) miljoonaa euroa.

** Rahoitusleasingsopimuksia ei sisällytetä bruttoinvestointeihin.


Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

"Vuoden toisella neljänneksellä konsernin liikevaihto kasvoi odotetusti, mutta kannattavuus oli viime vuotta heikompi. Käyttökatetta ja liiketulosta heikensivät edelleen uusien yksiköiden avaukset, työterveyshuollon aiempaa heikompi kannattavuus sekä vastaanottokeskustoiminnan ja leikkaustoiminnan väheneminen.

Toisen neljänneksen tulos oli ensimmäisen neljänneksen tulosta parempi, mutta se ei ole tavoitellulla tasolla. Olemme tehneet toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi, ja toisen neljänneksen tulos on askel oikeaan suuntaan. Suunniteltujen toimenpiteiden jalkauttamista jatketaan edelleen. Kuten kesäkuussa kerroimme, alkuvuonna tekemämme rakenneuudistuksen läpivienti on vienyt odotettua enemmän aikaa. Vaikka alkuvuosi on ollut heikko, uskomme edelleen, että suunnittelemamme toimenpiteet, uudistukset ja uudet palvelut parantavat kannattavuuttamme loppuvuoden aikana. Kuten kerroimme, ne eivät kuitenkaan riitä nostamaan oikaistua liikevoittoa viime vuoden tasolle tai sen yli.

Pihlajalinna lisäsi omistustaan kuntien kanssa omistamissaan tytäryhtiöissä kesäkuussa. Pihlajalinna omistaa nyt 81 prosenttia Mäntänvuoren Terveys Oy:n ja Kolmostien Terveys Oy:n osakkeista sekä 90 prosenttia Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeista. Lisäksi yhtiö on allekirjoittanut Kuusiokuntien kanssa ehdollisen kauppakirjan, jonka mukaan se nostaa omistusosuuttaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä 97 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Palvelutuotantosopimukset ja yhtiöiden osakassopimukset pysyvät ennallaan.

Pihlajalinna ilmoitti heinäkuussa vetäytyvänsä Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta. Kaupungin määrittelemä kapitaatiokorvaus ei kata kustannuksia, joten kokeilu on ollut tappiollinen. Eri puolilla Suomea käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa on erilaiset kapitaatiokorvausperusteet, ja kokeiluihin sisältyvät palvelut poikkeavat toisistaan. Pihlajalinna jatkaa Tampereen ja Hämeenlinnan valinnanvapauskokeiluissa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä lakipaketista lausuntonsa kesäkuun alussa. Hallitus teki perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen muutoksia sote-uudistuksen aikatauluun. Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi kaikista maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä laeista syksyllä 2018 ja sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille 1.1.2021. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää keväällä 2019.

Pihlajalinna katsoo, että sote-uudistukselle on edelleen vahva tarve ja se kannattaa toteuttaa, vaikka ehdotetussa mallissa on vikoja. Mallia pitää joka tapauksessa arvioida ja kehittää kokemusten karttuessa. Valmistaudumme sote-uudistukseen erityisesti maantieteellisellä laajentumisella, mutta strategiamme ja kasvumme eivät ole riippuvaisia sote-uudistuksesta.

Näkemyksemme mukaan sote-uudistus nopeuttaisi perustason hoitoon pääsyä ja parantaisi palveluiden laatua. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen riippuisi vahvasti maakuntien kyvystä ja halusta käyttää niille annettuja mahdollisuuksia eli kiinteää korvausta, suoriteperusteista osuutta ja kannustimia. Valinnanvapautta kannattaisi mielestämme kehittää siten, että sote-keskusten palveluntuottajille annettaisiin velvollisuus ja mahdollisuus ottaa laajempi vastuu asiakkaista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito. Tämän voisi toteuttaa siten, että sote-keskuksiin tuotaisiin useiden lääketieteen erikoisalojen palveluja. Näin asiakas saisi avun yhdestä paikasta ja samalla vältettäisiin hoitopolun pirstaloituminen, turhat läheteketjut ja tarpeeton byrokratia."


Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2018

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu: torstaina 1.11.2018


Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna Oyj järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle torstaina 16.8.2018 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.

Helsingissä 15.8.2018

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätietoja:
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, 040 524 7270
Ville Lehtonen, talous- ja rahoitusjohtaja, 040 759 7084
Siri Markula, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, 040 743 2177

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, monipuolisia kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa, hammashoitoa ja hyvinvointipalveluja. Lisäksi yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuoltomalleja.

Tilaa

Liitteet & linkit