Pihlajalinnan tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018 (12 kk)
Pihlajalinna Oyj Tilinpäätöstiedote 15.2.2019 klo 8.00
Pihlajalinnan tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018 (12 kk)
Pihlajalinnan tilikauden liikevaihto kasvoi selvästi, toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat
Loka-joulukuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 127,0 (107,9) milj. euroa – kasvua 17,6 prosenttia
- Käyttökate (EBITDA) oli 10,6 (8,1) milj. euroa
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 11,1 (8,5) milj. euroa – kasvua 30,2 prosenttia
- Liikevoitto (EBIT) oli 6,0 (4,6) milj. euroa
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,5 (4,9) milj. euroa – kasvua 32,2 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 0,1 (0,3) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,12 (0,12) euroa/osake
Tammi–joulukuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 487,8 (424,0) milj. euroa – kasvua 15,0 prosenttia
- Käyttökate (EBITDA) oli 31,2 (33,3) milj. euroa
- Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 32,3 (34,1) milj. euroa – laskua 5,2 prosenttia
- Liikevoitto (EBIT) oli 12,8 (19,1) milj. euroa
- Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 14,0 (20,0) milj. euroa – laskua 29,9 prosenttia
- Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 1,6 (0,9) milj. euroa
- Henkilöstö tilikauden lopussa oli 5 850 (4 753)
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,17 (0,46) euroa/osake
| KESKEISET TUNNUSLUVUT | 10–12/2018 3 kk |
10–12/2017 3 kk |
2018 12 kk |
2017 12 kk |
| TULOSLASKELMA | ||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 127,0 | 107,9 | 487,8 | 424,0 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 10,6 | 8,1 | 31,2 | 33,3 |
| Käyttökate, % | 8,4 | 7,5 | 6,4 | 7,9 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 11,1 | 8,5 | 32,3 | 34,1 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 8,7 | 7,9 | 6,6 | 8,0 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 6,0 | 4,6 | 12,8 | 19,1 |
| Liikevoitto, % | 4,7 | 4,2 | 2,6 | 4,5 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 6,5 | 4,9 | 14,0 | 20,0 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 5,1 | 4,6 | 2,9 | 4,7 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 5,2 | 4,1 | 10,0 | 17,4 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | ||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,12 | 0,12 | 0,17 | 0,46 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 5,39 | 4,87 | ||
| Osinko/osake, euroa (hallituksen ehdotus) | 0,10 | 0,16 | ||
| MUUT TUNNUSLUVUT | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 5,8 | 11,8 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 6,0 | 13,6 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 37,6 | 41,8 | ||
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 68,7 | 32,3 | ||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 90,1 | 34,2 | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 2,8 | 1,0 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 13,8 | 9,8 | 101,7 | 30,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 20,6 | 16,4 | 27,4 | 34,9 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 8,3 | 12,6 | -32,7 | 16,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 868 | 3 879 | ||
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 850 | 4 753 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,4 (0,4) miljoonaa euroa ja tilikaudella yhteensä 1,1 (0,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,6 (0,4) miljoonaa euroa ja tilikaudella yhteensä 1,2 (0,9) miljoonaa euroa.
** Rahoitusleasingsopimuksia ei sisällytetä bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2019
Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Vuoden viimeisellä neljänneksellä konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vahvana. Kannattavuus kohentui erityisesti kokonaisulkoistusten johdosta, uusien yksiköiden avaukset taas rasittivat tulosta. Lokakuun alussa lanseerasimme kanta-asiakkuusohjelman. Ohjelman tavoitteena on Pihlajalinnan koko tarjoaman tunnettuuden lisääminen, palveluiden ristiinmyynti ja lisäarvon tuottaminen terveyden edistämisen keinoin.
Alkuvuoden aikana tehdyt organisaatiorakenteen muutokset ja tehostamistoimet alkavat selvästi tuottaa tulosta. Haluamme tehostaa toimintaamme, mutta emme halua vaarantaa tulevaisuuden kehitystä tai sitä suuntaa, johon mielestämme kotimaista terveydenhuoltoa tulee viedä. Liiketoiminnan ennakkoluuloton kehittäminen ja kannattava kasvu ovat keskeiset tavoitteemme tällä hetkellä.
Katsausvuosi 2018 oli kokonaisuudessaan liiketoiminnan kehittämisen vuosi. Muutimme organisaatiorakennettamme, laajennuimme maantieteellisesti, rakensimme uusia palveluita ja panostimme vahvemman brändin luomiseen sekä digitaalisiin palveluihin. Rakentaminen söi kannattavuuttamme, mutta vuotta 2019 ajatellen olemme nyt hyvissä asemissa. Suurimmat muutokset on toistaiseksi tehty, ja nyt keskitymme jatkamaan kannattavuuden parantamista.
Olemme nyt aidosti valtakunnallinen toimija. Olemme strategiamme mukaisesti laajentaneet toimintaamme yrityskauppojen kautta uusiin maakuntakeskuksiin. Avasimme uudet lääkärikeskus-sairaalat Ouluun, Seinäjoelle sekä Turkuun. Valtakunnallisen verkoston täydentyminen tukee erityisesti työterveyshuollon palveluiden laajentamista. Vuonna 2015 työterveyspalveluidemme piirissä oli noin 60 000 henkilöasiakasta, päättyneen vuoden lopussa määrä on noussut yli 170 000 henkilöasiakkaaseen. Lisäksi Doctagonin hankinta tilikaudella vahvistaa toimintaamme ruotsinkielisillä seuduilla. Alueilla, joilla meillä ei ole esimerkiksi kattavasti erikoislääkäreitä käytettävissä, voimme tarjota erikoislääkäripalvelut digitaalisten kanavien kautta toiselta paikkakunnalta. Näin tasaamme etäpalveluilla kysynnän ja tarjonnan välisiä alueellisia eroja. Viimeisellä vuosineljänneksellä ostimme Terveyspalvelu Verso Oy:n koko osakekannan ja sen myötä Verson 17 toimipistettä Pohjois-Savossa siirtyvät osaksi Pihlajalinnan lääkärikeskusketjua.
Myös palveluvalikoimamme on konkreettisesti laajentunut: vastuulääkärimallia laajennetaan maantieteellisesti ja liikuntakeskusten palveluntarjontaa työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa tiivistetään. Kumppaniverkostomme on laajentunut ja esimerkiksi yhteistyössä psykoterapiakeskus Vastaamon kanssa tarjoamme kuntayhtiöissä matalan kynnyksen terapiapalveluita, jotka tuovat suuria säästöjä erikoissairaanhoitoon ja parempaa terveyttä asiakkaillemme.
Kuntaliiketoiminnan kasvua heikensi vuonna 2018 sote-uudistuksen epävarmuuden vaikutus kunnalliseen päätöksentekoon. Epävarmuudesta huolimatta yhteisyhtiömme toiminta Laihialla käynnistyi syyskuun alussa ja Hattulassa sote-palveluiden osaulkoistus alkoi 2019 alussa.
Näkemyksemme mukaan sote-uudistus ja palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaisi perustason hoitoon pääsyä ja parantaisi palveluiden laatua. Jotta sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa, maakunnilla tulee olla osaamista ja tahtoa hyödyntää yksityisten palveluntuottajien valtakunnallisia palveluverkostoja sekä käyttää kokonaistaloudellisia hinnoittelumalleja, kuten kiinteää korvausta, suoriteperusteista osuutta ja kannustimia. Palveluiden tuominen lähelle ihmisiä nopeuttaisi huomattavasti hoitoon pääsyä ja varmistaisi laadukkaan hoidon kaikille suomalaisille myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Valinnanvapautta kannattaisi mielestämme kehittää siten, että sote-keskusten palveluntuottajille annettaisiin velvollisuus ja mahdollisuus ottaa laajempi vastuu asiakkaista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito. Tämän voisi toteuttaa siten, että sote-keskuksiin tuotaisiin useiden lääketieteen erikoisalojen palveluja. Näin asiakas saisi avun yhdestä paikasta ja samalla vältettäisiin hoitopolun pirstaloituminen, turhat läheteketjut ja tarpeeton byrokratia.
Pihlajalinna on kiinnostunut laajemmista palvelukokonaisuuksista, joilla kyetään paremmin tuottamaan hyötyä yhteiskunnalle. Viime aikoina julkisuudessa esiintynyt keskustelu vanhusten hoivan heikosta tasosta heijastaa tilanteen vakavuutta ja tilanteen korjaaminen edellyttää julkisen sektorin ja yksityisten yritysten tiivistä yhteistyötä. Kysymys ei ole siitä, millä hinnalla hoitovuorokausi pystytään tuottamaan, vaan haaste on laajempi. Palveluketjua tulee tarkastella kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että jokainen asiakas on kuntonsa edellyttämässä hoitopaikassa. Kokonaisulkoistus mahdollistaa tämän kattavammalla palvelutarjonnalla, jolloin hoitopaikka valitaan tarkoituksenmukaisesti.
Mikäli sote-uudistus ei toteudu, uskomme kuntien aktivoituvan uudelleen ja rakentavan kanssamme palvelumalleja, joiden avulla kuntalaisten palvelut saadaan ylläpidettyä, kustannukset pidetään hallinnassa ja palvelut tuotetaan eettisesti kestävällä tavalla. Vuonna 2019 odotamme liikevaihdon kasvavan ja oikaistun liikevoiton paranevan selvästi vuodesta 2018.
Pihlajalinnan taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2019
Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus: viimeistään viikolla 11
Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 3.5.2019
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: torstaina 15.8.2019
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: tiistaina 5.11.2019
Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi torstaina 4.4.2019 Tampereella. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 15.2.2019 klo 10.00 Kämp-hotellin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki.
Helsingissä 14.2.2019
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Taina Erkkilä, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, +358 40 457 7897
Ville Lehtonen, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 759 7084
Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, monipuolisia kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa, hammashoitoa ja hyvinvointipalveluja. Lisäksi yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuoltomalleja.