Pihlajalinnan tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2021 (12 kk)
Pihlajalinna Oyj Tilinpäätöstiedote 18.2.2022 klo 8.00
Pihlajalinnan tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2021 (12 kk)
Liikevaihdon kasvu jatkui, Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyivät
Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Loka–joulukuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 154,7 (137,2) milj. euroa – kasvua 17,5 milj. euroa eli 12,8 prosenttia.
- Oikaistu* käyttökate (EBITDA) oli 14,9 (15,8) milj. euroa – laskua -5,6 prosenttia.
- Kannattavuutta heikensivät kokonaisulkoistusten erikoissairaanhoidon kohonneet kustannukset.
- Oikaistu* liikevoitto (EBIT) oli 6,0 (7,3) milj. euroa – laskua -17,7 prosenttia.
- Oikaistu* liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 7,8 (9,0) milj. euroa – laskua -12,5 prosenttia.
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,19 (0,15) euroa/osake.
- Koronapalveluiden** liikevaihto oli 10,1 (7,4) milj. euroa – kasvua 2,7 milj. euroa.
- Työterveys Virta Oy:n hankinta 1.4.2021 kasvatti liikevaihtoa 3,6 milj. euroa eli 2,6 prosenttia.
- Käyntimäärät kasvoivat noin 17 prosenttia vertailuneljänneksestä, kaikista vastaanottokäynneistä (pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus) 39 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
Tammi–joulukuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 577,8 (508,7) milj. euroa – kasvua 69,1 milj. euroa eli 13,6 prosenttia.
- Oikaistu* käyttökate (EBITDA) oli 65,3 (54,8) milj. euroa – kasvua 19,3 prosenttia.
- Oikaistu* liikevoitto (EBIT) oli 30,3 (20,9) milj. euroa – kasvua 45,2 prosenttia.
- Oikaistu* liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 37,3 (27,4) milj. euroa – kasvua 36,1 prosenttia.
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,89 (0,38) euroa/osake.
- Koronapalveluiden** liikevaihto oli 38,9 (11,4) milj. euroa – kasvua 27,5 milj. euroa.
- Työterveys Virta Oy:n hankinta 1.4.2021 kasvatti liikevaihtoa 11,0 milj. euroa eli 2,2 prosenttia.
- Käyntimäärät kasvoivat noin 9 prosenttia vertailukaudesta, kaikista vastaanottokäynneistä (pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus) 39 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
- Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyivät 1.2.2022. Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvistaa Pihlajalinnan palveluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus.
* Oikaisuerien määritelmä on muuttunut: oikaisueriä ovat entisen määrittelyn lisäksi liiketoimintojen hankintojen kulut ja IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset sekä poistojen peruutukset.
** Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu.
| 10-12/2021 | 10-12/2020 | 1-12/2021 | 1-12/2020 | |
| 3 kk | 3 kk | 12 kk | 12 kk | |
| TULOSLASKELMA | ||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 154,7 | 137,2 | 577,8 | 508,7 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 14,5 | 15,1 | 62,6 | 52,2 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 9,4 | 11,0 | 10,8 | 10,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 14,9 | 15,8 | 65,3 | 54,8 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* | 9,6 | 11,5 | 11,3 | 10,8 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 5,6 | 6,8 | 27,9 | 18,1 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 3,6 | 4,9 | 4,8 | 3,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 6,0 | 7,3 | 30,3 | 20,9 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), %* | 3,9 | 5,3 | 5,3 | 4,1 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa* | 7,8 | 9,0 | 37,3 | 27,4 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja jaarvonalentumisia (EBITA), %* | 5,1 | 6,5 | 6,5 | 5,4 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 4,6 | 5,7 | 24,2 | 13,7 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | ||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,19 | 0,15 | 0,89 | 0,38 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 5,27 | 4,82 | ||
| Osinko/osake, euroa | 0,30 | 0,20 | ||
| MUUT TUNNUSLUVUT | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 8,8 | 5,7 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 16,1 | 8,1 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 26,9 | 25,9 | ||
| Nettovelkaantumisaste, % | 158,8 | 170,6 | ||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 194,7 | 194,8 | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk* | 3,0 | 3,6 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 7,4 | 5,5 | 44,8 | 25,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 24,8 | 18,5 | 56,9 | 46,9 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 19,0 | 16,7 | 24,9 | 42,8 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 746 | 4 308 | ||
| Henkilöstö kauden lopussa | 6 297 | 5 550 | ||
| Ammatinharjoittajia kauden lopussa | 1 070 | 1 056 | ||
| Palveluiden yhteenlaskettu painotettu NPS (koko konserni) | 72,5 | 70,4 | ||
| eNPS (koko konserni) | 1,0 | -4,3 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,3 (0,7) miljoonaa euroa ja tilikaudelta yhteensä 2,7 (2,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,4 (0,6) miljoonaa euroa ja tilikaudella yhteensä 2,4 (2,8) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022
Pihlajalinnan koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja koko vuoden oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla. Pohjola Sairaalan integraation ja kuntayhtiöissä mahdollisesti harkittavien tehostamisten vuoksi vuoden ensimmäinen puolisko tulee kuitenkin jäämään edellisen vuoden tasosta.
Pohjola Sairaalan hankinta nostaa konsernin liikevaihtoa tilikaudella 2022 vähintään 50 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihdon odotetaan jäävän vuoden 2021 tasosta. Pihlajalinna keskittyy vuonna 2022 yhdistämään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi Koko Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan. Kannattavuuden pitäminen vuoden 2021 tasolla edellyttää onnistumista tarjonnan kasvattamisessa, yritysjärjestelyn suunniteltujen synergiahyötyjen toteutumista sekä kuntayhtiöissä mahdollisesti harkittavien tehostamisten onnistumista.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Vuoden viimeisen neljänneksen kasvu oli vahvaa. Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 12,8 prosenttia 154,7 (137,2) miljoonaan euroon. Kannattavuutta vuoden viimeisellä neljänneksellä rasittivat kokonaisulkoistusten kohonneet kustannukset, mistä syystä oikaistu EBITA laski 12,5 prosenttia 7,8 (9,0) miljoonaan euroon.
Kuntatilaajien kanssa ei tilikauden loppuun mennessä päästy toivottuihin neuvottelutuloksiin kohonneiden kustannusten korvauksista. Neuvottelut jatkuvat edelleen Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Jämsän kaupungin kanssa palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa, viranomaisvaatimusten aiheuttamaa kustannusten nousua sekä sairaanhoitopiirien investointien rahoitusta koskeva käräjäoikeuskäsittely on alkanut tammikuussa 2022. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän kanssa Pihlajalinna saavutti neuvottelutuloksen vuosihinnan tarkistuksista kesäkuussa 2021.
Valtakunnallinen koronatestaaminen nousi loppuvuodesta uudelleen huippuunsa, ja koronapalveluiden osuus liikevaihdosta oli vuosineljänneksellä merkittävä. Pihlajalinnan lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17 prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 prosenttia. Leikkausmäärät kasvoivat 34 prosenttia vertailukaudesta.
Työterveyspalveluiden myynnin kasvu jatkui vahvana, ja lisäksi Pihlajalinna on onnistunut asiakaspidossa. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Pihlajalinnan työterveyspalveluiden piirissä oli tilikauden lopussa yhteensä noin 240 000 henkilöasiakasta ja uusien 2022 alkavien sopimusten johdosta henkilöasiakasmäärä kasvaa 250 000:een. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyspalveluissa kasvoi tavoitteiden mukaisesti yli 6 prosenttia edellisvuodesta.
Työkyvyttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Arvioimme ongelman laajuutta mielenterveyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalinnan työterveyspalveluasiakkaista kerätyn anonyymin datan perusteella. Mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan vuoteen 2019 osoittaa jopa 36 prosentin kasvua. Avasimme Pihlajalinnan etäkanavissa alkuvuodesta 2021 Mielen huoli -palvelun, jonka tarkoituksena on tarjota apua ja hoitoa mielenterveysongelmiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme on tehokas ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa, jotta pitkältä työkyvyttömyydeltä ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin.
Alkukesästä julkaisimme myös Liikuntalähetteen osana uutta palveluvalikoimaamme. Liikuntalähete on yhdessä liikuntakeskustemme kanssa tuotettava kokonaisvaltainen ja asiakkaan elämänlaatua parantava palvelu, jonka taustalla on tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä hyvinvoinnille ja terveydelle. Sairauspoissaolot ja kustannukset vähenevät puuttumalla ajoissa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja niihin liittyviin ongelmiin työfysioterapian, fysioterapian ja tarvittaessa leikkaushoidon turvin.
THL:n tilastoinnin mukaan marraskuun 2021 lopussa 150 392 (141 469 tilanteessa 31.12.2020) henkilöä odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Hoitoa odottaneista 9 539 (7 617) henkilöä eli 6,3 (5,4) prosenttia oli odottanut jo yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tilanne on kuormittunein kirurgian ja psykiatrian osalta. Meidän tehtävämme Pihlajalinnassa on tarjota kanava, josta ihminen saa varmasti tarvitsemansa palvelun viiveettä. Tehokkain keino hoitojonojen purkuun on ostojen lisääminen yksityisiltä palveluntuottajilta.
Suomalainen terveydenhoito on tulevina vuosina merkittävien uudistusten edessä. Valtakunnallinen sote-uudistus etenee konkreettisesti, kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Yksityinen sektori on kehittänyt uusia palvelumalleja sekä hoitopolkuja laadukkaan hoidon ja nopean hoitoon pääsyn takaamiseksi kaikissa tilanteissa riippumatta asuinpaikasta. Meillä Pihlajalinnassa on vahvat näytöt siitä, että olemme tässä murroksessa edelläkävijä. Odotamme, että digitaalisten palveluiden kehitys parantaa edelleen merkittävästi Pihlajalinnan kilpailukykyä, ja meillä on valmiudet mukautua tarvittaessa nopeisiinkin muutostilanteisiin. Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa.
Kerroimme heinäkuun alussa, että ostamme Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Vuoden 2022 alussa saimme järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022. Kaupan yhteydessä allekirjoitimme uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa. Yrityskauppa vahvistaa palvelujemme saatavuutta ja laajentaa tarjontaa erityisesti ortopedian palvelujen osalta. Pohjola Sairaala on tunnettu korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamisestaan.
Olemme Pohjola Sairaala -kaupan myötä täsmentäneet strategiaamme ja pitkän tähtäimen tavoitteitamme. Odotamme, että vakuutusyhtiöiden kautta tuleva asiakasvirta kasvattaa Pihlajalinnan liiketoimintaa merkittävästi. Myös valtakunnallinen sote-uudistus ja sairausvakuuttamisen yleistyminen vauhdittavat kasvua.
Tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentaminen erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Pihlajalinna vahvistaa lääkärikeskusverkostoaan avaamalla uudet lääkärikeskukset Lahteen, Espooseen ja Vantaalle alkuvuodesta 2022.
Tavoittelemme 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvua vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. Oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) pitkän aikavälin tavoitetaso on yli 9 prosenttia liikevaihdosta. Nettovelan tavoitellaan olevan alle 3 kertaa oikaistu käyttökate pitkällä aikavälillä. Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strategiakauden alussa heikkenemään lähelle viittä. Pihlajalinnan tavoite on jakaa osinkoina tai pääoman palautuksina osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta.
Pihlajalinna julkistaa ensimmäisen GRI-standardin (Global Reporting Initiative) mukaisen vastuullisuusraporttinsa, jossa käsittelemme muun muassa yhtiön taloudellista arvoa yhteiskunnalle. Avoin viestintä on keskeistä myös Pihlajalinnan verovastuullisuudessa. Verojalanjäljen raportointi on Pihlajalinnassa vakiintunut käytäntö, ja konserni on raportoinut verojalanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodesta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen, minkä lisäksi toiminnalla on merkittäviä alueellisia vaikutuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa Pihlajalinna vastaa julkisten sote-palveluiden kokonaisulkoistuksista.
Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2022
Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 12
Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: torstaina 5.5.2022
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 12.8.2022
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: perjantaina 4.11.2022
Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 13.4.2022.
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 18.2.2022 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 17.2.2022
Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
20-vuotias Pihlajalinna (Nasdaq Helsinki: PIHLIS) on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, työterveyden ja suunterveyden palveluita, asumispalveluita ja hyvinvointipalveluita. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.