Syksyn pimeys ja liukkaus haastavat mieltä ja kehoa – näin vältät tapaturmat työmatkaliikenteessä

Lehdistötiedote 5.11.2024 klo 11.00

Syksyn pimeät ja liukkaat kelit lisäävät liukastumisten ja siten tapaturmien riskiä. Keliolosuhteiden lisäksi tapaturmariskiin vaikuttavat myös mielen vireys ja kuormitus. Pihlajalinnan ortopedi ja psykologi kertovat, kuinka työmatkatapaturmia voi ennaltaehkäistä syksyllä. 

Suomessa sattuu yli 20 000 työmatkatapaturmaa vuosittain*. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan eniten työmatkatapaturmia sattui viime vuonna tammikuussa ja maaliskuussa. Tapaturmien määrä kääntyy kuitenkin kasvuun jo loka-marraskuussa, joten syksyllä yöpakkasten saapuessa on syytä olla tarkkana työmatkaliikenteessä.

Suurin osa työmatkatapaturmista johtuu kaatumisesta tai liukastumisesta.

”Etenkin työmatkaliikkujat ja vanhempi väestö korostuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmissa. Esimerkiksi aamulla kotoa lähtiessä saatetaan olla väsyneitä, ja tiet voivat olla yöpakkasten jäljiltä liukkaat. Pimeässä ja väsyneenä liukkaita kohtia on vaikeaa erottaa”, kertoo Pihlajalinnan Tampereen sairaaloiden ylilääkäri, ortopedi Petri Sillanpää.

Suuri osa selviää liukastumisesta säikähdyksellä tai mustelmilla, mutta pahempiakin tapaturmia sattuu joka vuosi. 

”Tyypillisimpiä tapaturmavammoja ovat nilkan ja ranteen vammat, jotka etenkin fyysistä työtä tekevillä voivat johtaa pidempäänkin sairauslomaan. Mikäli kaatuessa raaja tai vartalo vääntyy voimallisesti, voivat nivelside- ja tukirakennevauriot olla mahdollisia”, Sillanpää kertoo.

Eniten työmatkatapaturmia sattuu kävelijöille, mutta myös pyöräilijöille niitä tapahtuu valitettavan paljon.

Vireystila vaikuttaa havainnointikykyyn

Keliolosuhteiden lisäksi tapaturmariskiin vaikuttavat myös vireys ja jaksaminen. Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikön, psykologi Susanna Paarlahden mukaan monilla vireystila laskee pimeillä keleillä.

”Ihmisen elimistö on ohjelmoitu siten, että olemme aktiivisempia päivänvalossa ja pimeällä levätään. Monilla meistä vireystila on pimeiden kelien aikaan matalampi, mikä voi johtaa havainnointikyvyn kapenemiseen”, hän kertoo.

Sekä yli- että alivireys vaikuttavat ihmisen kykyyn havainnoida ympäristöään.

”Jos ihmisellä on paljon stressiä ja kiirettä, voi elimistö olla ylivirittyneessä tilassa. Ylivirittyneenä emme välttämättä huomaa ympäristön muutoksia, kuten jäätynyttä lätäkköä tai muita turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Alivireys puolestaan voi ilmetä esimerkiksi väsymyksenä tai innottomuutena, jolloin kognitiiviset toiminnot eivät toimi optimaalisesti. Tällöin esimerkiksi ulkoilu voi auttaa, mutta jos olo tuntuu pinnistelyltä, voi kyse olla myös lisälevon tarpeesta”, Paarlahti kertoo.

Omaan jaksamiseen on syytä kiinnittää huomiota ympäri vuoden, mutta monille ohjelmaa kasautuu erityisesti syksylle. Paarlahti kehottaakin tarkastelemaan omaa kalenteria muutaman viikon etukäteen ja arvioimaan, millaisia ajatuksia se herättää.

”Mikäli kalenteria katsoessa alkaa hirvittää, on se merkki siitä, että tekemistä on liikaa. Silloin on hyvä tarkastella omaa arkea kriittisesti ja pohtia, mistä voisi karsia”, Paarlahti sanoo.

Hän muistuttaa, että myös mukavat asiat voivat kuormittaa ja vapaa-ajan aktiviteeteistakin tulisi voida tarvittaessa karsia.

Vältä tapaturmat ennakoimalla

Sekä Sillanpää että Paarlahti korostavat tapaturmien ehkäisemisessä ennakoinnin tärkeyttä. Keliolosuhteisiin on vaikeaa vaikuttaa, mutta liukastumisia ja kaatumisia voi omalla toiminnalla yrittää välttää. 

• Ulos lähtiessä käytä säähän sopivia tukevia jalkineita. Liukkailla keleillä nastakengät ovat hyvä ratkaisu.
• Varaa riittävästi aikaa siirtymiin, sillä kiireessä tapaturmariski kasvaa. 
• Ulkoilu usein piristää, mutta ennen ulos lähtemistä on hyvä arvioida, miltä kehossa tuntuu ja onko vireystila riittävä, etenkin jos aiot urheilla tai liikkua vaativammin.
• Levon tarvetta ei tarvitse ylikorostaa, mutta mahdollinen alivireisyys on tärkeää huomioida ennen ulos lähtemistä.
• Muista, että pimeillä keleillä myös muiden ulkona liikkujien vireystaso voi olla tavallista matalampi. Huolehdi omasta turvallisuudestasi toimimalla liikennesääntöjen mukaisesti ja käyttämällä heijastimia tai huomioliiviä pimeällä liikkuessasi.
• Keskity ympäristöösi ulkona liikkuessasi. Jätä puhelimen tarkistaminen toiseen hetkeen tai vähintään pysähdy turvalliseen paikkaan siksi aikaa, kun huomiosi on muualla. 

Lisätiedot:
Hanna Viskari, viestintäpäällikkö, Pihlajalinna p. 040 837 8403, hanna.viskari@pihlajalinna.fi

Lähteet:
*) Tilastosovellus Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus, tiedot haettu 22.10.2024. Luku perustuu vuosien 2022 ja 2023 työmatkatapaturmien määriin.

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat ja laadukkaat lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut sekä työterveys- ja vakuutusyhteistyöpalvelut. Lisäksi Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joilla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä taataan vaikuttavat palvelut kansalaisille. Pihlajalinnalla työskentelee noin 7 000 työntekijää ja 2 200 ammatinharjoittajaa. Vuonna 2023 Pihlajalinnan liikevaihto oli 720 miljoonaa euroa. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Lue lisää www.pihlajalinna.fi.