• news.cision.com/
  • Pihlajalinna Oyj/
  • Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2023: Liikevaihdon orgaaninen kasvu jatkui hyvänä, tehostamistoimenpiteet paransivat kannattavuutta ja taloudellista asemaa

Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2023: Liikevaihdon orgaaninen kasvu jatkui hyvänä, tehostamistoimenpiteet paransivat kannattavuutta ja taloudellista asemaa

Report this content

Pihlajalinna Oyj                         Puolivuosikatsaus                    11.8.2023 klo 8.00

Pihlajalinnan puolivuosikatsaus 1.1.30.6.2023

Liikevaihdon orgaaninen kasvu jatkui hyvänä, tehostamistoimenpiteet paransivat kannattavuutta ja taloudellista asemaa


Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Huhti–kesäkuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 183,6 (173,7) milj. euroa – kasvua 9,9 milj. euroa eli 5,7 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi laski konsernin liikevaihtoa -4,7 milj. euroa eli -2,7 prosenttia.
  • Koronapalveluiden¹⁾ liikevaihto oli 0,2 (3,2) milj. euroa – laskua -3,0 milj. euroa.
  • Orgaaninen kasvu oli 11,7 milj. euroa eli 6,7 prosenttia. Ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä orgaaninen kasvu olisi ollut 20,3 milj. euroa eli 11,7 prosenttia.
  • Yritysjärjestelyjen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 2,9 milj. euroa eli 1,7 prosenttia.
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA)³⁾ oli 18,0 (16,9) milj. euroa – kasvua 6,6 prosenttia.
  • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 7,3 (7,3) milj. euroa – kasvua 0,2 prosenttia.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 27,3 (20,3) milj. euroa.
  • Kvartaalin kannattavuutta rasittavat TPTES-ratkaisun kertakorvaus, vaativan erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset ja koronapalveluiden myynnin lasku.
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,07 (0,08) euroa/osake.
  • Lääkärikeskusten käyntimäärät⁴⁾ kasvoivat 9 prosenttia vertailuneljänneksestä, kaikista vastaanottokäynneistä 40 (37) prosenttia tapahtui etäkanavissa.

Tammi–kesäkuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 371,4 (336,8) milj. euroa – kasvua 34,6 milj. euroa eli 10,3 prosenttia. Suun terveyden palveluiden myynti Hammas Hohteelle toteutettiin 31.3.2023, ja divestointi laski konsernin liikevaihtoa -4,7 milj. euroa eli -1,4 prosenttia.
  • Koronapalveluiden¹⁾ liikevaihto oli 0,5 (11,6) milj. euroa – laskua -11,1 milj. euroa.
  • Orgaaninen kasvu oli 25,1 milj. euroa eli 7,5 prosenttia. Ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä orgaaninen kasvu olisi ollut 47,6 milj. euroa eli 14,1 prosenttia.
  • Yritysjärjestelyjen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 14,1 milj. euroa eli 4,2 prosenttia.
  • Oikaistu käyttökate (EBITDA)³⁾ oli 39,4 (33,3) milj. euroa – kasvua 18,2 prosenttia.
  • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 18,3 (15,1) milj. euroa – kasvua 21,5 prosenttia.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 46,3 (35,8) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,31 (0,31) euroa/osake.
  • Pihlajalinna laski liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan 27.3.2023. Lainalla varmistetaan yhtiön liikkumavapautta strategian toteuttamisessa ja taloudellisen aseman parantamisessa.
  • Tuomas Hyyryläinen aloittaa Pihlajalinnan toimitusjohtajana 1.9.2023.
  • Lääkärikeskusten käyntimäärät⁴⁾ kasvoivat 22 prosenttia vertailukaudesta (kasvua 15 prosenttia ilman yritysjärjestelyjä). Kaikista käynneistä 39 (38) prosenttia tapahtui etäkanavissa.

¹⁾ Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu.

²⁾ Pohjola Sairaala Oy 1.2.2022, Etelä-Savon Työterveys Oy 1.4.2022, Lääkärikeskus Ikioma Oy 1.4.2022 ja Punkkibussi®-liiketoiminta 1.4.2022, MediEllen Oy 1.9.2022, Seppämagneetti Oy ja Seppälääkärit Oy 1.10.2022

³⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.

⁴⁾ Pois lukien kuntaulkoistukset, koronatestaus ja suun terveydenhoito

4–6/2023 4–6/2022 muutos-% 1–6/2023 1–6/2022 muutos-% 2022
3 kk 3 kk 6 kk 6 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 183,6 173,7 5,7 371,4 336,8 10,3 690,5
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 17,7 15,6 13,6 40,8 24,9 63,9 54,4
Käyttökate (EBITDA), % 9,7 9,0 7,5 11,0 7,4 48,6 7,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa ¹⁾ 18,0 16,9 6,6 39,4 33,3 18,2 64,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾ 9,8 9,7 0,8 10,6 9,9 7,2 9,3
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa ¹⁾ 7,3 7,3 0,2 18,3 15,1 21,5 26,7
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % ¹⁾ 4,0 4,2 -5,2 4,9 4,5 10,2 3,9
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 4,9 4,1 20,2 15,4 2,9 -430,9 8,9
Liikevoitto (EBIT), % 2,7 2,4 13,7 4,2 0,9 -381,5 1,3
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa ¹⁾ 5,1 5,2 -2,8 14,0 11,2 25,7 18,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾ 2,8 3,0 -8,1 3,8 3,3 14,0 2,7
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa 2,4 2,5 -1,2 9,9 -0,2 5711,4 1,5
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 0,07 0,08 -13,9 0,31 0,31 -0,4 0,42
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 6,69 5,28 26,7 5,50
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %(ROCE) 4,2 4,4 -4,0 2,3
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 7,8 12,3 -36,3 6,2
Omavaraisuusaste, % 22,1 18,7 18,1 18,6
Nettovelkaantumisaste, % 236,4 312,6 -24,4 313,8
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 354,1 374,4 -5,4 385,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ¹⁾ 5,0 5,5 -9,0 6,0
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, % ¹⁾ 94,9 135,4 -29,9 139,95
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa ¹⁾ 147,9 167,3 -11,6 178,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16, 12kk ¹⁾ 3,4 3,5 -2,4 4,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa ²⁾ 17,9 28,5 36,4 204,6 -82,2 234,5
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 27,3 20,3 34,9 46,3 35,8 29,3 64,9
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 22,3 -0,7 35,4 -28,9 222,3 -18,6
Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 978 4 990 -0,3 4 851
Henkilöstö kauden lopussa 7 479 7 118 5,1 7 016
Ammatinharjoittajien lukumäärä kauden lopussa 2 121 1 810 17,2 1 812
NPS, vastaanotot 78,9 77,4 1,94 77,1
NPS, kokonais- ja osaulkoistukset 70,0 72,3 -3,18 72,6

1) Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut.

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,2 (1,3) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä -1,4 (8,5) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,2 (1,2) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä -1,4 (8,3) miljoonaa euroa.

2) Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2023 ennallaan

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2023 kannattavuutensa ja taloudellisen asemansa parantamiseen.

  • Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta (690,5 milj. euroa vuonna 2022)
  • Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon alentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta (26,7 milj. euroa vuonna 2022)
  • Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Maaliskuussa 2023 päätökseen saatettujen muutosneuvottelujen sekä tehostamisohjelman odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.

Näkymissä vuodelle 2023 on epävarmuustekijöitä liittyen korkeaan inflaatioon euroalueella sekä yleiseen kustannuskehitykseen ja erityisesti palkkakehitykseen. Myös hyvinvointialueiden aloituksen vaikutukset sosiaali- ja terveystoimialaan ovat edelleen epävarmat. Neuvotteluiden perusteella Keski-Suomen hyvinvointialueen johto on päättänyt esittää hyvinvointialueen hallitukselle, että Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen vuosihinnasta eriytetään hyvinvointialueiden tuottaman vaativan erikoissairaanhoidon kustannukset takautuvasti 1.7.2023 alkaen. Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja markkinakorkojen nousu saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.

Pihlajalinnan vt. toimitusjohtaja Mikko Wirén:

Pihlajalinnassa on systemaattisesti edistetty liiketoiminnan kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamista. Kuluneen vuosineljänneksen aikana on edelleen tunnistettu ja aloitettu lukuisia uusia tehostamistoimenpiteitä. Maaliskuussa voimaan astuneen uuden organisaation käyttöönottoa on jatkettu liiketoiminnan mittakaavaetujen ja orgaanisen kasvun edelleen vahvistamiseksi.

Pihlajalinnan liikevaihdon vahva kasvu jatkui yritysasiakasmyynnin vetämänä vuoden toisella neljänneksellä yltäen 183,6 (173,7) miljoonaan euroon, kasvua 5,7 prosenttia. Yksityisten terveyspalveluiden orgaaninen kasvu oli 15,2 miljoonaa euroa eli 15,9 prosenttia, kun huomioidaan 3,0 miljoonaa euroa laskeneet koronapalvelut. Onnistuimme edelleen myös julkisten palveluiden tehostamisessa. Oikaistu EBITA pysyi viime vuoden tasossa ollen 7,3 (7,3) miljoonaa euroa. Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä, sillä hyvinvointialueiden vaativan erikoissairaanhoidon kustannusten viivästynyt laskutus ja voimakas kasvu sekä yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen kesäkuussa maksettu kertakorvaus rasittivat tulosta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi liiketoiminnan systemaattinen läpikäynti yksinkertaisemman liiketoimintarakenteen aikaansaamiseksi on aiheuttanut lisäkustannuksia. Pihlajalinnan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto nousi 371,4 (336,8) miljoonaan euroon. Oikaistu EBITA oli 18,3 (15,1) miljoonaa euroa, kasvua 21,5 prosenttia.

Kokonaisulkoistusten vaativan erikoissairaanhoidon palveluohjaus ja kustannusvastuu siirtyvät hyvinvointialueille voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Muutos on yhtiön kannalta hyvä, sillä vaativan erikoissairaanhoidon kustannuksia on vaikea ennustaa, ja ne ovat olleet voimakkaassa kasvussa vuodesta 2022 sote-uudistuksen lainsäädäntömuutosten seurauksena. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhtiön kustannusvastuu loppui 1.1.2023, mutta Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu rasitti edelleen alkuvuoden tulosta. Keski-Suomen hyvinvointialue päättää aluehallituksen kokouksessaan 15.8.2023 hyväksyykö se ehdotuksen vastuiden siirtämisestä takautuvasti 1.7.2023. Kyseisen vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisellä on vuositasolla arviolta noin 18 miljoonan euron liikevaihtoa vähentävä vaikutus. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa neuvotteluita asiasta jatketaan.

Olemme edistäneet määrätietoisesti tehostamisohjelmaamme ja kyenneet hillitsemään korkeana pysyvää kustannusinflaatiota. Panostimme kuluneen vuosineljänneksen aikana erityisesti yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintarakenteen toimivuuteen, synergiaetujen saavuttamiseen, palveluiden hinnoitteluun sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Lisäksi karsimme edelleen yhtiön yleiskustannuksia.

Mahdollistamme kattavat ja vaikuttavat palvelut ammattitaitoisella henkilöstöllä ja kuluvan vuoden aikana olemme onnistuneet rekrytoinneissa. Katsauskaudella yhtiössä työskenteli jo 7 479 työsuhteista henkilöä ja 2 121 ammatinharjoittajaa. Keskityimme työkykyjohtamisen kärkihankkeen edistämiseen yhdessä Suomen johtavien työeläkeyhtiöiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa koko Pihlajalinnan henkilöstön työtyytyväisyyttä ja vähentää sairauspoissaoloja. Katsauskaudella sairauspoissaoloaste oli 5,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,0 prosenttia.

Suomen uuden hallituksen hallitusohjelma on myönteinen Pihlajalinnan näkökulmasta. Hallitusohjelma ottaa vahvasti kantaa kriittiselle tasolle nousseisiin hoitojonoihin – lähes 170 000 asiakasta odottaa pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueiden on tartuttava ongelmaan kaikilla saatavilla olevilla keinoilla. Tämä tarkoittaa erityisesti yhteistyön lisäämistä yksityisten terveyspalvelutuottajien kanssa esimerkiksi hyödyntämällä palveluseteleitä kattavammin ja ottamalla käyttöön uusi Kela-korvausmalli yleislääkäripalveluiden käytön tehostamiseksi. Lisärahaa ohjataan hoitojonojen purkuun 335 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitusohjelma linjaa hyvinvointialueiden talouden tasapainottamista vuoteen 2025 mennessä toimintaa tehostamalla. Pihlajalinnalla on vahva perintö vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palveluiden tarjoamisesta julkiseen terveydenhuoltoon. Jatkamme innovatiivisten toimintamallien tarjoamista hyvinvointialueille, kuten etäpalveluita eri tarpeisiin. Pihlajalinnassa etäasioinnin osuus on jo noin 40 prosenttia kaikista vastaanottokäynneistä.

Pihlajalinnan toimintaympäristö on vakaampi uuden hallitusohjelman myötä. Jatkamme määrätietoisesti toimenpiteitä kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseksi. Uskon vahvasti, että organisaation yhteiset päämärät tuovat sekä lyhyen että pitkän aikavälin tuloksia ja näkyvät kaikille sidosryhmillemme. Kiitos ensimmäisestä vuosipuoliskosta kuuluu koko henkilöstöllemme – muutosmatka on ollut ajoittain raskas, mutta ilman teitä emme olisi näin pitkällä. Haluan myös toivottaa Pihlajalinnan uuden toimitusjohtajan Tuomas Hyyryläisen tervetulleeksi yhtiöön syyskuun 1. päivä. Ojennan hänelle luottavaisin mielin johtovastuun yhtiössä, joka on yhä vahvemmassa ja tasapainoisemmassa asemassa vastaamaan markkinan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Webcast analyytikoille, medialle ja sijoittajille

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille, medialle ja sijoittajille tänään perjantaina 11.8.2023 klo 10.00 suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa: https://pihlajalinna.videosync.fi/q2-2023. Tulosjulkistuksen kieli on suomi. Tilaisuuden tallenne on katseltavissa myöhemmin samalla verkkosivulla kuin livelähetys.

Pihlajalinna Oyj:n puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2023 kokonaisuudessaan on tämän tiedotteen liitteenä ja saatavilla yhtiön sijoittajasivuilla.

Lisätiedot:

Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, 040 774 9290, tarja.rantala@pihlajalinna.fi
Tuula Lehto, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, 040 588 5343, tuula.m.lehto@pihlajalinna.fi

Jakelu:

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa muun muassa lääkärikeskus- ja sairaalapalveluita, työterveyden palveluita sekä asumis- ja hyvinvointipalveluita. Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joilla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä taataan vaikuttavat palvelut kansalaisille. Pihlajalinnalla työskentelee noin 7 500 työntekijää ja yli 2 100 ammatinharjoittajaa. Vuonna 2022 Pihlajalinnan liikevaihto oli 690,5 miljoonaa euroa. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Lue lisää www.pihlajalinna.fi.