Nortonin tuore tutkimus 2012: Nettirikollisuus maksaa kuluttajille arviolta 110 miljardia dollaria vuodessa

Uhrikohtaiset kulut ovat pienentyneet, sosiaaliset verkostot ja mobiililaitteet ovat nettirikollisten uusia suosikkeja

Helsinki 6. syyskuuta 2012 – Norton by Symantec (NASDAQ:SYMC) julkisti tänään vuotuisen tietoverkkorikollisuutta käsittelevän raporttinsa (Norton Cybercrime Report). Se on yksi maailman laajimmista nettirikollisuuteen keskittyvistä kuluttajatutkimuksista. Siinä pohditaan mm. sitä, miten nettirikollisuus vaikuttaa kuluttajiin ja miten uusien teknologioiden käyttöönotto ja kehitys vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 13 000 ihmistä 24 eri maasta. Vuoden 2012 raportin mukaan globaaliin nettirikollisuuteen liittyvät suorat kustannukset[1] kuluttajille ovat kuluneiden 12 kuukauden aikana yhteensä 110 miljardia dollaria.

Jokaisen sekunnin aikana 18 aikuista joutuu nettirikollisuuden[2] uhriksi. Globaalilla tasolla puhutaan siis yli 1,5 miljoonasta nettirikollisuuden uhrista päivittäin. Tästä koituvat suorat taloudelliset kulut [3] kohoavat keskimäärin 197 dollariin uhria kohden maailmanlaajuisesti. Voidaankin sanoa, että nettirikollisuus maksaa kuluttajille enemmän kuin nelihenkisen perheen[4] viikon ruokaostokset. Kuluneiden 12 kuukauden aikana yhteensä 556 miljoonan[5] aikuisen arvioidaan maailmanlaajuisesti joutuneen tekemisiin nettirikollisuuden kanssa. Määrä on suurempi kuin koko Euroopan unionin[6] maiden yhteenlaskettu asukasluku. Tämä luku edustaa siis yhteensä 46 prosenttia nettiä käyttävästä aikuisväestöstä ollen suurin piirtein samalla tasolla vuoden 2011 luvun kanssa (45 prosenttia).

Nettirikollisuuden muuttuvat kasvot

Tuore tutkimus paljastaa kokonaan uudenlaisen nettirikollisuuden vallanneen alaa viime vuoteen verrattuna. Kyse on rikollisuuden muodosta, joka soluttautuu esim. sosiaaliseen mediaan tai mobiililaitteisiin[7]. Se on samalla merkki siitä, että nettirikolliset keskittyvät enenevässä määrin näihin suosittuihin nettisivustoihin. Joka viides (21 prosenttia) netin käyttäjä on joutunut joko sosiaaliseen mediaan tai mobiililaitteisiin kohdistuvan nettirikollisuuden uhriksi. Yhteensä 39 prosenttia eri sosiaalisten verkostojen käyttäjistä on joutunut ns. sosiaalisen nettirikollisuuden uhriksi.

• 15 prosenttia sosiaalisten verkostojen käyttäjistä kertoi hakkerin tunkeutuneen heidän profiiliinsa ja esiintyneen heidän nimellään.
• Joka kymmenes sosiaalisen verkoston käyttäjä ilmoitti joutuneensa jonkinlaisen huijauksen kohteeksi tai saaneensa sosiaalisen median kautta vääriä linkkejä.
• 75 prosenttia netin käyttäjistä uskoo, että nettirikolliset keskittyvät jatkossa erityisesti sosiaalisiin verkostoihin. Silti vain alle puolet (44 prosenttia) on ottanut käyttöön jonkinlaisen turvallisuusratkaisun, joka suojelee heitä nettihyökkäyksiltä. Vain 49 prosenttia on ottanut käyttöön yksityisyysasetukset, joiden avulla käyttäjä voi hallita sitä, kuka pääsee näkemään sosiaalisessa mediassa julkaistua sisältöä.
• Lähes kolmasosa (31 prosenttia) mobiililaitteen käyttäjistä oli vastaanottanut tekstiviestin tuntemattomalta taholta, jossa pyydettiin klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai soittamaan tuntemattomaan numeroon vastaajaan jätetyn viestin kuuntelemiseksi.

”Nettirikolliset ovat muuttamassa toimintatapojaan. He suuntaavat huomionsa yhä enemmän nopeasti kasvaviin mobiilialustoihin ja sosiaalisiin verkostoihin, missä kuluttajat tuntuvat olevan vähemmän tietoisia turvallisuuteen liittyvistä riskeistä”, toteaa Per Hellqvist, Nortonin Internet-tietoturva-asiantuntija. ”Tämä heijastaa sitä kehitystä, joka on luettavissa Symantecin tämänvuotisesta raportista Symantec Internet Security Threat Report[8]. Sen mukaan mobiililaitteisiin kohdistuneet tietoturvahyökkäykset ovat lähes kaksinkertaistuneet tämän vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna.”

Nortonin vuoden 2012 tietoverkkorikollisuutta käsittelevä raportti paljastaa myös sen, että monet käyttäjät tekevät kyllä perusasiat suojellakseen itseään ja omia henkilökohtaisia tietojaan verkossa. He tuhoavat epämääräiset sähköpostit ja ovat tarkkoja siinä, mitä henkilökohtaisia tietoja ilmoittavat itsestään. Mutta moni oleellinen asia jää myös huomiotta. Esimerkiksi 40 prosenttia netinkäyttäjistä ei käytä riittävän mutkikkaita salasanoja tai vaihda salasanaansa riittävän usein. Yli kolmasosa ei myöskään tarkista selaimen osoitekentän reunassa näkyvää riippulukkosymbolia suojatun yhteyden varmistamiseksi, vaan ilmoittaa jokseenkin huoletta luottamuksellista tietoa itsestään, esim. pankkitietoja, nettiin.

Tuore raportti osoittaa myös, että monet käyttäjät ovat varsin tietämättömiä siitä, miten nettirikollisuuden yleisimmät muodot ovat vuosien kuluessa kehittyneet. Siksi heillä ei ole juurikaan tietoa siitä, miten erilaiset haittaohjelmat, esim. virukset, voivat vaikuttaa heidän koneeseensa. Itse asiassa kokonaista 40 prosenttia käyttäjistä ei tiedä, että haittaohjelmat voivat paitsi ilmestyä koneeseen myös toimia koneessa huomaamatta. Tällöin käyttäjä ei edes tiedä, että koneessa on tuhojaan tekevä haittaohjelma. Yli puolet (55 prosenttia) käyttäjistä sanoo, ettei voi olla varma siitä, että heidän koneensa on tällä hetkellä ns. puhdas ja vapaa viruksista.

“Tavallisen käyttäjän ei ole aina ennenkään ollut helppo huomata virusta”, Hellqvist kertoo. ”Nykyään nettirikollisten toimintatavat ovat muuttuneet yhä hienovaraisemmiksi. Taloudellisen hyödyn toivossa virusten tekijät käyttävät huomattavan määrän energiaa pysyäkseen huomaamattomina. He panostavat myös entistä enemmän nopeasti kasvaviin mobiilialustoihin ja sosiaaliseen mediaan, joita käyttäessään kuluttajat eivät välttämättä ole kovin tietoisia niihin liittyvistä turvallisuusriskeistä. Tämän vuoden tutkimustulosten mukaan lähes puolet internetin käyttäjistä sanoo, että ellei heidän koneensa hajoa tai siihen tulee muuta toimintahäiriötä, he eivät voi olla täysin varmoja siitä ovatko he joutuneet nettihyökkäyksen kohteeksi.”

Vahva sähköpostin salasana yhä paras turva

Yli neljäsosa (27 prosenttia) internetin käyttäjistä kertoi saaneensa kehotuksen vaihtaa salasanansa heidän henkilökohtaisen sähköpostitilinsä ollessa vaarantunut. Ihmiset lähettävät, vastaanottavat ja tallentavat internetissä nykyään kaikkea henkilökohtaisista valokuvista (50 prosenttia), työsähköposteista ja -tiedostoista (42 prosenttia) tiliotteisiin (22 prosenttia) ja toisten sähköisten tilien salasanoihin (17 prosenttia), joten ei ole ihme, että sähköpostitilit ovat nykyään rikollisille potentiaalinen tie henkilö- ja yritystietoihin.

“Henkilökohtaiset sähköpostitilit ovat usein yhtä kuin avaimet kunkin käyttäjän omaan nettiuniversumiin. Rikolliset eivät siis pelkästään pääse käsiksi kaikkeen sähköpostissa olevaan tietoon, vaan he voivat myös käydä muuttamassa salasanan millä tahansa käyttäjän käyttämällä nettisivustolla. Siepatakseen käyttäjän sähköpostit ja sulkeakseen käyttäjän omien tiliensä ulottumattomiin rikollisen tarvitsee vain klikata linkkiä ‘Unohditko salasanasi?’”, sanoo Hellqvist. “Suojele siis sähköpostiasi tarvittavin toimin. Käytä tarpeeksi mutkikkaita salasanoja ja vaihda ne uusiin säännöllisin väliajoin.”

Lisätietoa Nortonin tietoverkkorikollisuutta käsittelevästä raportista globaalisti ja maittain: http://www.norton.com/2012cybercrimereport

Norton

Norton suojelee käyttäjille tärkeää materiaalia sen digitaalisen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Norton tarjoaa erilaisia turvallisuusratkaisuja, mm. henkilökohtaisiin tietokoneisiin ja mobiililaitteisiin soveltuvia teknologioita, tukipalveluita ja online-tukea. Tykkää Nortonista Facebookissa.

