Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019 (6 kk)

Pihlajalinna Oyj           Puolivuosikatsaus             15.8.2019 klo 8.00

Tappiolliset yksiköt painoivat kannattavuutta, Pihlajalinna käynnisti tehostamisohjelman

Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöön 1.1.2019 täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin 18.4.2019 jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.

Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Huhti–kesäkuu lyhyesti:
  • Liikevaihto oli 129,7 (125,3) milj. euroa – kasvua 3,5 prosenttia, orgaaninen kasvu 1,5 prosenttia
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 10,8 (10,2) milj. euroa – kasvua 5,6 prosenttia
  • Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 2,1 (2,0) milj. euroa
  • Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 1,4 (1,8) milj. euroa
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,02 (0,00) euroa/osake
Tammi–kesäkuu lyhyesti:
  • Liikevaihto oli 262,2 (244,5) milj. euroa – kasvua 7,2 prosenttia, orgaaninen kasvu 2,1 prosenttia
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 23,3 (17,1) milj. euroa – kasvua 36,4 prosenttia
  • Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,0 (1,9) milj. euroa
  • Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittavat liikevoittoa 2,6 (4,0) milj. euroa
  • Henkilöstö katsauskauden lopussa oli 6 100 (5 918)
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,04 (-0,06) euroa/osake


KESKEISET TUNNUSLUVUT 4–6/2019
3 kk
 
4–6/2018
3 kk
 
1–6/2019
6 kk
 
1–6/2018
6 kk
 
2018
12 kk
 
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 129,7 125,3 262,2 244,5 487,8
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 10,4 9,1 22,6 16,4 44,8
Käyttökate, % 8,1 7,3 8,6 6,7 9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 10,8 10,2 23,3 17,1 45,9
Oikaistu käyttökate, %* 8,3 8,1 8,9 7,0 9,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 1,6 1,0 5,1 1,3 13,2
Liikevoitto, % 1,2 0,8 2,0 0,5 2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 2,1 2,0 6,0 1,9 14,4
Oikaistu liikevoitto, %* 1,6 1,6 2,3 0,8 3,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa 0,6 0,1 3,2 -0,5 9,5
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -0,02 0,00 0,04 -0,06 0,16
Oma pääoma per osake, euroa 5,26 5,15 5,36
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 4,9 4,2 4,6
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 7,5 6,0 5,7
Omavaraisuusaste, % 29,7 29,0 29,9
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 148,6 152,1 136,6
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 191,9 187,1 178,0
Nettovelan suhde oikaistuunkäyttökatteeseen 12 kk* 3,7 4,9 3,9
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** 8,4 12,8 22,4 139,0 160,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 11,2 4,1 14,5 9,7 41,2
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 4,0 -1,4 2,9 -36,1 -18,8
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 666 4 320 4 868
Henkilöstö kauden lopussa 6 100 5 918 5 850

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,3 (1,1) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (1,1) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 0,9 (0,7) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2019

Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018.

Yhtiön on käynnistänyt tehostamisohjelman, jonka avulla kustannuksia leikataan noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Tehostamisohjelman avulla kuluvan vuoden syys-joulukuun kustannusten alenemaksi on arvioitu noin 5 miljoonaa euroa. Tehostamisohjelmasta aiheutuu noin 8 miljoonan euron kertakustannus, joka raportoidaan oikaisueränä.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Pihlajalinna on kasvanut viime vuosina voimakkaasti yritysjärjestelyjen ja uusien toimipisteiden avaamisen myötä sekä solminut uusia sopimuksia alkuvuoden 2019 aikana. Uusien sopimuksien odotetaan kasvattavan liikevaihtoa loppuvuonna. Palveluverkon kasvattaminen on ollut strateginen painopisteemme viime vuosina, ja palveluverkkomme on nyt valtakunnallinen muutamia maakuntakeskuksia lukuun ottamatta.

Toisella vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli 1,5 %. Palveluverkkomme vakiintuneissa yksiköissä kannattavuus jatkui kohtuullisen vakaana. Yrityskauppojen yhteydessä emme ole aiemmin järjestelmällisesti toteuttaneet erillisiä yt-neuvotteluita emmekä täysimääräisesti tehostaneet toimintaa. Tämän vuoksi synergioita ei ole kaikissa yksiköissä päästy hyödyntämään ja palveluverkkomme eri yksiköiden kannattavuus vaihtelee merkittävästi. Myös hallinnon kustannukset ovat yrityskauppojen seurauksena nousseet. Yksiköiden epätasainen resursointi ja palkkakehitys johtivat henkilöstökulujen kasvuun toisella kvartaalilla. Edellä mainituista syistä konsernin hallinto- ja henkilöstökustannukset olivat suunniteltua korkeammat ja osassa yksiköitä käyttökate jäi negatiiviseksi. Koko konsernin liiketulos painui tappiolle huhti- ja toukokuussa. Kesäkuun kannattavuus oli jo parempi.

Yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä tavoitteena olevan liikevoiton saavuttamiseksi on välttämätöntä ryhtyä kaikissa yksiköissä tehostamistoimenpiteisiin sekä tiivistää toiminnan johtamista. Meidän tulee kyetä yhtiönä kannattavaan kasvuun, vahvistaa sitä tukevaa yrityskulttuuria, toimia ketterästi eri tilanteissa sekä vahvistaa kykyämme ennakoida toimialan nopeatkin muutokset. Arviomme mukaan konsernin pitkän aikavälin liikevoittotavoite on saavutettavissa. Myös liikevaihto voi kasvaa merkittävästi, mikäli kuntakentässä oleva kysyntä realisoituu konkreettisiksi sopimuksiksi.

Näistä syistä käynnistimme tehostamisohjelman suunnittelun kesäkuussa. Aloitimme yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä 17.6.2019. Arvioimme tehostamisohjelman tuovan suoraa kustannussäästöä noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Uuden organisaation ja johtamisjärjestelmän avulla johdamme tehokkaammin ja viiveettä eri yksiköiden kulujen ja resursoinnin toteutumista hyvän palvelutuotannon edellyttämällä tasolla.              

Tehostamisohjelman henkilöstövähennykset eivät toteutuneet enimmäismäärän mukaan. Tehostamista ja suoria säästöjä toteutetaan myös tasapuolistamalla palkkarakennetta ja työsuhde-etuihin vaikuttamalla sekä parantamalla yleistä kustannustehokkuutta. Meille on tärkeää, ettei kannattavuuden parantamistavoitteilla ole palvelun laatua heikentävää vaikutusta. Haluamme hoitaa asiakkaamme hyvin, toimia eettisesti oikein ja kehittää kotimaista terveydenhuoltoa ennakkoluulottomasti.

Katsauskauden aikana julkistimme aiesopimuksen yhteistyöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Kumppanuusyhteistyössä on tavoitteena suunnitella uusia ja innovatiivisia palvelumalleja, joissa korostuvat asiakaskeskeisyys, yhteiskuntavastuu ja palveluiden vaikuttavuus. Konkreettisella tasolla yhteistyö lähti etenemään Sydänsairaalan kanssa solmitun aiesopimuksen myötä. Yhteistyön tavoitteena on havaita vakavan sairastumisen riskissä olevat nykyistä aiemmin mm. tekoälyä hyödyntäen, sujuvoittaa sydänpotilaiden hoitoon pääsyä ja varmistaa jo sairastuneiden hyvä arki. Tavoitteenamme on luoda Pihlajalinnan lääkärikeskuksista monipuolisia palvelukeskuksia, joista avautuu hoitopolut niin yksityisiin kuin julkisiin palveluihin aina vaativimpiin yliopistosairaalatasoisiin hoitoihin saakka.

Pihlajalinna ja Pohjola Vakuutus Oy allekirjoittivat toukokuun lopulla yhteistyösopimuksen, jossa pilotoidaan uudenlaista asiakaspalvelumallia kahdella paikkakunnalla Pohjola Vakuutuksen asiakkaille.

Toukokuussa otimme käyttöön Pihlajalinna-terveyssovelluksen perusterveydenhuollon kunta-asiakkaille Parkanossa, Kihniössä, Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella. Sovellus on nyt käytössä yhteensä noin 20 000 asukkaalla. Se mahdollistaa nopean ja paikasta riippumattoman pääsyn hoitohenkilökunnan vastaanotolle. Syksyllä sovelluksen käyttö laajenee 33 000 asukkaalle Alavudella, Ähtärissä, Soinissa, Kuortaneella ja Hattulassa.

Toimipisteverkostomme laajeni, kun avasimme lääkärikeskuksen Vaasaan kesäkuussa ja työterveyspalveluyksikön Rovaniemelle elokuussa. Lisäksi ostimme toukokuussa Kouvolan Työterveys ry:n ja heinäkuussa työterveyshuolto Aurinkoristeyksen eli Raision kaupungin työterveysyksiköt.

Sote-uudistus ei toteutunut, mutta muutoksen tarve ei ole kadonnut. Sote-uudistus on mukana uuden hallituksen ohjelmassa. Suomen kuntien talous on heikentynyt edelleen. Sote-palveluiden menot ovat jo yli puolet kunnan menoista ja peräti kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen vuonna 2018. Sote-uudistuksen lykkääntyessä kunnilla on tarve lähteä hakemaan ratkaisuja sote-haasteisiin ja tasapainottamaan talouttaan. Kunnilla on ollut myös vaikeuksia lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa, mikä vaikeuttaa sote-palveluiden järjestämistä omana toimintana. Pihlajalinnan palvelumalleille on kuntakentässä selkeää kysyntää.

Kuntayhteistyössä Pihlajalinna on kiinnostunut laajemmista palvelukokonaisuuksista. Pihlajalinnan toimintamalleilla kyetään paremmin tuottamaan hyötyä yhteiskunnalle ja kattava palvelutarjonta mahdollistaa laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen hoidon. Palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaa perustason hoitoon pääsyä ja parantaa palvelun laatua. Tavoitteenamme on, että voimme yhteistyössä kuntien kanssa rakentaa uusia palvelumalleja, joiden avulla kuntalaisten palvelut saadaan ylläpidettyä, kustannukset hallittua ja palvelut tuotettua eettisesti kestävällä tavalla.

Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2019
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: tiistaina 5.11.2019

Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle torstaina 15.8.2019 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa (os. Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki).

Helsingissä 14.8.2019
Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270

Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.