Rinnakkaislääketeollisuus ry vaatii rohkeampia lääkepoliittisia linjauksia

Kustannustehokkuus on edellytys tulevaisuuden toimivalle hoitojärjestelmälle

Lääkevaihto on osoittautunut toimivaksi ja säästöjä tuovaksi ratkaisuksi peruskorvattavien lääkkeiden osalta. Sen sijaan ylemmän korvausluokan lääkkeissä alkuperäisvalmisteet hallitsevat jopa yli 90 prosenttia markkinoista, vaikka geneerinen valmiste olisi puolet edullisempaa. Rinnakkaislääketeollisuus ry perääkin rohkeita lääkepoliittisia linjauksia uuteen hallitusohjelmaan.

Lääkevaihdolla säästettiin syyskuussa kolme miljoonaa euroa

Lääkkeiden kappalemääräinen käyttö sekä lääkekustannukset maassamme kasvavat väestön ikääntymisen ja vanhusväestön lisääntymisen myötä. KELA:n tuoreimman tilaston mukaan tämän vuoden syyskuussa kokonaiskustannukset kaikkien korvattavien lääkkeiden osalta olivat 129,6 miljoonaa euroa. Lääkevaihdolla saavutettu säästö syyskuussa oli kolme miljoonaa euroa. Lääkevaihto mahdollistaa huomattavan säästöpotentiaalin, ja jotta hoitojärjestelmää voitaisi ylläpitää myös tulevaisuudessa, tarvitaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Nykyinen lääkevaihtojärjestelmä ei toimi ylemmissä korvausluokissa, koska potilailla ei ole motivaatiota vaihtaa lääkkeitä, joista he saavat jopa 100 prosentin korvauksen. Myöskään lääkäreillä ei ole riittävästi kannusteita lääkkeiden määräyskäytännön muuttamiseksi.

- Lääkärit määräävät liian helposti kalliimman alkuperäisvalmisteen tai uuden ehkä vain marginaalisesti paremman mutta huomattavasti kalliimman lääkkeen, joka ei ole vaihtokelpoinen. Suurimmalle osalle potilaista sopisi kuitenkin myös halvempi rinnakkaislääke, sanoo toiminnanjohtaja Jaana Meklin Rinnakkaislääketeollisuus ry:stä ja korostaa lääkäreiden tärkeää roolia portinvartijoina.

Uuden hallituksen pohdittava kustannustehokasta järjestelmää

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohtii parhaillaan mahdollista lääkkeiden viitehintajärjestelmän käyttöönottoa. Työryhmän työn on määrä valmistua ennen vaaleja, jotta uusi hallitus voisi linjata asian hallitusohjelmaan. Meklinin mukaan uudella hallituksella onkin suuri haaste edessään.

- Hallituksen täytyy ottaa kantaa siihen, millainen järjestelmä johtaisi parhaiten kustannussäästöihin. Viitehintajärjestelmä sinänsä ei ole itsetarkoitus, vaan säästöjen edellytyksenä on tuntuva rinnakkaislääkkeiden käytön lisääminen erityiskorvausluokissa.

Suomen geneerinen lääkemarkkina syyskuussa oli 6,5 prosenttia pienempi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kilpailu on kovaa etenkin suurimmissa lääkeaineryhmissä ja lääkkeiden hintataso tulee todennäköisesti laskemaan, arvioi Rinnakkaislääketeollisuus ry.

Lisätietoja:
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja
Jaana Meklin
gsm: +358 400 741 686
jaana.meklin@rinnakkaislaaketeollisuus.fi

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n puheenjohtaja
Mika Käyhkö
puh: +358 20 180 5960
gsm: +358 40 747 4787
mika.kayhko@ratiopharm.fi

Rinnakkaislääketeollisuus ry: Actavis, Alternova, Copyfarm, Ivax, Merc NM, Nordic Drugs, Ratiopharm, Sabora Pharma, Sandoz sekä Winthrop.