Symantec

Symantec on maailman johtava tietoturvallisuus-, varastointi- ja järjestelmänhallintaratkaisujen tarjoaja. Se auttaa käyttäjiä ja organisaatioita turvaamaan ja hallinnoimaan kaikkea tietoa. Ohjelmistomme ja palvelumme suojaavat käyttäjälle tärkeää tietoa paremmin ja tehokkaammin niin, että käyttäjä voi huoletta käyttää ja varastoida tietoa paikasta riippumatta. Lisätietoa: www.symantec.com.

Nortonin tietoverkkorikollisuutta käsittelevä raportti – Cybercrime Report

StrategyOne toteutti tutkimuksen 16.–30.7. 2012. Tutkimus tehtiin nettihaastatteluina, joihin osallistui noin 13 000 18–64-vuotiasta netinkäyttäjää 24 eri maasta (Australia, Brasilia, Kanada, Kiina, Kolumbia, Tanska, Ranska, Saksa, Intia, Italia, Japani, Mexiko, Alankomaat, Uusi Seelanti, Puola, Venäjä, Saudi-Arabia, Singapore, Etelä-Afrikka, Ruotsi, Turkki, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Iso-Britannia ja USA). 

Tutkimuksen virhemarginaali (n=13018) on 0,9 % 95 %:in luotettavuustasolla.

USA:ssa ja Intiassa tutkimusotanta oli 1 000 henkilöä, muissa maissa 500 henkilöä. Globaali data on painotettu sen varmistamiseksi, että kaikilla mailla on tutkimuksessa yhtä suuri painoarvo (n=500 henkilöä).  

###

TOIMITTAJILLE: Lisätietoa Symantecista ja sen tuotteista löytyy osoitteesta http://www.symantec.com/news. 

Symantec, Symantecin logo ja Norton ovat Symantec-yhtiön tai sen tytäryhtiöiden tuotemerkkejä tai rekisteröityjä tuotemerkkejä USA:ssa ja muissa maissa. Muut nimet voivat olla omistajiensa tuotemerkkejä.

[1] Perustuu uhrien itsensä ilmoittamiin nettirikollisuuden aiheuttamiin suoriin taloudellisiin kustannuksiin ja tappioihin (esim. petos, varkaus ja korjauskustannukset).

[2] 18 nettirikollisuuden uhria sekunnissa ja 1,5 miljoonaa nettirikollisuuden uhria päivässä seuraavan laskukaavan mukaan laskettuna: uhreja kuluneiden 12 kuukauden aikana 556 miljoonaa / 365 päivää vuodessa / 24 tuntia / 60 minuuttia / 60 sekuntia

[3] keskimääräinen uhrikohtainen kustannus Norton Cybercrime Report (2011) mukaan oli 264 Yhdysvaltain dollaria.

[4] USA:n maatalousministeriö, Official USDA Food Plans: Cost of Food at Home at Four Levels, U.S. Average, kesäkuu 2012: http://www.cnpp.usda.gov/Publications/FoodPlans/2012/CostofFoodJun2012.pdf

[5] 556 miljoonaa uhria 24 maassa kuluneiden 12 kuukauden aikana. Luku on laskettu seuraavasti: NCR:n uusimman tutkimustuloksen mukaan 67 prosenttia käyttäjistä 24 eri maassa on joskus joutunut nettirikollisuuden uhriksi. Noin 46 prosenttia heistä on joutunut uhriksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Online-väestö maittain (yht. 24 maata = 1 mrd + CIA:n World Factbookin mukaan) x % on joskus joutunut nettirikollisuuden uhriksi / maa, x % on kuluneiden 12 kuukauden aikana joutunut nettirikollisuuden uhriksi / maa = 556 milj. (24 maata yhteenlaskettuna)

[6] YK, Väestötietokeskus, Talous- ja sosiaaliosasto: World Population Prospects: The 2010 Revision, Total population (both sexes combined) by major area, region and country, annually for 1950-2100 (thousands), 2011: http://esa.un.org/unpd/wpp/Excel-Data/DB02_Stock_Indicators/WPP2010_DB2_F01_TOTAL_POPULATION_BOTH_SEXES.XLS

[7] Symantec Corporation, 2011 Norton Cybercrime Report, syyskuu 2011: http://norton.com/cybercrimereport. Mobiilin nettirikollisuuden uhrien määrä kasvoi 10 prosentista (2011 Norton Cybercrime Report) 13 prosenttiin (2012 Norton Cybercrime Report).

[8] Symantec Corporation, Symantec Internet Security Threat Report Volume 71, maaliskuu 2012: http://www.symantec.com/threatreport/

Avainsanat: