Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.─30.6.2021 (6 kk)
Pihlajalinna Oyj Puolivuosikatsaus 13.8.2021 klo 8.00
Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.─30.6.2021 (6 kk)
Liikevaihto kasvoi, tulos parani selvästi
Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
Huhti–kesäkuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 142,5 (114,7) milj. euroa – kasvua 27,9 milj. euroa eli 24,3 prosenttia
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 15,2 (9,0) milj. euroa – kasvua 68,7 prosenttia
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,5 (0,6) milj. euroa – kasvua 950,8 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 1,5 (0,8) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,20 (-0,03) euroa/osake
- Koronapalveluiden* osuus neljänneksen liikevaihdosta oli 8,1 milj. euroa eli 5,7 prosenttia.
- Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät kasvoivat noin 33 prosenttia vertailukaudesta, kaikista vastaanottokäynneistä (pois lukien kuntaulkoistukset) 41 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
- Pihlajalinna voitti Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja työterveyspalveluista järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Kauppa toteutettiin 1.4.2021. Yritysjärjestely kasvatti liikevaihtoa 3,7 milj. euroa eli 3,3 prosenttia.
- Pihlajalinna ostaa Pohjola Sairaalan. Kaupan yhteydessä allekirjoitetaan lisäksi uusi viisivuotinen palvelusopimus Pohjola Vakuutuksen kanssa. Kauppa toteutetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsittelyn jälkeen, ja sen arvioitu ajankohta on vuodenvaihde 2021–2022.
- Pihlajalinnan asiakaspalvelun ja hoitajapuhelinpalvelun aukiolo laajeni ympärivuorokautiseksi toukokuussa. Myös Pihlajalinna Terveyssovelluksen etävastaanotto palvelee nyt ympäri vuorokauden.
Tammi–kesäkuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 282,4 (247,6) milj. euroa – kasvua 34,8 milj. euroa eli 14,1 prosenttia
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 30,4 (21,7) milj. euroa – kasvua 40,3 prosenttia
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 13,2 (4,8) milj. euroa – kasvua 172,4 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 2,2 (1,7) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,40 (0,03) euroa/osake
- Koronapalveluiden* osuus katsauskauden liikevaihdosta oli 16,9 milj. euroa eli 6,0 prosenttia.
- Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät kasvoivat noin 6,4 prosenttia vertailukaudesta, kaikista vastaanottokäynneistä (pois lukien kuntaulkoistukset) 40 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
- Työterveys Virta Oy:n hankinta kasvatti katsauskauden liikevaihtoa 3,7 milj. euroa eli 1,5 prosenttia.
* Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu.
| 4–6/2021 3 kk |
4–6/2020 3 kk |
1–6/2021 6 kk |
1–6/2020 6 kk |
2020 12 kk |
|
| TULOSLASKELMA | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 142,5 | 114,7 | 282,4 | 247,6 | 508,7 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 15,3 | 8,5 | 30,3 | 20,6 | 52,4 |
| Käyttökate, % | 10,7 | 7,4 | 10,7 | 8,3 | 10,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 15,2 | 9,0 | 30,4 | 21,7 | 54,6 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 10,7 | 7,9 | 10,8 | 8,8 | 10,7 |
| IFRS3-kulut* | -0,7 | -0,1 | -0,7 | -0,1 | -0,1 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) ilman IFRS3-kuluja, milj. euroa* | 15,9 | 9,1 | 31,1 | 21,8 | 54,8 |
| Oikaistu käyttökate ilman IFRS3-kuluja, %* | 11,1 | 7,9 | 11,0 | 8,8 | 10,8 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 6,7 | 0,1 | 13,2 | 3,4 | 18,2 |
| Liikevoitto, % | 4,7 | 0,1 | 4,7 | 1,4 | 3,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 6,5 | 0,6 | 13,2 | 4,8 | 20,8 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 4,5 | 0,5 | 4,7 | 2,0 | 4,1 |
| PPA-poistot* | -0,8 | -0,8 | -1,5 | -1,6 | -3,1 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) ilman IFRS3-kuluja ja PPA-poistoja, milj. euroa* | 7,9 | 1,4 | 15,3 | 6,5 | 24,0 |
| Oikaistu liikevoitto ilman IFRS3-kuluja ja PPA-poistoja, %* | 5,6 | 1,2 | 5,4 | 2,6 | 4,7 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 5,8 | -0,9 | 11,4 | 1,1 | 13,8 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,20 | -0,03 | 0,40 | 0,03 | 0,39 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 5,04 | 4,50 | 4,85 | ||
| Osinko/osake, euroa | 0,20 | ||||
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 8,6 | 2,7 | 5,7 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 15,0 | 2,6 | 8,1 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 25,8 | 25,0 | 26,1 | ||
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 174,5 | 187,6 | 169,4 | ||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 207,1 | 199,8 | 194,8 | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 3,3 | 3,7 | 3,6 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 24,2 | 7,0 | 28,5 | 17,2 | 25,7 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 12,9 | 10,1 | 23,7 | 31,5 | 47,2 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | -7,9 | 12,6 | -0,3 | 30,7 | 42,8 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 665 | 4 306 | 4 308 | ||
| Henkilöstö kauden lopussa | 6 000 | 5 640 | 5 550 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS3-kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot). H1 2021 alkaen Pihlajalinna esittää lisäksi oikaistut käyttökate ja liikevoitto -tunnusluvut myös ilman IFRS3-kuluja ja PPA-poistoja.
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä -0,1 (0,5) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 0,1 (1,0) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä -0,3 (0,5) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä -0,1 (1,4) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021 ennallaan
Pihlajalinnan liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja oikaistun liikevoiton odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2020.
Pohjola Sairaalan hankinnalla ei ole vaikutusta Pihlajalinnan kuluvan vuoden näkymiin. Yrityskaupasta tehdään ilmoitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Kauppa toteutetaan KKV:n käsittelyn jälkeen, ja sen arvioitu ajankohta on vuodenvaihde 2021─2022.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Pihlajalinnan liikevaihdon ja kannattavuuden vahvistuminen jatkui toisella vuosineljänneksellä. Liikevaihto kasvoi ja tulos parani selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Olen tyytyväinen toimintamme kehitykseen. Odotan asiakaspalvelun ja ammattilaisten työskentelyolosuhteiden parantamiseen painottuvien kehityshankkeiden etenemisen tuovan toimintaamme edelleen lisää kilpailukykyä ja potentiaalia myös kannattavuuden parantamiseen.Heinäkuun alussa Pihlajalinna julkisti ostavansa Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Kaupan yhteydessä allekirjoitamme myös uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa. Nämä ovat Pihlajalinnalle keskeinen strateginen tukijalka, kun tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentaminen kaikissa maakunnissa ja erityisesti väestötiheillä alueilla. Haluamme jatkossakin yhdessä johtavien suomalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa tarjota kaikille suomalaisille laadukkaita palveluita ja nopeaa hoitoon pääsyä asuinpaikasta riippumatta. Aidosti terveyshyötyä tuottavat hoitoketjut liikuntapalveluineen sekä digitaaliset palvelut ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat kehittämistyömme keskiössä.
Myyntistrategian uudistaminen näkyy nyt konkreettisesti liikevaihdon kasvuna. Siirsimme julkisen sektorin myynnin painopisteen ulkoistusmarkkinasta palvelumyyntimarkkinaan, johon kaavaillun sote-uudistuksen vaikutus on vähäistä. Alkuvuoden merkittävimpiä uusia palvelumyyntisopimuksia olivat HUSin koronanäytteenottosopimuksen jatko, Oulun kaupungin koronatestauspalvelut, Helsingin satamien terveysneuvontapalvelut, Vantaan kaupungin puhelinpalvelut ja hoidontarpeen arviointi, Turun alueen ja Helsingin kaupungin koronarokotushenkilökunnan vuokraukset, Helsingin kaupungin etälääkärikonsultaatiot, Hailuodon kunnan terveyspalvelut sekä Seinäjoen erikoislääkäripalvelut.
Työterveyden kasvu jatkuu edelleen, ja kysyntä palveluille on ollut vahvaa koronaepidemiasta huolimatta. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut ja kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Pihlajalinnan työterveyspalveluiden piirissä oli katsauskauden lopussa yhteensä 240 000 henkilöä. Olemme kesän aikana allekirjoittaneet uuden monivuotisen sopimuksen työterveyspalveluiden järjestämisestä esimerkiksi metsäteollisuusyhtiö UPM:n kanssa.
Digitaaliset palvelumme vahvistuivat kesäkuussa entisestään, kun saimme Digiterveyden osaksi palveluvalikoimaamme. Pihlajalinna osti Digital Health Solutions Oy:n osakkuuden ja sopi samalla tulevasta koko osakekannan hankinnasta nykyisiltä omistajilta. Hankintaan liittyy laaja yhteistyö yhtiön ja sen pääomistajien kanssa. Digiterveys-palvelukonsepti on kehitetty yritysten ja ryhmien henkilöstön hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen, ja se auttaa organisaatioita huolehtimaan yksilöstä muutosten keskellä. Palvelukonsepti perustuu tutkittuun, tieteelliseen tietoon, jonka taustalla ovat tekniikan tohtori Pekko Vehviläinen ja liikuntatieteiden tohtori, liikuntafysiologi Minna Tervo. Vehviläinen ja Tervo jatkavat työskentelyä palvelukonseptin kehittämisen parissa kaupan jälkeenkin.
Maailmanlaajuinen koronapandemia ei ole ohi. Tapausmäärät ovat lähteneet rauhallisemman alkukesän jälkeen uudelleen nousuun muun muassa virusmuunnosten nopean leviämisen vuoksi. Sairaalahoidon tarve ja kuolemantapausten määrä eivät kuitenkaan näytä lisääntyneen samassa suhteessa tapausmäärien kanssa. Suomessa noin kaksi kolmasosaa yli 12-vuotiaista on saanut vähintään yhden rokoteannoksen.
Pihlajalinnalla on mielestäni kaksi keskeistä kilpailuetua. Olemme systemaattisesti kehittäneet toimintaamme siten, että meillä on tarjolla jokaiseen asiakastilanteeseen aito monikanavainen palvelumalli. Kehitämme jatkossakin tarjontaamme laajasti muun muassa uusilla kumppanuuksilla.
Toinen keskeinen menestystekijämme on palveluidemme sujuva saatavuus niin toimipisteissä kuin etäkanavissa. Huhtikuussa 2021 julkisessa perusterveydenhuollossa hoitoon pääsyä oli odottanut yli kolme kuukautta noin 4 300 henkeä. Julkista erikoissairaanhoitoa oli huhtikuun lopussa odottanut yli kolme kuukautta 26 709 henkilöä. Tätä tilannetta voi kutsua poikkeukselliseksi. Mikäli hallituksen kaavailema hoitotakuun kiristys seitsemään vuorokauteen toteutuu, tilanne huononee entisestään. Meidän tehtävänämme Pihlajalinnassa on tarjota kuluttajalle kanava, josta hän varmasti saa tarvitsemansa palvelun ilman turhaa odottelua. Uskon, että ottamalla vastuuta yksilön terveydestä sekä nopeasta ja oikeasta hoitoon pääsystä, riippumatta lainsäätäjän tai muiden tahojen toimista, tulemme edelleen kasvattamaan markkina-asemaamme.
Pitkällä aikavälillä liiketoimintamme taustalla vaikuttavat ajurit jatkavat vahvistumistaan. Väestön ikääntyminen vaikuttaa keskeisesti terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysyntään 2020-luvulla. Muun muassa yli 75-vuotiaiden lukumäärä Suomessa kasvaa arviolta 250 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen aikana. Tällä arvioidaan olevan suora vaikutus palveluiden kysynnän kasvuun: esimerkiksi 75−84-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat keskimäärin noin kolminkertaiset koko väestön keskiarvoon verrattuna. Yli 85-vuotiailla kustannukset ovat puolestaan lähes seitsenkertaiset.
Tämä herättää kysymyksen siitä, miten Suomi ratkaisee sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen riittävyyden nykyisen kaltaisiin hyvinvointipalveluihin myös tulevaisuudessa. Tämän haasteen ratkaisemisessa yksityisillä toimijoilla on mielestäni keskeinen rooli. Ruotsin perusterveydenhuollossa valinnanvapausmallilla on saavutettu hyvä hoidon saatavuus Suomea alhaisemmilla panostuksilla. Perusterveydenhuollon kustannukset väkilukuun suhteutettuna ovat Suomea matalammat, ja 89 prosenttia asiakkaista pääsee lääkärin vastaanotolle viikon kuluttua yhteydenotosta. Suomessa vastaava luku on 56 prosenttia. Samalla Ruotsissa yksityiset yritykset tuottavat kaikista palveluista kolmasosan, ja muun muassa palveluiden digitaalisuuden aste on Suomea korkeampi. Mielestäni tämä esimerkki olisi Suomessakin laajemman tarkastelun arvoinen.
Suomalainen terveydenhoito on tulevina vuosina merkittävien uudistusten kohteena. Valtakunnallinen sote-uudistus etenee, ja yksityinen sektori on kehittänyt uusia palvelumalleja sekä hoitopolkuja laadukkaan hoidon ja nopean hoitoon pääsyn takaamiseksi kaikissa tilanteissa. Meillä Pihlajalinnassa on vahvat näytöt siitä, että olemme tässä murroksessa edelläkävijä. Koronaepidemia on aiheuttanut nopeita muutoksia kuluttajien käyttäytymiseen ja esimerkiksi ohjannut palveluiden käyttäjiä digitaalisiin kanaviin. Pihlajalinnan kaikista vastaanotoista (pois lukien kuntaulkoistukset) 41 prosenttia tapahtui toisen vuosineljänneksen aikana digitaalisissa kanavissa.
Digitaaliset palvelut parantavat merkittävästi palveluiden saavutettavuutta sekä tuovat monipuolisuutta terveydenhoidon ammattihenkilöstön työskentelyyn. Odotan, että digitaalisten palveluiden tuleva kehitys parantaa edelleen merkittävästi Pihlajalinnan kilpailukykyä erityisesti valtakunnallisen sote-uudistuksen käynnistyessä. Samoin odotan myös palveluiden maksutapojen monipuolistuvan esimerkiksi kuukausihintaisten terveyspalvelupakettien ja erilaisten vakuutuspakettien myötä. Tämä parantaisi suomalaisten mahdollisuuksia käyttää valinnanvapauttaan terveydenhoitopalveluissa.
Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2021
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 4.11.2021
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 13.8.2021 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 12.8.2021
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
20-vuotias Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, työterveyden ja suunterveyden palveluita, asumispalveluita ja hyvinvointipalveluita. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.