Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.─30.6.2020 (6 kk)

Report this content

Pihlajalinna Oyj                           Puolivuosikatsaus                      14.8.2020 klo 8.00

Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.─30.6.2020 (6 kk)

 

Liikevaihto ja kannattavuus laskivat koronaepidemian johdosta

Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Huhti–kesäkuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 114,7 (129,7) milj. euroa – laskua 11,6 prosenttia
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 9,0 (10,8) milj. euroa – laskua 16,2 prosenttia
  • Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 0,6 (2,1) milj. euroa
  • Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,8 (1,4) milj. euroa
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,03 (-0,02) euroa/osake

Tammi–kesäkuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 247,6 (262,2) milj. euroa – laskua 5,5 prosenttia
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 21,7 (23,3) milj. euroa – laskua 7,1 prosenttia
  • Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 4,8 (6,0) milj. euroa
  • Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 1,7 (2,6) milj. euroa
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,03 (0,04) euroa/osake
  • Pihlajalinna perui vuodelle 2020 annetut taloudelliset näkymänsä väliaikaisesti koronaepidemian aiheuttamien epävarmuuksien johdosta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyivät ennallaan.
  • Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen ostotarjouksen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.
4–6/2020
3 kk
4–6/2019
3 kk
1–6/2020
6 kk
1–6/2019
6 kk
2019
12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 114,7 129,7 247,6 262,2 518,6
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 8,5 10,4 20,6 22,6 47,8
Käyttökate, % 7,4 8,1 8,3 8,6 9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 9,0 10,8 21,7 23,3 55,1
Oikaistu käyttökate, %* 7,9 8,3 8,8 8,9 10,6
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 0,1 1,6 3,4 5,1 10,2
Liikevoitto, % 0,1 1,2 1,4 2,0 2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 0,6 2,1 4,8 6,0 20,8
Oikaistu liikevoitto, %* 0,5 1,6 2,0 2,3 4,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa -0,9 0,6 1,1 3,2 6,3
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -0,03 -0,02 0,03 0,04 0,15
Oma pääoma per osake, euroa 4,50 5,26 4,47
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 2,6 4,9 2,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 2,6 7,5 3,8
Omavaraisuusaste, % 25,0 29,7 24,3
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 187,6 148,6 181,7
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 199,8 191,9 192,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* 3,7 3,7 3,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** 7,0 8,4 17,2 22,4 44,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 10,1 11,2 31,5 14,5 36,8
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 12,6 4,0 30,7 2,9 17,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 306 4 666 4 515
Henkilöstö kauden lopussa 5 640 6 100 5 815

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,3) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 1,0 (0,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 1,4 (0,9) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2020

Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti vuoden 2020 näkymänsä, jotka oli annettu 14.2.2020. Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Pihlajalinna arvioi antavansa päivitetyt näkymät vuodelle 2020 myöhemmin kuluvan vuoden aikana tai kun ne on mahdollista antaa.

Pihlajalinnan liiketoiminnan osalta tällä hetkellä näyttää siltä, että kysynnän lasku on toistaiseksi ohitettu. Kesäkuussa palveluiden kysyntä saavutti ja osittain jo ylitti viime vuoden kesäkuun volyymitason. Koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten ja viranomaissuositusten tavoite on estää epidemian leviämistä niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista. Valtioneuvosto ryhtyi luopumaan koronarajoituksista ja -suosituksista asteittain 1. kesäkuuta alkaen. Valmiuslaki kumottiin ja kolme kuukautta kestäneet poikkeusolot päättyivät 16.6.2020.

Vaikka koronavirustilanne on Suomessa rauhallinen ja todettujen tartuntojen määrä on pysynyt alhaisena, epidemia varjostaa ja vaikeuttaa edelleen Pihlajalinnan liiketoiminnan ennustettavuutta. Taloudellista vaikutusta ei pystytä tällä hetkellä kokonaisuudessaan määrittämään, sillä se riippuu viruksen leviämisen hillitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden kestosta ja laajuudesta. Maailmanlaajuisesti pandemia ei ole ohi, ja THL:n ennusteiden mukaan pandemian toisen aallon toteutumista Suomessa pidetään mahdollisena.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennallaan

Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Vuoden toisella neljänneksellä Pihlajalinna pystyi kohtuullisen hyvin hillitsemään koronaepidemian aiheuttaman kysynnän laskun vaikutuksia liiketoimintaansa. Eniten koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät asiakasvirtoja Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa sekä yksityisissä lääkärikeskuksissa ja suunterveyden toimipisteissä. Reilusti yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi vakaana koronaepidemiasta huolimatta. THL pitää epidemian toisen aallon tuloa Suomeen mahdollisena, ja se aiheuttaa loppuvuoden osalle edelleen liiketoiminnallista epävarmuutta.

Koronavirusepidemian aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista johtuen konsernissa käytiin huhtikuussa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista. Neuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Henkilöstön sopeutustoimenpiteet tehtiin vaiheittain. Tällä pyrimme varmistamaan palvelutoiminnan palauttamisen normaalille tasolle mahdollisimman nopeasti asiakasvirtojen elpyessä.

Pihlajalinnan lääketieteellinen johtoryhmä ja konsernin johtoryhmä ovat seuranneet koko epidemian ajan päivittäin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten ohjeistuksia. Myös palveluiden kysyntää on seurattu päivittäin. Kesäkuusta alkaen kysyntä on selvästi elpynyt lääkärikeskuksissa, työterveyden ja suunterveyden palveluissa, ja olemme melko lähellä normaalia tilannetta. Huhtikuussa aloitettu koronatestaustoiminta jatkuu.

Keväällä epidemian vuoksi suljettuna olleet Forever-liikuntakeskukset avattiin toukokuussa rajoitetusti. Elokuun alusta lähtien liikuntakeskukset ovat toimineet normaalisti asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuus huomioiden.

Mehiläinen on jatkanut Pihlajalinnan kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen käteisostotarjouksen tarjousaikaa 14.9.2020 saakka. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hakenut ja Suomen markkinaoikeus on myöntänyt 23 työpäivän jatkoajan toisen vaiheen tutkinnan loppuunsaattamiseksi. Ostotarjouksen odotetaan tällä hetkellä toteutuvan vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset annettiin lausuntokierrokselle kesäkuussa. Tällä hetkellä palveluita tuotetaan vahvasti julkisen sektorin, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Muun muassa väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää tulevaisuudessa. Jotta palveluiden saatavuus turvataan, on yksityisen sektorin rooli jatkossakin tärkeä.

Pihlajalinnalla on pitkä kokemus julkisten sote-palveluiden tuottamisesta. Ennen ulkoistussopimuksen tekoa sote-toiminnan kustannusten kasvu oli ollut monessa kunnassa pitkään nopeaa ja arvaamatonta. Pihlajalinnan kokonaisulkoistuskunnissa kustannuksia on pystytty hillitsemään. Lisäksi ulkoistussopimuksilla on pystytty turvaamaan palveluiden ja sote-alan työpaikkojen säilyminen esimerkiksi maakuntien reuna-alueilla. Sote-toiminnan säilyminen varmistaa, että työvoima ja lapsiperheet voivat asua paikkakunnalla. Sote-palveluiden järjestämisellä on siis myös kauaskantoisia välillisiä seurauksia. Kaikissa Pihlajalinnan kokonaisulkoistuksissa tavoitteisiin kuuluu panostaminen vahvaan perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Myös epidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa olemme pystyneet kaikissa kuntayhtiöissä turvaamaan palvelut ja mukauttamaan toimintaa epidemiatilanteen hyvän hoidon varmistamiseksi.

Työterveyspalveluissa kehitys on ollut myönteistä ja kiinteähintaiset palvelut ovat tukeneet kannattavuutta kevään ja kesän poikkeustilanteessa. Vakuutusyhtiökumppaneiden asiakasvirrat paranivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja odotamme vakuutusyhtiömyynnin kehittyvän myönteisesti myös alkavalla syyskaudella. Yksityisen lääkärikeskustoiminnan kysynnän odotetaan kasvavan, kun yksilön vastuullinen käyttäytyminen muuttuu uudeksi normaaliksi ja testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen perustuva strategia toimii tehokkaasti.

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2020

Puolivuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 14.8.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.

Helsingissä 13.8.2020
Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet

investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.


Tilaa

Liitteet & linkit