PUUTIAISAIVOTULEHDUSTILANNE HALLINTAAN AHVENANMAALLA

Lääkärit ja tutkijat havaitsivat 2000-luvun alkupuolella, että puutiaisaivotulehdusten määrä Ahvenanmaalla on selvässä kasvussa. Lisäksi havaittiin, että yli puolet kaikista Suomen puutiaisaivotulehdustapauksista rekisteröitiin nimenomaan Ahvenanmaalla. Silloinen Kansanterveyslaitos asetti 4.12.2002 työryhmän valmistelemaan yleisen puutiaisaivotulehdus-rokotuksen toimeenpanoa Ahvenanmaalla. Ensimmäinen rokotuskampanja käynnistettiin vuonna 2005 ja rokottamista jatketaan STM:n asetuksen turvin myös vuosina 2011-2015. Aktiivisella rokottamisella Ahvenanmaan puutiaisaivotulehdustilanne on saatu hallintaan.

Puutiaisaivokuume (puutiaisaivotulehdus, Kumlingen tauti) on TBE-viruksen aiheuttama keskus-hermoston tulehdustauti. Virus tarttuu punkin puremasta ja tästä johtuen tautia esiintyy maantieteellisesti rajatulla alueella Suomessa, eritoten Ahvenanmaalla. Viimeaikaiset tutkimustulokset kuitenkin viittaavat siihen, että ilmastomuutos on muuttamassa taudin esiintymisaluetta ja lisäämässä taudin esiintyvyyttä[1].

Keski-Euroopan tautitilanne taustana

Ennen Ahvenanmaan tilanteen havaitsemista puutiaisaivotulehdus oli jo pitkään ollut merkittävä kansanterveydellinen ongelma Keski-Euroopassa. Siksi Ahvenanmaan nopeasti huonontuneeseen tilanteeseen suhtauduttiin heti vakavasti ja sen korjaamiseksi haettiin konkreettisia keinoja.

– Itävallassa oli toteutettu iso rokotuskampanja jo aikaisemmin 1900-luvun lopussa. Nykyään  Itävallassa on huomattavasti parempi puutiaisaivotulehdustilanne kuin vaikkapa Tsekissä, vaikka kummankin maan maantieteelliset ja luonnon olosuhteet ovat yhteneväiset. Rokottamisen voidaan katsoa tehonneen pitkällä aikavälillä Itävallassa, sanoo hiljattain eläkkeelle siirtynyt maakuntalääkäri Birger Ch Sandell.

Rokotusrynnistys

Vuonna 2003 syntyi pienimuotoinen julkisuuskohu miehestä, joka kertoi oman tarinansa puutiaisaivotulehduksesta. Hän oli saanut taudin jälkiseurauksena neliraajahalvauksen, ja tapaus aiheutti jonkinlaisen rokotusrynnistyksen, ennen kuin Ahvenanmaan ensimmäinen virallinen rokotuskampanja vuonna 2005 alkoi.

Puutiaisaivorokotuksia otettiin omatoimisesti kohun johdosta eri puolella Suomea. THL:n käynnistämä rokotuskampanja koski kuitenkin vain ahvenanmaalaisia kuntia.

– Rajaus johtui siitä, että nimenomaan Ahvenanmaan tautitapausluvut olivat hälyttävässä kasvussa. Muualla maassa tilanne ei ollut silloin vielä juurikaan muuttunut, mutta nythän punkkitilanne elää koko maassa.

Oikea suunta

Ahvenanmaan rokotuskampanjan käynnistyttyä yksittäiset tautitapausluvut ovat jonkin verran vaihdelleet alun laskun jälkeen.

Vuonna 2005 tautitapauksia Ahvenanmaalla todettiin kahdeksan, vuonna 2006 kolme ja vuonna 2007 kuusi. Viime vuonna 2010 tapauksia oli yksitoista.

– Viime vuoden nousu johtui monista tekijöistä. Osa henkilöistä on ollut rokottamattomia ja heidän joukossa oli lapsia, joita tähän mennessä Suomessa ei olla rokotettu.

Rokottamalla aikaansaatu suunta on kuitenkin oikea. Kun ennen rokotuskampanjaa selvästi yli 50 prosenttia kaikista Suomen puutiaisaivotulehdustapauksista löytyi Ahvenanmaalta, nyt luku on selvästi alle 50 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2010 koko maassa löytyi puutiais-aivotulehdusta 47 tapauksen verran – siitä Ahvenanmaan tapausluku 11 on vain 23 %.

Tietoa ja viestintää tarvitaan

Vaikka Ahvenanmaan osuus kaikista Suomen puutiaisaivotulehdustapauksista on ollut huomattavasti alle 50 prosenttia kaikkina rokotuskampanjan vuosina alusta alkaen, kohoumat yksittäisissä tapausluvuissa kertovat silti tärkeän viestin. Tietoa ja tietoisuuden ylläpitoa tarvitaan jatkuvasti.

– Rokottaminen vaatii omatoimisuutta ja ilman muistuttelua asia saattaa unohtua. Suunta voi muuttua takaisin 2000-luvun alun kaltaiseksi, mikäli endeemisillä alueilla elävät ihmiset eivät tiedä puutiaisaivotulehdusta ehkäisevän rokotteen olemassaolosta.

Virusta ei voi hävittää

Sandellin mielestä jatkossa tärkeintä on se, että Ahvenanmaan ja Suomen väestön vastustuskyky pysyy korkeana, koska TBE-virusta ei voi hävittää luonnosta. Puutiaisaivotulehdus ei tartu ihmisestä toiseen eikä siksi aiheuta epidemioita, mutta on silti tulevaisuudessa yhä isompi ongelma punkkien lisääntyessä.

- Puutiaisaivotulehdusrokotteet ovat olleet käytössä jo yli 30 vuotta, joten niiden turvallisuusprofiili on erittäin hyvä, muistuttaa Sandell.

Lapset mukaan

Vuosina 2011-2015 myös 3-7 -vuotiaat lapset otetaan Ahvenanmaan rokotuskampanjaan mukaan.

Endeemisten alueiden lapsille on tärkeää tuottaa ns. alkuimmunisaatio.

- Me Ahvenanmaalla koemme, että rokotuskampanjoinnista on ollut selvästi hyötyä. Nyt kun saadaan vielä lapset rokotuskampanjan piiriin, tilanne tulee olemaan entistä parempi. Punkkikannan kasvaessa rokottaminen on tärkeää jatkossakin.

Ilmaston lämpeneminen tuo lisää punkkeja

Puutiaisaivotulehdus leviää Keski-Euroopassa  ja niin Ruotsissa, Norjassa kuin Suomessakin punkkiraja siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi. Punkkiraja on siirtynyt myös korkeammaksi, sillä vuoristoisillakin alueilla tavataan jo punkkeja.

- Ilmaston lämpeneminen lisää punkkien määrää, sillä kosteus on ratkaisevan tärkeää punkkien elämälle ja kehitykselle. Satelliittimallinnuksen avulla voidaan kartoittaa ja ennustaa punkeille optimaaliset maantieteelliset alueet. Se on hyvä tapa ennustaa uusien endeemisten alueiden syntyä ja sitä kautta ohjata ennakoivan terveydenhoidon suunnittelua.

# # #

Lisätietoja:

Nanna Lindfors
Sales and Marketing Specialist, BioScience
Baxter Oy
p. 040 538 9215
nanna_lindfors@baxter.com

[1] The International Scientific Working Group on Tick-Borne Encephalitis (ISW-TBE), 2009.