ERI SIDOSRYHMÄT TERVEYDENHUOLTOPALVELUIDEN ETÄISYYKSISTÄ JA LÄÄKEHOIDON MERKITYKSESTÄ YHTÄ MIELTÄ
Elo-syyskuussa 2012 toteutetun laajan Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus 2020 –tutkimuksenmukaan terveydenhuollon ammattilaiset, viranomaiset, kuntapäättäjät ja kuluttajat ovat samoilla linjoilla terveyspalveluiden etäisyyksistä ja lääkehoidon merkityksestä. Käytettyjen määrärahojen suuruuksista, hoitokäytännöistä, sairauspoissaoloista sekä terveyskeskus- ja yksityislääkäreiden arvostuksesta kysyttäessä eri vastaajaryhmien kesken syntyi näkemyseroja.
Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus 2020 -tutkimukseen osallistui yhteensä noin 5.000 vastaaja, joista 2% oli viranomaisia, 19% kuntapäättäjiä, 43% kuluttajia, 13% lääkäreitä, 16% hoitajia ja 7% farmasisteja. Tutkimuksen toteuttivat hyvinvointimediayhtiö Terve Media Oy ja terveydenhuoltoalan tutkimusyritys Success Clinic Oy.
Terveydenhoitopalveluiden tulisi sijaita maksimissaan tunnin matkan päässä
Niin suomalaiset kuluttajat, viranomaiset kuin terveydenhuollon ammattilaiset ovat lähes kaikki sitä mieltä, että terveyskeskuksen, sairaalan ja apteekin tulisi sijaita korkeintaan tunnin matkan päässä. Ainoana poikkeuksena oli, että 53 % virkamiehistä ja 44 % lääkäreistä katsoi, että sairaala voisi olla yli tunnin matkan päässä.
Tutkimukseen osallistuneiden vastaajaryhmien mielestä terveydenhuollon jonotusajat ovat liian pitkiä. Kuitenkin vain 51 % kuntavaaliehdokkaista oli sitä mieltä, että terveyskeskusten toimintaan käytetty määräraha on liian pieni. Sairaaloiden toimintaan käytetyn määrärahan katsoivat riittäväksi 63 % kuntavaaliehdokkaista, 80 % virkamiehistä, 52 % lääkäreistä. Vastanneista virkamiehistä 42 % katsoi, että sairaaloihin käytetty määräraha on liian suuri.
Kaavailtuun SOTE (Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne) -uudistukseen suhtautuvat innokkaimmin virkamiehet. Kaikista vastaajaryhmistä enemmistö piti sairaanhoitopiirien lakkauttamista huonona asiana. Tosin vastanneista virkamiehistä 34 % piti sitä hyvänä asiana.
Noin puolet terveydenhuollon ammattilaisista haluaisi hoitaa potilaan hintaan katsomatta
Näkemykset hoitokäytännöistä vaihtelevat merkittävästi tutkimuksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Noin 40% hoitajista, 13% lääkäreistä ja 37% kuluttajista sekä kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, että yhden kuolemantapauksen välttämiseksi ei ole perusteltua hoitaa yhtään ihmistä ”turhaan”.
Tutkimuksen perusteella 55% hoitajista, 57% kuluttajista, 46% kuntavaaliehdokkaista ja farmasisteista 46% oli sitä mieltä, että henkilö tulee hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla hintaan katsomatta. Eutanasian laillistamiseen suhtautuivat myönteisimmin kuluttajat (53%) ja kielteisimmin lääkärit (43%).
Myös eri väestöryhmien hoitamisen priorisointi herätti näkemyseroja terveydenhuollon ammattilaisten, viranomaisten ja kuluttajien kesken. Kaikki vastaajaryhmät olivat sitä mieltä, että terveydenhuollon tulisi olla tasa-arvoista eikä minkään väestöryhmän tulisi olla etusijalla. Todellisuudessa lääkäreistä 48 % ja virkamiehistä 51 % olivat sitä mieltä, että työssä käyvät ovat nyt muita paremmassa asemassa.
Lääkärit ja Kokoomus kannattavat eniten ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi
Kysyttäessä eri vastaajaryhmiltä näkemystä ensimmäisen sairauspäivän muuttamiseen palkattomaksi vastaukset hajautuivat selvästi. Ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi vastustivat eniten hoitajat (73%), kuluttajat (67%) ja farmasistit (66%). Eniten tätä tukivat lääkärit (50%). Eniten väittämää kuntavaaliehdokkaista tukivat Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat (asteikolla 1-5 keskiarvo 3,7) ja eniten vastustivat Vasemmistoliiton (1,5) ja SDP:n ehdokkaat (1,8).
Kaikki vastaajaryhmät virkamiehiä lukuun ottamatta kannattivat lievästi sitä, että lailla määrättäisiin, että lyhyet sairauspoissaolot töistä eivät vaadi lääkärintodistusta. Kuntavaaliehdokkaista eniten tämän lakimuutoksen kannalla olivat SDP:n (3,5), Vasemmistoliiton (3,8) ja Vihreiden (3,7) ehdokkaat.
Yksityislääkäreiden ammattitaito nähdään korkeana ja terveyskeskuslääkäreitä arvostetaan
Tulevaisuuden terveydenhuolto 2020 –tutkimuksen mukaan yksityislääkärit nähdään yleisesti ammattitaitoisempina ja asiakasystävällisempinä kuin terveyskeskuslääkärit. Lääkärit, kuntavaaliehdokkaat ja virkamiehet arvostavat kuitenkin itse enemmän terveyskeskuslääkäreitä kuin yksityislääkäreitä. Terveyskeskuslääkäreitä korkealle arvostivat virkamiehistä 62%, kuntavaaliehdokkaista 62%, kuluttajista 37%, farmasisteista 40%, hoitajista 41% ja lääkäreistä 71%. Yksityislääkäreitä korkealle arvostivat virkamiehistä 52%, kuntavaaliehdokkaista 54%, kuluttajista 63%, farmasisteista 58%, hoitajista 53% ja lääkäreistä 65%.
Yksityislääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden ammattitaidosta kysyttäessä kaikissa vastaajaryhmissä näkemys yksityislääkäreiden laatumielikuvasta oli hyvä. Lääkärit itse näkivät, että ammattitaito on parasta sairaaloissa työskentelevillä lääkäreillä. Kaikki vastaajaryhmät antoivat yksityiselle puolelle parhaat arvosanat palveluasenteesta, jonotusajoista ja lääkäreiden pysyvyydestä. Kaikkien vastaajaryhmien keskiarvo yksityislääkäreille asteikolla 1-10 oli yli 8. Yksityisten lääkäripalveluiden hintamielikuva oli kuitenkin kaikissa vastaajaryhmissä korkea. Hoitajat, kuluttajat ja kuntavaaliehdokkaat olivat sitä mieltä, että Suomessa on liian vähän lääkäreitä.
Lääkehoito merkittävässä roolissa terveydenhoidon kustannusten laskemisessa
Kaikki vastaajaryhmät näkivät lääkehoidon roolin merkityksellisenä ja korvaamattomana osana suomalaista terveydenhuoltoa. Jokaisen vastaajaryhmän antaman arvosanan keskiarvo oli yli 4 (asteikolla 1-5, 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) väittämälle ”Lääkehoito on kiinteä osa terveydenhuoltoa”. Lisäksi lääkärit, hoitajat, farmasistit, virkamiehet ja kuntapäättäjät antoivat arvosanaksi keskimäärin yli 4 väittämälle ”Parempi lääkehoito laskee muun terveydenhuollon kustannuksia”.
Yksityislääkäreiden KELA-korvauksien poistamista vastustivat eniten kuluttajat (85%) ja farmasistit (85%). Kaikki vastaajat olivat yksimielisiä sen suhteen, että lääkkeiden korvattavuuksista päätetään Suomessa liian hitaasti. Kaikki vastaajaryhmät farmasisteja lukuun ottamatta kannattivat KELA-korvausten myöntämistä rokotteille. Lääkärit ja virkamiehet kannattivat taasen selkeästi valtion korvausten poistamista hoidoilta, joilla ei ole tieteellistä näyttöä. Kielteisimmin tähän muutokseen suhtautuivat kuluttajat.
Success Clinic Oy on Suomen johtava terveydenhuoltoalan markkinatutkimusyritys. Terve Media Oy on hyvinvointi- ja terveysmedioita julkaiseva mediayhtiö, joka työllistää 20 median ja sisällön tuotannon ammatilaista ja jonka sisällöntuotantoon osallistuu vuosittain yli 100 terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ammattilaista. Terve Media Oy:n julkaisema Terve.fi-palvelu tavoittaa kuukausittain noin 900.000 hyvinvoinnistaan ja terveydestään kiinnostunutta suomalaista kuluttajaa. Terve Media Oy:n noin 250 TV-ruutua apteekeissa ympäri Suomea tavoittavat päivittäin ostohetken aikana yli 50 % suomalaisista apteekkiasiakkaista. Lisäksi yhtiö julkaisee lääkäreille, hoitajille, farmaseuteille ja hammaslääkäreille omia ammattilaisportaaleita.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Mika Teikari, Succes Clinic Oy (040 521 3789)
Varatoimitusjohtaja Mika Nevalainen, Terve Media Oy (0400 882 024)
Avainsanat: